Maastohiihdon nuorten maailmanmestari Niilo Moilanen tarkastelee urakehitystään jonkinlaisena portaikkona. Siinä on varminta edetä pienin askelin eikä harppomalla. Seuraavat tavoitteet ovat menestys 23-vuotiaiden tasolla, saada tuntuma maailmancupin vauhtiin ja päästä jossain vaiheessa aikuisten maajoukkueympyröihin.
Portaat vievät ylöspäin, mutta Moilanen on henkisesti varautunut siihen, että matkaan kuuluu myös tasanteita.
– Ura ei välttämättä kehity lineaarisella käyrällä, Moilanen huomauttaa.
– Edessä on iso harppaus 23-vuotiaiden sarjaan ja sitä kautta pienin askelin kohti aikuisten maajoukkuetta. Taantumia tulee lähes väistämättä, ja ratkaisevaa on se, miten ne tilanteet pystyy voittamaan edukseen.
Arjen portaikossa Moilanen, 19, on selvittänyt ylioppilaskirjoitukset ja aloittaa 12. huhtikuuta varusmiespalveluksen Kainuun prikaatin urheilukoulussa. Sitä varten on tehty valmentaja Tuomo Kiviniemen kanssa karkea suunnitelma.
– Intti on uusi juttu, muttei jännitä, Moilanen kertoo.
– Olen saanut hyviä vinkkejä niiltä, jotka ovat sen polun jo käyneet. Valmentajan kanssa on puhuttu, että inttiaikana pitää saada kokonaiskuormitus hallintaan ja saada sitä kautta ehjä harjoituskausi.
Vahvuuksien kautta kehityskohteisiin
Valmennuksessa on kirkas ajatus siitä, että Moilanen keskittyy sprinttiin ja vaalii harjoittelussa juuri vahvuuksiaan.
– En pelkää katsoa sitä korttia, Moilanen sanoo matkavalinnasta.
– Keskityn sprinttihommiin, koska näen siinä mahdollisuuteni ja omat vahvuudet puoltavat sitä. Ja sprinttiominaisuuksilla ratkotaan myös lyhyitä yhteislähtökilpailuita.
Moilasen vahvuudet pääsevät esiin maastonkohdissa, joissa pääsee käyttämään jalkoja vahvasti.
– Nopeus, räjähtävyys, voimantuotto. Ne ovat selkeitä vahvuuksiani, ja niitä on pyritty jalostamaan sukselle, Moilanen selittää.
– Vahvuuksia on ylläpidetty ja kehitetty. Ne ovat valttikorttini, joista täytyy pitää kiinni.
Kehityskohteet ovat yhtä ilmeiset. Vauhti on jo mallillaan aika-ajossa, mutta aikuisten erävaiheet edellyttävät parempaa kestävyyttä. Tasatyöntö kehittyy, kun saa ylävartaloon lisää voimaa.
– Sprintti on lopulta raaka kestävyyslaji, Moilanen muistuttaa.
Itseluottamus kunnonajoituksesta
Sprinttimenestys edellyttää hiihtäjältä myös henkistä lujuutta. Moilasella sekin oli nuorten MM-kisoissa tapissa.
– Onnistuin katsastuksissa ja tiesin, että olen huippukunnossa. Valmentajan kanssa onnistuimme kunnonajoituksissa, sillä nappikunto osui juuri oikeaan hetkeen, Moilanen kertoo.
– Tiesin, että vauhti riittää hyvään tulokseen, jos saan kunnon ulos ja ehjän suoritukseen. Sprintissä kaikki on niin pienestä kiinni, että kaikkea ei välttämättä saa esiin, mutta nyt minulta onnistui käytännössä kaikki.
Nuorten MM-kisojen sprinttifinaali hiihdettiin Vuokatissa 9. helmikuuta. Voittomarginaali oli 1,68 sekuntia.
Korskea hiihto voittoon muistutti norjalaisen Johannes Hösflot Kläbon ylivoimaa aikuisten sarjassa.
– Kläbon voi ottaa sprinttiin esikuvaksi. Kläbon hiihto on niin eleetöntä ilman ylimääräistä puristusta. Taito on varmasti suuressa osassa sen automaation ja rentouden taustalla, Moilanen kehuu.
– Kläbo tietää kilpailuissa tasan tarkkaan, mitä pitää tehdä ja pystyy myös toteuttamaan suunnitelmansa.
Lue myös:
Kultaa tuli! Niilo Moilanen tykitti sprintin yllätysvoittoon nuorten MM-hiihdoissa Vuokatissa