Vihtiläisen puutaloidyllin pihalla seisoo suuri harmaaksi verhoiltu rekan täysperävaunu. Se on sisustussuunnittelija Seija Killströmin työtila. Sisustusperävaunu elää Instagramissa omaa elämäänsä nimellä seijakoo.
Vaunun saama julkisuus on poikinut ihmisiltä paljon kyselyitä siitä, miten vaunun sisutus on tehty ja toteutettu. Vaihtoehtoinen asuminen ja väliaikaisratkaisut kiinnostavat.
Täysperävaunu oli Killströmin puolison Pasi Lehtolan idea ja siinä näkyy myös miehen käden jälki. Moni rakentaa itseään varten miesluolan, mutta Killströmin puoliso toimi toisin.
– Satuin löytämään tämän perävaunun netistä ja huusin sen sieltä itselleni. Lähdin työstämään siitä sitten tällaista puuhatilaa. Olen tehnyt kaikki A:sta Ö:hön itse, Lehtola muistelee projektin vaiheita.
Vaunu toimii sisustussuunnittelijan konttorina ja näyttelytilana.
–Tämä on mieheni syntymäpäivälahja minulle. Siitä on nyt viisi vuotta aikaa kun hän osti tämän. Välillä mies voi näköjään tietää mitä nainen tarvitsee, Killström naurahtaa.
Herra hoiti tekniset ratkaisut, rouva esteettiset
Killström-Lehtoloilla täysperävaunun kunnostuksessa työnjako oli selvä. Samassa pihapiirissä omaa monialayritystään Jelppasi Oy:tä pyörittävä Pasi vastasi vaunun teknisistä ratkaisuista. Seija toteutti omalla ammattitaidollaan sisustuksen.
– Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. Kävimme paljon, paljon keskusteluja eri materiaaleista, koska enemmän tekniikkaan perehtyneenä kaikki Seijan ehdottamat materiaalit eivät minun mielestäni soveltuneet tänne, Lehtola kertoo.
Aina eivät siis ajatukset sisustuksen materiaalivalinnoista ja niiden sopivuudesta tarkoitukseen menneet yksiin ja vähän aikaa mökötettiin, kunnes ratkaisu löytyi.
–Viiden vuoden työstämisen aikana tämä on aiheuttanut perheessä sekä riitaa ja itkua mutta myös iloa. Välillä uskokin meinasi loppua. Että tuleeko siitä koskaan sellainen minkä minä tahtoisin tai onko sille käyttöä, Killström myöntää.
Reissaaminen vaihtui kotipihaan
Konttiin noustaan sisään mustia rautaportaita pitkin keskelle seinää asennetusta lasiovesta. Heti ovea vastapäätä vastassa on musta, metallinen tulisija.
– Se on kevyt takka eikä vaatinut sinänsä mitään erityistä suunnittelua paitsi sijainnin miettimisen. Ihan alkuperäiseen suunnitelmaan kuului, että tämän ainut lämmönlähde olisi takka. Myöhemmin se sitten laajeni niin, että haluttiin ylläpitolämpö tänne, mikä on toteutettu ilmalämpöpumpulla, Lehtola kertaa kontin rakentamisen vaiheita.
Oikeaan päätyyn on rakennettu nykyaikainen keittiö. Vasemmalla on verhoin rajattu makuusoppi. Seinät on vuorattu ajankohtaisesti vaalealla sormipaneelilla. Sama sävy toistuu puuparketissa.
Lattioita lämmittävät villaiset matot. Luonnonkuituja kuten pellavaa näkyy tekstiileissä. Myös kierrätetyt design-huonekalut ovat osa sisustusta.
Ikkuna valaisee suuren pöydän, jonka äärellä Seija Killström esittelee asiakkaille suunnitelmiaan.
– Viimeksi tänä aamuna minulla on ollut pöydän äärellä työneuvottelut. Aikaisemmin kuljin hyvin paljon asiakkaiden luona.
Parikymmentä vuotta sisustusalalla toimineen Killströmin mukaan se, mikä näyttäisi leimaavan aikaa on asiakkaiden aikaisempaa isommat remontit. Sellaisia kohteita on suunnittelijalla nyt useita ja sama tilanne vaikuttaisi olevan monella kollegalla.
Olipa puolisolla syntymäpäivälahjaideassa taka-ajatus tai ei, kontin hankkimisen ja valmistumisen jälkeen Killström on pysynyt kotipihassa.
Tässä perheessä monen haaveilema työnteon ja maalla asumisen yhdistäminen on tosiasia.
Samaan aikaan vuosaarelaisessa konttiyrityksessä puhelimet soi ja käytettyjä kontteja kysytään
Kylmä merituuli puhaltaa vielä Vuosaaren satamassa valtavien, värikkäiden merikonttipinojen väleistä.
Pieni aavistus tulevasta kesästä on kuitenkin ilmassa, koska alueella sijaitsevan Finncontainers Oy:n puhelimet soivat. Asiakkaat eri puolilta maata kysyvät monenlaisia kontteja kesäkahviloiksi ja -ravintoloiksi ja pihavarastoiksi.
Yritys on jo ajat sitten laajentanut toimialaansa pelkistä satamakonteista myös pienempiin, uusiin ja käytettyihin kontteihin. Yritetään vastata asiakkaiden kysyntään, kertoo toimitusjohtaja Sarianne Reinikkala.
– Bisnes on vähän muuttunut, kun kontteja aletaan tuunaamaan ja laittamaan erilaisiksi. Kyselyjä tulee nyt päivittäin paljon.
Yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna 16 prosenttia , mistä osa juuri kotimaisen kysynnän ansioista.
– Tänä koronakeväänä näkee, että yrittäjät miettii mitä muuta uutta voisi tehdä.
Konttibisnes on kasvussa
Koko bisnes on Reinikkalan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa kolminkertaistunut ja kilpailu on kiristynyt.
Jos aiemmin alan yrityksiä oli viisi, nyt niitä on 15. Moni on tosin erikoistunut.
Käytetyn merikontin saa tällä hetkellä parilla tonnilla. Uudet merikontit valmistetaan Kiinassa ja niiden hinnat ovat olleet nyt nousussa. Kotimainen konttituotanto loppui vuosikymmeniä sitten.
– Jossain kohtaa valmistus siirtyi kokonaan Kiinaan. Siellä tehtaat kasvoivat isommiksi. Tyhjiä kontteja ei kannata kuljetella. Niitä tehdään siellä, mistä tavaraa kulkee, Reinikkala toteaa 25 vuoden kokemuksella.
Kontit ovat yleensä väliaikaisratkaisuja. Siksipä niitä ei aina haluta ostaa omaksi. Niitä voi myös vuokrata. Uuden kontin vuokra on noin kaksi sataa euroa kuussa. Sen saa myös täysin omien toiveiden mukaisesti sisustettuna. Silloin kuukausivuokra voi olla jo pienen yksiön verran.
Voit keskustelulla konttien käytöstä keskiviikkoon kello 23 asti.