Pääministeripuolueet näyttävät menettäneen kannatuksen lisäyksen, jonka ne saivat koronakriisin takia noin vuosi sitten.
Tämän johtopäätöksen voi tehdä Ylen keräämästä aineistosta, jossa on verrattu eurooppalaisten pääministeripuolueiden nykyistä kannatusta vuoden takaiseen suosioon.
Yhteensä 19 pääministeripuolueen kannatus on laskenut sitten viime vuoden, viiden on noussut ja yhden on pysynyt lähes samalla tasolla.
Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo laskee, että noin kolmessa neljäsosassa maista pääministeripuolueiden kannatus on laskenut.
– Näinkin suuret muutokset samalle vuodelle ajoittuvana ovat poikkeuksellisia. Tämän voi tulkita niin, että koronatilanteella on ollut vaikutusta asiaan, Paloheimo sanoo.
Paloheimo pitää yllättävänä sitä, että kymmenessä maassa pääministeripuolueiden kannatus on laskenut vuodessa yli viisi prosenttiyksikköä.
Osa näistä puolueista on ollut verrattain lyhyen aikaa vallassa.
Yle otti tarkasteluun mukaan 27 EU:n jäsenmaan lisäksi Islannin, Ison-Britannian ja Norjan.
Kaikista jäsenmaista ei ole tarjolla luotettavaa pääministeripuolueen kannatusmittausta joko liian vähäisten kyselytutkimusten, erilaisten mittaustapojen tai merkittävien poliittisten muutosten takia.
Tämän takia EU-maista tarkastelusta jäivät pois Belgia, Italia, Kypros, Ranska ja Luxemburg.
Esimerkiksi Belgiassa mittaukset toteutetaan alueellisesti ja Italiassa poliittinen umpisolmu on johtanut virkamieshallituksen valtaannousuun.
Ihmiset ovat turhautuneita koronaan
Pääministeripuolueiden kannatuskehitys on peilikuva verrattuna viime vuoteen. Suomessa ja maailmalla hallituspuolueiden kannatukset lähtivät lentoon.
Politiikan tutkijat ja tarkkailijat analysoivat silloin, että kyse oli ilmiöstä, jota nimitetään lipun ympärille kerääntymiseksi (rally round the flag).
Ilmiössä on kyse siitä, että kansalaiset antavat suurissa kriiseissä usein tukensa istuvalle vallankäyttäjälle.
Ihmisten käyttäytymistä on selitetty muun muassa sillä, että kriiseissä johtajat näyttäytyvät yhdistävänä kansallisena hahmona.
Samaan aikaan politiikasta tulee aiempaa säyseämpää, kun oppositio haluaa antaa hallituspuolueille työrauhan.
Väittelyn taukoaminen vaikuttaa myös siihen, millaisen kuvan media välittää politiikasta kansalaisille.
Useat politiikan tutkijat ovat arvioineet, että kriisien vaikutus hallituspuolueiden kannatukseen on lyhytaikaista.
Euroopan politiikkaa tarkkaan seuraava Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen arvioi, että eri maiden kansalaiset ovat nyt turhautuneita koronakriisin pitkittymiseen.
– Eurooppalaiset kerääntyivät viime vuonna vallassaolevien puolueiden taakse, mutta kannatus on nyt lähtenyt sulamaan. Koronakriisin pitkittyminen ja rajoitustoimien jatkuminen alkavat kyllästyttää ihmisiä.
EmeritusprofessoriPaloheimo puolestaan viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan poliittisen päätöksenteon horisontti lyhentynyt sitten 1980-luvun.
Samalla ihmiset ovat entistä nopeampia vetämään johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin hallitus pärjää valta-asemassaan.
– Vaaleissa tyytymättömyyden aiheet kostautuvat entistä enemmän nimenomaan pääministeripuolueille. Nyt näyttää siltä, että vuosi poikkeuksellisia oloja on liian pitkä aika Euroopassa, Paloheimo sanoo.
Politiikan tekemisessä on tapahtunut vuoden aikana myös rytminmuutos. Ronkainen ja Paloheimo arvioivat, että hallitusten koronatoimia arvostellaan nyt voimakkaammin kuin vuosi sitten.
– Rajoitustoimet, talouspoliittiset päätökset ja rokotuksiin liittyvät epäselvyydet ovat alkaneet politisoitua kriisin pitkittyessä. Sitä myöten valtapuolueiden kannatus on alkanut laskea, Ronkainen sanoo.
Paloheimo puolestaan pitää pääministeri Sanna Marinin hallituksen esitystä liikkumisrajoituksista yhtenä esimerkkinä asioiden politisoitumisesta.
Osa eduskuntapuolueista vastusti hallituksen esitystä jo ennen kuin perustuslakivaliokunta tyrmäsi esityksen.
Ronkainen: Suosio ei ole valunut populisteille
Ylen vertailusta ei selviä se, kenelle kannatus on mennyt pääministeripuolueilta.
Politiikan tutkija Ronkainen kuitenkin arvioi, että suosio on valunut Euroopassa eri poliittisista laidoista ponnistaville maltillisille puolueille.
– Se on jännää, että valtapuolueiden kannatuksen tippuminen ei mene protestinomaisesti populistipuolueille kuten kävi pakolais- tai eurokriisin aikana. Esimerkiksi Saksassa CDU:n kannatuksen lasku on mennyt vihreille.
Paloheimon mukaan populistipuolueet voivat kuitenkin koronakriisin jälkeen saavuttaa suosiota Euroopassa.
– Tämä riippuu hyvin paljon talouskehityksestä. Talouskriisit ovat olleet omiaan lisäämään populistien kannatusta.
Suomessa pääministeripuolue SDP on menettänyt muiden eurooppalaisten verrokkiensa tavoin kannatusta sitten viime kevään.
Paloheimo ajattelee, että poliittisen väittelyn virkoaminen ja koronaväsymys vaikuttavat pääministeripuolueen kannatuksen laskuun myös Suomessa.
Puolueet tarkkailevat nyt kannatuksen trendejä tarkasti. Ne kisaavat kansalaisten suosiosta kesäkuussa kuntavaaleissa.
Voit keskustella artikkelista 9.4.2021 kello 23 asti.
Lue lisää:
Analyysi: Halla-aholle kärkipaikka, Orpolle helpotus, Marinille muistutus
Kuuntele: Takaisin Pasilaan -podcast, Sanna Marinin suunnitelma tekee vielä paluun