Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää, kertoo Sitran tänään julkaisema raportti Growth-positive zero-emission pathways to 2050.
– On maita, joissa talouskasvu on jatkunut ja päästöt laskeneet, sanoo tutkimustyötä vetänyt brittiläisen University College Londonin (UCL) professori, ympäristötaloustieteilijä Paul Ekins Ylen haastattelussa.
Hänen mukaansa maat, jotka onnistuvat tässä ja vahvistavat samalla innovaatioita sekä teknologian kehitystä, tulevat vaurastumaan, kun maailman nettopäästöt painetaan nollaan.
Sitran johtajan Mari Pantsarin mukaan tarvitaan niin paljon investointeja puolentoista asteen saavuttamiseksi, että se johtaa talouskasvuun.
– Jos havittelemme talouskasvua siten, ettei huomioida puolentoista asteen tavoitetta, niin isossa kuvassa kustannukset tulevat olemaan paljon suurempia, Pantsar sanoo.
Todella vaikeaa, muttei mahdotonta
Raportin mukaan Pariisin ilmastosopimukseen kirjatun 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin järeitä ja johdonmukaisia toimia maailman mailta – vuosikymmenien ajan.
Pariisin sopimuksessa sovittiin vuonna 2015, että maapallon lämpötilan nousu pyritään pitämään alle kahdessa asteessa, mieluummin alle 1,5 asteessa. Sitran raportin mukaan 1,5 asteen tavoite on yhä mahdollista saavuttaa, tosin tiukoilla reunaehdoilla.
– On todella vaikeaa saavuttaa se, mikä meidän pitää saavuttaa. Pidän aika epätodennäköisenä, että pysytään alle 1,5 asteessa. Kahteen asteeseen on mahdollisuudet, Ekins sanoo.
Ekins painottaa, että 1,5 asteen tavoite vaatii paitsi vahvaa, johdonmukaista ja kaikki talouden sektorit kattavaa politiikkaa, myös politiikan uskottavaa toteutusta vuosikymmenien ajan.
Mitä väliä sitten on, päästäänkö lopulta lähemmäs 1,5 asteen vai kahden asteen lämpenemistä?
– Mitä lähemmäksi puolentoista asteen tavoitetta päästään, sitä pienemmät ovat kustannukset. Ja sitä pienemmät ovat inhimilliset ja luonnon kärsimykset, sanoo Sitran Mari Pantsar.
Siksi myös 1,6 asteen lämpeneminen on parempi kuin 1,7 asteen ja niin edelleen.
Valtavia investointeja puhtaaseen sähköntuotantoon
Esimerkiksi kivihiilen energiakäyttö tulisi lopettaa nopeasti koko maailmassa ja ilmakehästä pitäisi alkaa poistaa hiilidioksidia myös uusien teknologioiden avulla.
Myös maailman energiajärjestö on ollut sitä mieltä, että ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa enää ilman hiilidioksidin talteenottoa esimerkiksi suoraan tehtaista. Tällä hetkellä hiilidioksidin talteenotto on vasta kokeiluasteella esimerkiksi Norjassa.
– Se kuulostaa vaikealta, ei mahdottomalta. Kysymys on tahdosta. Pandemiaelvytyksessä liikutellaan nyt maailmalla satoja biljoonia dollareita. On elintärkeää, että elvytys tehdään niin, että saavutetaan myös ilmastotavoitteet. Ihan lähitulevaisuudessa ei varmasti samanlaista tilaisuutta tule, Pantsar sanoo.
Lämmitys, liikenne ja teollisuus taas täytyisi saada käyttämään mahdollisimman pitkälti päästötöntä sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan.
– Täytyy tehdä todella suuria investointeja vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin, erityisesti sähköntuotannossa. Sen avulla myös liikennettä ja lämmöntuotantoa saadaan vähäpäästöisemmäksi, Paul Ekins sanoo.
Koronaelvytysrahoilla tuetaan edelleen myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sellaista taloudellista toimintaa, mikä on vastoin ilmastotavoitteita.
– Onneksi päätöksiä elvytyksestä vielä tehdään, niin toivotaan, että se juna kääntyy, Pantsar sanoo.
Raportin mallinnusten mukaan 1,5 asteen tavoite on helpompi saavuttaa, jos maailman maat tekevät laajasti yhteistyötä, teknologia kehittyy nopeasti, ympäristöpolitiikka on vahvaa, väestönkasvu hidasta ja eriarvoisuus vähenee.
– Väestönkasvu on jo tasaantunut, mutta olen huolestunut Afrikan väestönkasvusta, koska se ei laske niin paljon kuin haluaisin, Ekins sanoo.
Myös ruokavalion muutokset ja metsien suojelu maailmanlaajuisesti ovat tärkeitä tekijöitä puolentoista asteen polulla.
Pystyykö politiikka hoitamaan asian?
Lopulta suurin ongelma ei kuitenkaan ole raportin laatineen Ekinsin mukaan missään edellemainituissa, vaan aivan muualla.
– Suurin huolenaiheeni on poliittinen systeemimme ja tieteen arvostuksen lasku.
Ekins viittaa esimerkiksi USA:han, jossa on korkean tason ilmastodenialismia.
– Eikä vain ilmastodenialismia. Nämä ihmiset eivät usko edes evoluution tai koronan olemassaoloon, josta meillä on ehdottoman kategorista tieteellistä todistusta, Ekins sanoo.
Ilmastotieteessä on aina epävarmuuksia, emmekä voi tietää absoluuttisella tarkkuudella, mitä ilmastonmuutoksessa tapahtuu.
– Voimme pallotella riskin ja todennäköisyyden välillä. Ihmiset eivät tunnu olevan kovin hyviä siinä, varsinkin, kun riskit ja todennäköisyydet koskevat pitkää aikaväliä, Paul Ekins sanoo.
Sitran Mari Pantsar luottaa demokratian kykyyn hoitaa ilmastonmuutosta.
– Se edellyttää kyllä sitä, että meillä pitää olla hallituskaudet ylittäviä päätöksiä ja lainsäädäntöä.
Suomen osalta esimerkiksi tulevasta ilmastolaista Pantsar toivoo niin tiukkaa, että se ohjaa myös seuraavien hallitusten kaudelle.
– Toisaalta vaikka Suomi on ollut perustamassa ilmastokoalitiota, jonka tarkoituksena on saada ilmastotoimet talouspolitiikan ytimeen, niin kyllä meillä Suomessakin on siinä tekemistä, että saisimme ilmastotoimet oikeasti ohjaamaan kaikkea politiikan tekoa.
Pantsar peräänkuuluttaa ilmasto-osaamista ja resursseja erityisesti valtiovarainministeriöön ja muihinkin ministeriöihin.
Kansainvälisellä tasolla Glasgow’n ilmastokokous marraskuussa jatkaa Pariisin ilmastosopimuksen tien viitoittamista.
Luontokatoa ei Sitran raportissa käsitelty lainkaan, joten raportti ei anna täysin kattavaa kuvaa kestävyyshaasteista. Tutkimustyössä ei selvitetty luonnonvarojen käytön ja talouskasvun irtikytkentää, koska sellaista tutkimusta ei löytynyt. Se vaatisi jatkotutkimuksia.
Lue myös:
Bidenin USA palasi saman tien Pariisin ilmastosopimukseen – Mikä merkitys sillä on?
YK:n pääsihteeri maailman johtajille: Julistakaa ilmastohätätila