Pääsiäisen tienoilla eletään kuuminta katupölykautta, kun nastarenkaiden järsimät tiet vapautuvat lumipeitteen alta.
Kaiken kukkuraksi käynnistyy myös siitepölykausi. Kaupunkiasujille kevät tarkoittaakin sitä, että hengitysilman laatu heikkenee taas.
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila kertoo, että pahinta katupölyjaksoa eletään juuri nyt, mutta koronarajoitukset voivat helpottaa tilannetta.
– Kokemus on yhden koronavuoden jälkeen osoittanut, että liikennemäärien vähentyessä päästöt ovat vähentyneet ja ilmanlaatu on parantunut. Jos tilanne jälleen tiukkenee, niin odotettavissa voi taas olla ilmanlaadun paranemista.
Liikenne vaikuttaa kaupunkien ilmanlaatuun oleellisesti. Autot pöllyttävät katupölyä kevätauringon kuivaamilta tienpinnoilta ja päästävät ilmaan hengitysteitä ärsyttävää typpidioksidia.
Myös säätilat määrittävät hengitysilman puhtautta. Jos kevät on sateinen, selvitään katupölyn suhteen helpommalla, sillä vesi huuhtoo teitä ja sitoo pölyä, niin ettei se pääse pöllyämään.
Säihin koronarajoitukset eivät vaikuta, mutta liikenteeseen kyllä.
Viime keväänä ilmansaasteet putosivat dramaattisesti
Viime keväänä koronapandemia yllätti suomalaiset. Rajoitukset tiukentuivat nopeasti ja poikkeustilan aikana monet jäivät etätöihin sekä välttivät sosiaalisia kontakteja.
Nopea muutos käyttäytymisessä näkyi tilastoissa havahduttavasti, ja autojen typpidioksidipäästöt putosivat dramaattisesti.
Typpidioksidin määrä hengitysilmassa kertoo siitä, kuinka paljon suomalaiset autoilevat – siis siirtyvät paikasta toiseen. Päästöt kertovat siis myös rajoitusten toimivuudesta.
Viime viranomaiset käyttivät typpidioksidin arvoja ihmisvirtojen liikkuvuuden mittarina samaan tapaan kuin matkapuhelinten paikkatietoja.
Kaikista suurinta suhteellinen muutos oli pääkaupunkiseudulla, jossa Uudenmaan sulku rajoitti ihmisten liikkumista vielä muutakin Suomea enemmän.
Anttilan mukaan alkushokin jälkeen typpioksidipitoisuudet lähtivät kesällä kasvamaan jälleen, mutta ovat nyt vakiintuneet noin viidesosan pienemmiksi kuin normaalisti.
– Se 20 prosentin vähennys vaikuttaa olevan pandemian normaali.
Ilmansaasteiden pitoisuudet voivat tänäkin keväänä pudota, jos mahdolliset uudet rajoitustoimet vähentävät liikkumista pääsiäisen pyhien jälkeen.
Jäävätkö kasvomaskit katukuvaan kevät-Suomessa?
Saasteet poistuvat ilmasta nopeasti, kun liikenne seisahtuu, mutta palaavat myös yhtä nopeasti, kun elämänrytmi palaa ennalleen.
Voiko korona-ajasta olla myös pitkäaikaisia hyötyjä ilmalle? Jos päästöt putoaisivat entisestään esimerkiksi etätyön yleistyessä?
– Tietysti voidaan toivoa, edes tämä tilanne jatkuisi, mutta vielä emme tiedä palataanko pandemian jälkeen normaaliin, Anttila arvioi.
Kiinassa ilmansaasteet nousivat kesällä jopa koronaa edeltävän tason yli, kun teollisuus aktivoitui jälleen. Silloin tutkijat arvioivat, että samoin voi käydä Euroopassakin.
Suomessa typpidioksidin määrä kaupunki-ilmassa on ollut laskussa jo vuosia – erityisesti siksi, että yhä useammassa autossa on katalysaattori.
Samalla tietoisuus ilmansaasteiden terveyshaitoista on kasvanut.
Anttilan mukaan FFP2-maski suojaa hengitettäviltä hiukkasilta, kuten katupölyltä. Yleistynyt maskien käyttö tuo helpotusta myös siitepölyallergikoille.
Vaikka ilmanlaatu heikkenee keväisin, on Suomi Anttilan mukaan kärkipäässä, jos kilpaillaan Euroopan puhtaimmasta ilmasta.
Siksi maskeja ei olla totuttu näkemään suomalaiskaupunkien katukuvassa, toisin kuin monissa maailman suurkaupungeissa.
Pandemian aikana maskien käyttöön on totuttu. On mahdollista, että esimerkiksi niille riskiryhmäläisille, jotka voivat kasvomaskia käyttää, maskit voivat tulevaisuudessa tuoda kaivattua apua katupölykauden aikana.
Saastepitoisuuksien kynnysarvojen ylittymisestä pitää lain mukaan informoida kansalaisia. Ilmatieteen laitos seuraa ilmansaastetilannetta reaaliaikaisesti verkkosivuillaan.
Lue myös: