Koko ikänsä Tenolla lohta pyytänyt, kalastuksenvalvojana toimiva Hans Pieski harmittelee, kun lohenpyynti uhkaa ensi kesältä jäädä kokonaan sivu suun. Hänen mielestään tämä oli silti ymmärrettävä ratkaisu lohikantojen kannalta.
– Eihän se tietenkään mukavaa ole, mutta näin asiaa tarkasti seuranneena ymmärrän, että se on tässä vaiheessa ainoa vaihtoehto. Lohikantojen tilan ja Tenon neuvottelujen umpikujan vuoksi tämä jäi ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi, Pieski toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti keskiviikkona, että Suomi ja Norja esittävät koko Tenojoen vesistön sekä vuono- ja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudelle 2021. Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, ministeriöstä kerrotaan.
Esitetty harjuslupa on "laiha lohtu"
Muiden kalojen pyynti kuitenkin jatkuu ja Tenolle esitetään tätä varten uuden tyyppistä vapakalastuslupaa. Pieskin mukaan lohenpyyntiä se ei korvaa, mutta tuo jonkinlaista lohtua.
– Me olemme tuollaista harrilupaa toivoneet jo pidemmän aikaa ja nyt se on sitten tulossa. Aika laiha lohtu se kuitenkin on, Pieski sanoo.
Kuinka sitten huolehditaan, että joesta ei pyydetä lohta, vaan luvallisia kalalajeja ensi kesänä? Valvojan tehtävä ei muutu Pieskin mukaan sen kummemmaksi. Kalastuslupien valvonnan yhteydessä tarkistetaan, että kalastus tapahtuu luvallisilla välineillä luvallisia kalalajeja pyytäen.
Pieski arvelee uhanalaisten kalalajien korvausarvojen määrittelyn toimivan tehokkaana pelotteena sääntöjen rikkomista vastaan. Esimerkiksi sisävesissä luvattomasti pyydetyn Jäämeren lohen arvo on 3 480 euroa.
– Se pistää kyllä miettimään, että onko lohen salakalastaminen sen riskin arvoinen, Pieski sanoo.
Kunta ryhtynyt jo toimenpiteisiin taloudellisen romahduksen estämiseksi
Utsjoen kunnan elinkeinoelämä on nyt suuren kriisin partaalla. Jo muutaman vuoden takainen lohenpyynnin rajoittaminen ja yli vuoden jatkuneiden koronarajoitusten aiheuttama rajakaupan tyrehtyminen ovat tuoneet mustia pilviä alueen taloudelle. Nyt tiedossa on välivuosi lohenpyynnin osalta.
Kunnantalolla onkin jo ryhdytty toimeen tilanteen hallitsemiseksi. Kunnassa on käynnistetty niin kutsutun Äkillisen rakennemuutoksen alueen toimenpiteiden suunnittelu.
– Mikäli tämä muutos tulee voimaan, on meidän oltava siihen varautuneita, jotta elinkeinolliset ja aluetaloudelliset huonot vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi, kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertoo.
Rakenneuudistuksen suunnitteluun kuuluu muun muassa erilaisten kouluttautumisvaihtoehtojen pohtiminen sekä yritystukien ja aluekehityskohteiden arvioiminen. Kunnassa toivotaan lohenkalastuskiellon jäävän yhteen kesään, vaikka suunnitelmia tehdäänkin nyt pitemmälle aikavälille.
Kunnanjohtaja kaipaa pienelle Utsjoen kunnalle apua vaativassa tilanteessa.
– Kyllä täytyy sanoa, että Utsjoen kunnassa hyvin alkuun lähtenyt kehityskausi on kokemassa sellaisen iskun, että nyt vaaditaan kyllä alueen, maakunnan ja valtiovallan toimenpiteitä, että tällainen täydellinen romahdus voidaan estää, Tieva-Niittyvuopio toteaa.
Yrittäjillä nyt uusien ratkaisujen pohtimisen paikka
Lohimatkailuun ja muutoin lohenpyyntiin liittyvistä palveluista elantonsa saavilta yrittäjiltä vaaditaan nyt kekseliäisyyttä, sillä ensi kesän suunnitelmat menevät monilta osin uusiksi.
Tenonlaakson Yrittäjät Ry:n puheenjohtaja Vuokko Mikkola on harmissaan sekä alueen yrittäjien että muiden paikallisten puolesta. He ovat pyrkineet vaikuttamaan kalastussääntöihin loppuun asti, mutta lopputulos ei ole toivottu.
Nyt ei auta Mikkolan mukaan kuitenkaan jäädä laakereilleen lepäämään, vaan täytyy ripeästi keksiä uusia ratkaisuja, joilla ihmisiä saataisiin silti vierailemaan Utsjoella ja yrityksiin elinvoimaa.
– Tässä täytyy ihan vauhdilla, kuntien ja yrittäjäjärjestön ja muiden, miettiä mikä on vaihtoehto tälle kunnalle. Nyt tarvitaan vaihtoehtoa ja napakkaa asennoitumista uusiin asioihin, Mikkola sanoo.
Kauppias Uula Tapiola arvelee, että tappiot jokilaakson yrityksille tulevat olemaan viiden miljoonan euron luokkaa. Hänen mukaansa lohen rauhoittaminen on silti pitkällä tähtäimellä oikea ratkaisu.
– Tässä on Tenon lohella suuri hätä, emme voi nyt tuhota sitä. Tulevaisuutta ajatellen, jos lohi loppuu, niin meiltä loppuu moni asia. Mitä hyötyä on siitä, että meillä on paljon mahdollisuuksia, mutta ei lohta mitä pyytää, Tapiola sanoo.
Kiellon toivotaan myös elvyttävän lohikantoja Tenon yläjuoksulla
Paikalliset kalastajat Vesa Länsman ja Ilmari Tapiola pitävät lohenpyynnin rajoitusta erityisesti merellä hyvänä.
– Mielestäni on tärkeää nähdä, kuinka paljon Tenoon nousee lohta. Nyt kun siellä on kaikuluotain ja kaloja seurataan, niin sen jälkeen olemme paljon viisaampia siitä, kuka niitä lohia pyytää, miettii Länsman.
Outakosken osakaskunnan puheenjohtaja Ilmari Tapiola näkee kalastuskiellon tärkeänä erityisesti Tenon yläjuoksun näkökulmasta.
– Minä edustan osakaskunnassa myös Outakosken ja Inarijoen aluetta. Eihän Inarijokeen ole noussut edes viime vuosina kala. Jollain lailla täytyy suojella myös Inarijoen kalaa, Tapiola sanoo.
Mitä mieltä sinä olet ehdotetusta Tenojoen lohenpyynnin kiellosta? Voit keskustella asiasta klo 20.00 saakka.