Monessa suomalaisessa tieto- ja asiantuntijatyöhön keskittyvässä työpaikassa on tehty jo yli vuosi etätöitä. Vaarana on, että työpaikoilla syntyneet luottamussuhteet heikentyvät, kun mahdollisuudet kasvokkaisiin kohtaamisiin ja suhteiden päivittämiseen ovat jääneet pois.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordling kertoo tutkimusten osoittaneen, että oheisviestinnällä eli sanattomalla viestinnällä on viestin vastaanottamisen ja tulkinnan kannalta yhtä suuri merkitys kuin sanallisella viestinnällä. Oheisviestintä koostuu esimerkiksi ilmeistä ja eleistä.
Vähiten ongelmia oheisviestinnän puuttuminen aiheuttaa tilanteissa, joissa välitetään puhdasta asiatietoa: esitetään tilastolukuja tai tutkimustuloksia tai annetaan määräyksiä tai ohjeita.
Mitä tunnepitoisemmasta asiasta on kyse, sitä suurempi on myös oheisviestinnän merkitys.
– Esimerkiksi työpaikan ristiriidat ja ihmissuhdeongelmat voivat jopa pahentua, jos niitä yritetään selvitellä etäyhteyksien kautta. Tällöin ihmiset korvaavat puuttuvan oheisviestinnän omilla mielikuvillaan ja tulkinnoillaan, Nordling huomauttaa.
Kamerat kannattaa laittaa päälle
Viime vuoden keväällä ja syksyllä toteutetun pitkittäistutkimuksen mukaan työntekijöiden luottamus esihenkilöitä kohtaan laski etätyön pitkittyessä, kertoo Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.
– Esimies-alaissuhteissa on varattava aikaa myös vapaamuotoiseen keskusteluun. Etätyössä se voi tapahtua vaikka puhelimitse, Blomqvist toteaa.
Kyselyä jaettiin työmarkkinajärjestöjen, ministeriöiden ja sosiaalisen median kautta kohdennetusti suomalaisille tietotyöntekijöille. Pitkittäistutkimuksen kaikkiin kolmeen kyselyyn vastasi 1 164 työntekijää julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Vastaajien keski-ikä oli noin 46 vuotta, ja heistä runsaat kolme neljäsosaa oli naisia.
Blomqvist muistuttaa, että luottamusta voi rakentaa myös teknologiavälitteisesti, mutta siihen täytyy panostaa tietoisesti: esimerkiksi kokouksissa voi pitää kameroita päällä ilmeiden ja eleiden välittämiseksi, jotta ihmiset tietävät tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.
Kokoukset kaventuvat tehtäväkeskeisiksi
Suurin osa LUT-yliopiston etätyötutkimukseen vastanneista työntekijöistä kärsii sosiaalisesta eristäytyneisyydestä ja haluaisi tavata työtovereitaan kasvotusten. Blomqvistin mukaan etätyössä ihmiset helposti kommunikoivat vain samojen, tuttujen ihmisten kanssa eivätkä luo uusia sosiaalisia suhteita.
Riskinä on, että vuorovaikutus kaventuu. Kun kohtaamiset tapahtuvat lähinnä suunnitellusti kokouksissa, myös niiden sisällöt helposti kaventuvat tehtäväkeskeisiksi.
THL:n Nordlingin mukaan työpaikan sosiaalisten kontaktien vaje koetaan helposti psyykkistä kuormittavuutta lisäävänä tekijänä. Vaikka monella on paljon etäkommunikaatiota esimerkiksi kokousten kautta, epäviralliset kanssakäymiset ja spontaanit taukokeskustelut puuttuvat.
– Monelle olisi tärkeää päästä jakamaan työhön liittyviä paineita, kokemuksia ja onnistumisia työkavereiden kanssa ja kysymään myös neuvoa tarvittaessa. Etätyössä kynnys näihin on huomattavasti korkeampi.
Pääasiassa etäyhteyksien kautta tapahtuva kommunikointi voi Nordlingin mukaan olla erityisen hankalaa uusille työntekijöille.