Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tutkija uskoo Kremlin testaavan länttä ja erityisesti uutta Yhdysvaltain presidenttiä – Venäjä lisää kalustoa Ukrainan rajalle

Yhdysvaltojen vallanvaihto saattoi olla sytyke Venäjän toiminnalle, arvioi tutkija Kristi Raik.

Venäjä-mielisiä taistelijoita itäisessä Ukrainassa Donetskissa. Elokuu 2020.
Venäjä-mielisiä taistelijoita itäisessä Ukrainassa Donetskissa. Elokuu 2020. Kuva: Dave Mustaine / EPA
Pauli Lahti
Avaa Yle-sovelluksessa

Venäjän lisäämät joukot Ukrainan rajalle herättävät huolta paitsi Kiovassa myös lännessä. Puhtaasti sotilaallisesti katsoen huoleen on myös syytä.

– Kyllä siihen on perusteita, kun puhutaan useiden pataljoonien suuruisista sotilasmääristä, Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen erikoistutkija Pentti Forsström sanoo.

Venäjä itse puhuu omalla maaperällään pitämistään sotaharjoituksista, eikä sotatutkija Forsströmkään usko laajamittaisiin yhteenottoihin.

– Kyse on siitä, mitä Venäjä tässä tavoittelee, Forrström sanoo.

Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja Turun yliopiston dosentti Kristi Raik pitää Venäjän joukkojen toimintaa huolestuttavana.

– Näin merkittävää eskalaatiota ei ole nähty koko vuonna 2014 alkaneen kriisin aikana, Raik sanoo.

Ukrainalaissotilas kävelee juoksuhaudassa Avdiivkan alueella Donetskissa.
Ukrainalaissotilas kävelee juoksuhaudassa Avdiivkan alueella Donetskissa. Kuva: AFP

Venäjän suoraa laajamittaista hyökkäystä Ukrainan maaperälle Raik ei pidä todennäköisenä.

Biden joutui testiin

Raik näkee Venäjän toiminnalle Ukrainassa kolme syytä, joista yksi löytyy valtameren takaa. Presidentti Donald Trump kohteli Venäjää koko virkakautensa ajan varoen, mutta hänen seuraajansa Joe Biden on eri maata.

Biden ilmaisi heti vahvan tukensa Ukrainalle ja tuomitsi Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainaa kohtaan.

– Venäjä haluaa mahdollisesti testata, miten Bidenin hallinto reagoi Ukrainan tapahtumiin.

Myös Venäjän omalla sisäpolitiikalla saattaa olla osuutta Ukrainan rajalla pidettäviin sotaharjoituksiin. Presidentti Vladimir Putinin kansansuosio on nimittäin laskussa.

– Syksyn vaalit ovat lähestymässä, joten tällainen ulkoinen selkkaus ja ulkoisten viholliskuvien lietsominen voi olla yksi keino lisätä hallinnon suosiota, Raik arvioi.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.
Kristi Raik, Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja. Kuva: Antti Häkli / Yle

Venäjän näkökulmasta Ukrainassa ei myöskään ole tapahtunut toivottua kehitystä. Kaksi vuotta sitten presidentiksi valittu Volodymyr Zelenskyi lupasi maalleen rauhan.

– Mutta Zelenskyi on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että hän ei tee myönnytyksiä Ukrainan alueellisen koskemattomuuden suhteen. Hän kyllä haluaisi ratkaista tilanteen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, Raik sanoo.

Hän myös painottaa lännen mahdollisuuksia vaikuttaa Venäjän toimintaan.

– Vaikka Venäjä on kaikki nämä vuodet yrittänyt väittää, ettei pakotteilla ole vaikutusta, niin kyllä ne ovat rajoittaneet Venäjän aggressiivista käytöstä, Raik sanoo.

Videoanalyysi: Miksi Ukrainassa on kriisi, jääkö Ukraina idän ja lännen väliin?

Lue lisää:

Ukrainan ja Venäjän välillä sanasotaa – EU huolissaan Ukrainan rajoilla olevista venäläisjoukoista

Ukrainan ja Venäjän väliset jännitteet kiristyvät – Biden lupasi tukensa Ukrainalle, Venäjä puolestaan sanoo ryhtyvänsä vastatoimiin, jos länsi rientää apuun

Keskittääkö Venäjä joukkoja Ukrainan-rajalle? Yhdysvallat on huolissaan, Ukrainan presidentti syyttää Venäjää uhkaavasta ilmapiiristä

Suosittelemme