Saksan liittokansleri Angela Merkel kehottaa Venäjää vähentämään joukkojaan Ukrainan rajan läheisyydessä. Merkel keskusteli asiasta puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa torstaina, kertoi liittokanslerin virasto lausunnossaan.
Kremlin mukaan Putin oli kiinnittänyt huomiota "Ukrainan provosoiviin toimiin, jotka ovat äskettäin määrätietoisesti pahentaneet tilannetta rintamalinjalla".
Ylen toimittaja Antti Kuronen seuraa tilannetta Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.
– Ihmiset ovat hyvin huolissaan. Tämä sota on jatkunut pian seitsemän vuotta, ja Venäjä ei ole antanut piiruakaan periksi, Kuronen kertoo.
Voit katsoa Kurosen iltayhdeksän uutisille antaman suoran kokonaisuudessaan tämän jutun pääkuvan paikalta.
Tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla on kiristynyt erityisesti viime aikoina. Venäjä on siirrellyt joukkojaan rajan tuntumassa ja tuonut paikalle raskasta sotakalustoa.
Merkelin ja Putinin puhelinkeskustelu käytiin ajankohtana, jolloin yhteenotot Venäjä-mielisten separatistien ja Ukrainan joukkojen kesken ovat lisääntyneet. Samalla venäläisten joukkojen kasvu Ukrainan rajan lähellä on herättänyt huolta Itä-Ukrainan konfliktin mahdollisesta laajenemisesta.
Ukraina etsii tukea liittolaisiltaan lännestä
Aiemmin torstaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi matkusti itäiselle rintamalinjalle. Kuvissa näkyi, kuinka kypärään ja luotiliiviin pukeutunut presidentti jakoi mitaleja ukrainalaisille sotilaille.
Zelenskyin mukaan Ukrainan armeija tekee kaikkensa tulitauon pitämiseksi.
Zelenskyi on viime päivinä vedonnut Ukrainan läntisiin liittolaisiin tuen saamiseksi.
Tiistaina Zelenskyi kehotti sotilasliitto Natoa ja sen pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä nopeuttamaan prosessia Ukrainan Nato-jäsenyydestä. Tämä antaisi Zelenskyin mielestä Venäjälle selvän viestin.
Venäjän mielestä Ukrainan Nato-jäsenyys vain pahentaisi Ukrainan tilannetta.
Presidentinkanslian vanhempi virkamies Dmitri Kozak vertasi tiedotustilaisuudessa Ukrainan hallitusta lapsiin, jotka leikkivät tulitikuilla, kertoo uutistoimisto Reuters.
– Tuen arviota, jonka mukaan sotatoimien alku olisi lopun alkua Ukrainalle, Kozak sanoi Reutersin mukaan.
Vuosia kestänyt kriisi
Itä-Ukrainan taistelut saivat alkunsa vuonna 2014 sen jälkeen kun Venäjä oli liittänyt Krimin niemimaan itseensä. Yhteenotoissa on saanut surmansa yli 13 000 ihmistä.
Viime vuoden tulitauko on pitänyt verrattain hyvin, mutta viime aikoina yhteenotot ovat jälleen kiihtyneet.
Ukraina ja länsi ovat syyttäneet Venäjää separatistien tukemisesta asein ja joukoin. Venäjä on toistuvasti kiistänyt nämä syytökset.
Jääkö Ukraina idän ja lännen väliin? Katso lisää Ukrainan kriisin taustoista 4.12.2019 julkaistulta videolta:
Lue myös: