Helsinkiin on saatu merkittävä määrä lisää koronarokotteita.
Terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan suurempia rokotemääriä on odotettu jo pidempään, mutta moneen otteeseen erät ovat olleet odotettua pienempiä.
Tällä viikolla hänen mukaansa Suomeen tuli kuitenkin suurempi määrä Astra Zenecan rokotetta, joista Helsinkikin sai osansa. Viime viikolla Astra Zeneca -annoksia tuli kaupunkiin 1080, kun taas tällä viikolla niitä tuli 16 560.
Kun yhtälöön lisää noin 15 000 Pfizerin rokotetta, kaupungin kokonaismäärät tälle viikolle ovat jo 30 000 annoksessa.
Rokotteiden määrän lisääntymisen myötä kaupungin rokotuspisteiden aukioloaikoja on laajennettu. Rokotuspisteet palvelevat jatkossa tiistaisin ja torstaisin iltakahdeksaan asti. Pisteet ovat auki myös lauantaisin.
Lisäksi Helsingissä 18–44-vuotiaat henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila, voivat torstaista 8. huhtikuuta alkaen varata ajan koronarokotukseen.
Vaikealle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat muun muassa jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, ykköstyypin diabetes ja sairaalloinen lihavuus.
Astra Zenecan rokote epäilyttää yhä osaa asiakkaista
Hetkellisesti kasvaneet rokotevarastot eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että määrät ovat nyt pysyvästi kasvussa, johtajalääkäri Timo Lukkarinen toteaa.
– Tiedämme, että ensi ja sitä seuraavalla viikolla tällaista isoa määrää Astra Zenecan rokotetta ei ole luvassa, vaan puhumme jälleen todella pienistä määristä.
Lukkarinen kertoo, että vielä talvella Astra Zenecan rokotteesta kaavailtiin niin sanottua massojen rokotetta.
– Silloin puhuttiin, että Helsinkiin oltaisiin saatu satojatuhansia rokotteita huhti-toukokuussa. Siinä mielessä asia harmittaa, sillä niitä ehdittiin jo toivoa.
Toimitusvaikeuksiakin suuremman haasteen rokotusten suunnittelulle aiheuttaa kuitenkin Lukkarisen mukaan Astra Zenecan rokotteelle asetetut ikärajaukset sekä rokotteen ympärillä käytävä keskustelu sen mahdollisista haitallisista sivuvaikutuksista.
Tällä hetkellä Helsingissä 65-vuotiaat ja tätä vanhemmat rokotetaan Astra Zenecan rokotteella. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti Astra Zenecan rokotetta ei anneta henkilöille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian. Pfizerin rokotteella rokotetaan puolestaan 16–64-vuotiaita.
– Osa yli 65-vuotiaista pettyy rokotuspisteelle saapuessaan siihen, että on saamassa Astra Zenecan eikä Pfizerin rokotetta. Jotkut ovat jopa päätyneet siihen, etteivät ota sitten mitään rokotetta. Rokotuspisteillä on näkynyt protestinmerkkejä, Lukkarinen toteaa.
Hän arvelee, että osa kansalaisista on käsittänyt virheellisesti, mitä rokotteen sivuvaikutuksena mahdollisesti ilmenevällä, kohonneella veritulppariskillä tarkoitetaan.
– Kyseessä on erittäin harvinainen aivolaskimoiden tukos. Yleisimpien veritulppien riskiä rokotteen ei tulisi lisätä eikä siitä ole näyttöä, että tavanomaisille veritulpille riskissä oleva olisi erityisessä riskissä tähän haittaan.
Johtajalääkäri Timo Lukkarinen kuitenkin painottaa, että tästä huolimatta rokotteita otetaan Helsingissä pääsääntöisesti ahkerasti.
Juttua päivitetty klo 18.33: Lisätty johtajalääkäri Timo Lukkarisen kommentit.