Paastoaminen on tunnetusti osa pääsiäisen uskonnollista tapaperinnettä. Paasto voi olla myös elämäntapa, jolla tavoitellaan parempaa kehon ja mielen hyvinvointia.
Pätkäpaasto on tullut tutuksi lääketiedettä opiskelevalle Arttu Heleniukselle. Hän alkoi harjoittamaan sitä viime kesän lopulla, kun opiskelijakaveri perehdytti Heleniuksen paastoamisen periaatteisiin ja hyötyihin.
Merkittävimpiä kaverin kertomia etuja olivat painon putoaminen, energisyyden nouseminen ja mielialan kohentuminen.
– Vastoin yleisiä uskomuksia on keholle terveellistä syödä kerralla itsensä kylläiseksi ja syödä seuraavan kerran pidemmän ajan päästä. Keho ehtii siirtymään näin välillä rasvanpolttotilaan.
Rasvaa polttava tila syntyy, kun insuliinin eritys haimasta vähenee ja glugakonin (insuliinin vastavaikuttaja, joka lisää glukoosia vereen, kun verensokeri on alhainen) sekä adrenaliinin eritys lisääntyy.
Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund muistuttaa, että ihmiskeho pystyy toimimaan monella tavalla syömisen suhteen.
– Hyvässä syömisessä on paljon liikkumavaraa vaikka tiedetään, että toiset asiat ovat enemmän terveydelle hyödyllisiä. Paastoamisessa on se riski, että kun rajoittaa syömistä toisaalla, niin se lähtee käsistä toisessa päässä.
Englund ei tunnista pätkäpaastossa suuria hyvää tekeviä muutoksia verrattuna säännölliseen ja järkevään ruokailurytmiin.
Paastoaminen on kahden tilan tasapainottelua
Paastoamisesta saatavat hyödyt maksimoidaan noudattamalla paastojaksojen väleissä hiilihydraatitonta ruokavaliota. Se sisältää paljon maitotuotteita, proteiini- ja rasvapitoista ravintoa sekä kasviksia.
– Syön paljon kerralla, mutta vain joka toinen päivä. Kokeilin aluksi myös pidempiä paastoja, olin esimerkiksi kolme vuorokautta syömättä. Samalla piti huolehtia veden ja suolojen nauttimisesta, Helenius kuvailee.
Paaston aikana hän ei syö tai juo mitään, jossa on energiaa. Keho saa silloin vain nestettä, vitamiinilisiä ja suoloja.
Kolmen päivän paastojaksoa yleisempi tapa on Englundin mukaan niin sanottu 5/2-paasto.
– Siinä on kaksi päivää viikon aikana, jolloin syödään hyvin niukasti. Sitten on 24 tunnin paasto, jolloin ollaan täysin syömättä. Tällaiset pätkäpaastot ovat nyt suosiossa.
Nyt puolen vuoden säännöllisen paastoamisen jälkeen Helenius on havainnut itsessään saman hyvän olon muutoksen kuin opiskelijakaverinsa. Hän on yli kymmenen kiloa kevyempi kuin ennen paastoamista.
– Nälkä ei tule, kun pääsee ketoositilaan (tila, jossa muiden muassa rasvahapoista muodostuneiden ketoaineiden pitoisuus on koholla veressä toim. huom.). Joskus on tullut verensokerin heilahtelujen vuoksi huono olo. Paastoaminen kannattaa lopettaa, jos tulee oikeasti huono olo, Helenius painottaa.
Hän mainitsee esimerkkinä tapaukset, joissa paastoaja on lähtenyt kävelylle tai juoksulenkille alhaisen verensokerin aikana ja menettänyt tajunsa.
Lihasten heikentyminen ja syömishäiriöt riskitekijöitä
Itsekuri on tärkeä osa myös paastokauden loputtua. Jos silloin syö mitä ja miten paljon sattuu, niin paastoamiselta haetut vaikutukset epäonnistuvat.
– Rasvojen lisäksi paasto kuluttaa lihaksia, kun aminohapot alkavat loppua verestä. Paaston ulkopuolella pitää syödä tarvittavat proteiinimäärät, jotta lihakset eivät surkastu, Helenius täsmentää.
Toinen paastoamiseen liittyvä riski on se, että sen mahdollistama nopeahko painonpudotus innostaa jatkamaan paastoja epäterveellisiin mittasuhteisiin. Tässä tapauksessa toiminnassa on syömishäiriön piirteitä.
– Paastoaminen saattaa sekoittaa kehosuhdetta: miten luottaa nälän tai kylläisyyden tunteeseen? Mediasisältöjen perusteella yritetään sitten pähkäillä samalla, että mitä olisi hyvä syödä. Siitä voi tulla stressiä, Englund varoittaa.
Kasvuiän aikaisen kehon herkkyyden vuoksi hän ei suosittele paastoamista nuorille.
Paastoamisesta saadut tulokset kannustavat Heleniusta jatkamaan, vaikka aina se ei tunnu mielekkäältä.
– Olen pian painoindeksin mukaan normaalin painon rajoissa. Jatkan paastoamista lievempänä, kun olen saanut ylipainon pois. Se tulee säilymään elämäntapana varmaan koko loppuelämäni.
Paastoaminen elämäntapana on verrattain vähän tutkittu aihealue. Englund toteaa olemassa olevan näytön osoittavan, että siitä on eniten hyötyä ylipainoisille ja 2. tyypin diabeetikoille.
– 1. tyypin diabeetikoille paasto ei sovi missään nimessä, koska he ovat riippuvaisia hiilihydraattien syömisestä ja insuliinin pistämisestä, jotta verensokeri pysyy tasaisena.
Englund on huomannut, että hoikkavartaloisille paastoaminen tarjoaa monesti enemmän haittoja kuin hyötyjä.
– Huonon olon lisäksi se voi heikentää keskittymistä ja oppimista, koska aivot käyttävät ainoastaan glukoosia energianlähteenä ja paastotessa sitä ei ole käytössä suoraan hiilihydraateista.
Keskittymiskyky häiriintyy varsinkin nuorilla Englundin mukaan jo silloin, jos aamupala jää syömättä.
Muokattu kello 19.35: lisätty puuttuva sana tekstiin.
Oletko paastonnut koskaan painonpudotuksen vuoksi, onnistuiko totuttelu? Keskustelu aiheesta on auki 2.4. kello 23 asti.
Lue lisää: