Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vanhat merkit pitivät pääosin paikkansa opinahjojen osalta kevään yhteishaussa.
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään yhteishaussa 157 800 hakijaa, mikä on 6 100 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkavaan suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen oli haettavana miltei 51 000 aloituspaikkaa.
Hakijoista 47 prosenttia haki pelkästään ammattikorkeakouluun, 39 prosenttia pelkästään yliopistoon ja 14 prosenttia molempiin. Määrällisesti eniten hakijoita pyrkii terveys- ja hyvinvointialoille, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteisiin sekä tekniikan aloille. Haussa pystyi hakemaan kuuteen hakukohteeseen, ja keskimäärin hakijat hakivat 3,4 kohteeseen.
Katso Ylen yhteishakukoneesta Suomen korkeakoulujen hakija- ja aloituspaikkamäärät:
Yllä oleva kone näyttää kevään toisessa yhteishaussa mukana olleet koulutukset, joihin oli vähintään viisi hakijaa ja aloituspaikkojen määrä oli tiedossa. Mukana ei ole esimerkiksi Taideyliopiston koulutuksia ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutusta, koska niihin haettiin jo kevään ensimmäisessä haussa.
Tietosuojasyistä Opetushallitus ei kerro tarkkaa hakijamäärää, jos koulutukseen on alle viisi hakijaa. Tietosuojasyistä koneessa näkyvät hakijamäärät on myös pyöristetty lähimpänä olevaan kolmella jaolliseen lukuun. Tiedot kertovat hakijamäärät yhteishaun päättymishetkellä 31.3.2021. Opetushallitus voi tehdä lukuihin täsmennyksiä kevään aikana.
Eniten hakijoita Tampereen, Helsingin ja Turun yliopistoihin
Jos verrataan eniten hakijoita vetäneitä korkeakouluja, suosituimmat olivat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Neljänneksi eniten hakijoita kiinnosti Itä-Suomen yliopisto.
Eniten kiinnostanut ala oli kauppatieteet.
Suurin osa haettavana olleista koulutuksista on suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Näihin koulutuksiin oli 140 000 hakijaa. Aloituspaikoista 64 prosenttia on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville.
Lisäksi tarjolla on noin 8 200 aloituspaikkaa yliopistojen maisterikoulutuksissa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa.
Alojen välillä on suuria eroja kilpailussa aloituspaikoista
Yliopistoissa kovin kilpailu aloituspaikoista on lääketieteissä (9,3 hakijaa/aloituspaikka), maa- ja metsätalousaloilla (9,2 hakijaa/aloituspaikka) ja palvelualoilla (7,8 hakijaa/aloituspaikka).
Ammattikorkeakouluissa suhteellisesti vaikeinta on päästä opiskelemaan suuhygienisti- ja hammasteknikkokoulutukseen (16 hakijaa/aloituspaikka), luonnontieteiden alalle (8,8 hakijaa/aloituspaikka) sekä taiteisiin ja kulttuurialoille (5,6 hakijaa/aloituspaikka).
Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on yliopistoissa tekniikan aloille (3,2 hakijaa/aloituspaikka) ja ammattikorkeakouluissa kasvatusaloille (2,3 hakijaa/aloituspaikka).
Hakuajan viimeisen tunnin aikana Opintopolku-palvelussa jätettiin lähes 4 300 hakemusta. Hakuajan viimeisten yhdeksän minuutin aikana palvelu ruuhkautui, eivätkä kaikki hakijat saaneet hakemustaan tallennettua. Noiden minuuttien aikana jätettiin vielä noin 800 hakemusta onnistuneesti, mutta joitakin kymmeniä tallennusyrityksiä epäonnistui.
Seikkailunhalu painoi opiskelupaikan valinnassa
Kuopion Lyseon lukion abiturientti Hilppa Nissisen ykkösvaihtoehto yhteishaussa oli Turun yliopiston poliittinen historia ja valtio-oppi. Nuori nainen ei jättänyt hakua viime tippaan, vaan oli pohtinut jo pitkään valintoja.
– Päätös oli hankala. Yritin miettiä omia mielenkiinnon kohteita. Yhteiskunnan asiat kiinostavat, joten päädyin valtio-oppiin ja oikeustieteeseen eri paikkoihin, Nissinen sanoo.
Yhteishaussa voi hakea kuuteen eri kohteeseen.
Mahdollinen muutto ja opiskelupaikka kaukana kotoa tuntemattomalla paikkakunnalla kiehtoo.
– En ole edes ikinä käynyt Turussa, joten valinnassa on myös seikkailunhalua mukana. Haluaisin uuteen paikkaan, elämään itsenäisesti kauemmas kotoa.
Opiskelupaikoista on tänäkin vuonna kova kilpailu.
– Vähän kauhulla katsoin niitä viimevuotisia pisterajoja. Hakijoita on paljon. Minulla on vähän stressikin siitä, jos ei pääsekään heti.
Hilppa Nissisen varasuunnitelma on opiskella avoimessa yliopistossa ja tehdä töitä.
Monilta nuorilta puuttuu selkeä tulevaisuuden ala. Hilppa Nissinen tunnustaa kuulvansa tähän joukkoon.
– Siksi menin lukioon enkä ammattikouluun ja yritin miettiä tulevaisuutta kiinnostavien asioiden kautta.
Mikä sinusta tulee isona?
– Järjestöasiat voisivat olla kivoja. Työpaikka voisi olla valtio tai kunta. Tietysti sitä haluaisi tehdä jotain hirmuisen hienoa ja merkityksellistä, mutta virastohomma voisi olla ihan kivaa myös.
Todistusvalinnat toukokuussa, valintakokeet paikan päällä
Todistusvalinnalla valittavien opiskelijoiden osuus vaihtelee aloittain ja hakukohteittain.
Tyypillisimmin todistuksen perusteella hyväksytään 50–60 prosenttia hakijoista, mutta osuudet vaihtelevat 10 prosentin ja 100 prosentin välillä. Suurin osa todistusvalinnan aloituspaikoista on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.
Valintakokeet pyritään järjestämään todistusvalinnan tulosten julkaisun jälkeen paikan päällä suoritettavina kokeina. Korkeakoulut tiedottavat hakijoille erikseen, jos kevään aikana annetaan koronatilanteeseen liittyviä viranomaismääräyksiä, joilla on vaikutusta valintakokeiden järjestämiseen.
Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 31.3.
Taulukosta löydät korkeakoulujen kaikkien hakijoiden määrät keväällä 2021 ja 2020 sekä muutokset hakijoiden määrässä:
Taulukkoa ladataan
Kuuntele: AMK-hakijaa odottaa tunneälytesti – mitä se tarkoittaa käytännössä?
Juttua muokattu 6.4.2021 kello 16.05: Lisätty tietoa, että Ylen yhteishakukoneessa on mukana vain kevään toisessa yhteishaussa mukana olleet koulutukset.
Lue lisää: