Suomessa harvaan asutut alueet ovat jo pitkään kärsineet siitä, että nuoret lähtevät opiskelemaan muualle ja päätyvät usein esimerkiksi kasvukeskuksiin. Syrjäseuduille palaavat yhä harvemmat.
Norjassa samankaltaista ongelmaa on pyritty ratkaisemaan opintolainojen keventämisellä sekä verohelpotusten avulla. Tällä järjestelmällä Norja on pystytty pitämään suhteellisen asutettuna pitkin sen pinta-alaa.
Samanlaisia mahdollisuuksia suunnitellaan nyt myös Suomeen. Maa- ja metsätalousministeriön harvaanasuttujen alueiden työryhmä (HAMA) on saanut alkuvuodesta tuoreen selvityksen mahdollisesta Norjan mallista.
Selvityksen mukaan Suomen perustuslaissa ei olisi esteitä sille, etteikö Suomessakin voitaisiin tarjota samankaltaisia helpotuksia kuin Norjassa.
Pohjois-Norjassa opiskeleva Stigo Holm voi saada jopa 10 prosentin opintolainahuojennuksen
Tenojoen varrelta Dálvadaksen kylästä kotoisin oleva Stigo Holm tiesi jo opintoja aloittaessaan, että hänen kannattaa jäädä Pohjois-Norjaan työskentelemään.
Kautokeinon Saamelaisessa korkeakoulussa lastentarhanopettajaksi opiskeleva Holm tulee saamaan tukea Norjan valtiolta lainan takaisinmaksuun. Norjassa opintonsa päättävät voivat saada vuosittain jopa kymmenen prosentin helpotuksen opintolainaansa, mikäli päättävät työskennellä Finnmarkin tai Pohjois-Tromssan läänien alueella.
– Olen kokenut, että tämä järjestelmä on yksi suuri motivaattori opinnoissa, kun tietää, että jo valmistuessa on mahdollista pyyhkiä opintolainasta suuri osa pois. Sitä miettii, että samahan se on jäädä tänne töihin, sillä se on todella suuri etu, kertoo Stigo Holm.
Norjassa vero- ja opintolainahelpotusten lisäksi opettajan tai lastentarhaopettajan ammatin valinneet voivat saada erillisen stipendin.
– Tämä järjestelmä on ottanut hyvin huomioon yhteiskuntamme tarpeet. Opettajille on pohjoisessa niin suuri tarve, Holm sanoo.
Tavoite on edetä kokeiluihin mahdollisimman pian
Parlamentaarisen harvaanasuttujen alueiden kehtitämistyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) kertoo olevansa tyytyväinen selvitykseen Norjan mallista. Nyt he voivat yhdessä HAMA-työryhmän ja ministeriöiden kanssa edistää helpotuksia pienille paikkakunnille.
Ensimmäisenä etenee ainakin opintolainan takaisinmaksun helpottaminen kokeilualueilla.
– Olemme sopineet työryhmän ja OKM:n kanssa, että tätä asiaa lähdetään jatkoselvittämään. Jatkoselvityksen aikana saamme selville, mitä kevennytkset käytännössä tarkoittavat kokeilualueella ja millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia sillä kokeilulla on. Selvitämme myös, kuinka paljon saataisiin uusia työntekijöitä, millaisia vaikutuksia on työvoiman liikkuvuuden kannalta, kertoo Huttunen.
Tavoitteena on aloittaa kokeilujaksoja syrjäseuduilla mahdollisimman pian. Huttunen kertoo, että työryhmällä on käytössään 12 miljoonan euron määrärahat. Mikäli kokeiluja toteutettaisiin HAMA-työryhmä määrärahoilla, tulee kokeilulla jo olemaan kiire.
Osa määrärahoista täytyy käyttää ensi vuoden aikana ja loput vuoden 2023 aikana.
– Jos kokeilulla todetaan, että tämä on hyvä juttu ja sillä on vaikutusta siihen, että alue saa lisää elinvoimaa, niin tarkoituksena on myöhemmin laajentaa näitä toimiviksi käytänteiksi valtakunnallisesti.
– Norjasta on nähty hyvää esimerkkiä siitä, miten siellä on tuettu ja verotuksellisestikin kohdattu pohjoisia alueita. Norja on elinvoimainen pitkä maa ja elinvoima jakautuu paljon tasaisemmin kuin täällä Suomessa, sanoo Huttunen.
Verohelpotukset houkuttelisivat lisää työvoimaa
Ennen kuin kokeiluja aloitetaan, täytyy ministeriöiden vielä määritellä, mitkä Suomen harvaanasutut alueet kuuluisivat kokeiluihin ja keitä mahdolliset helpotukset koskisivat.
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine toivottaisi syrjäseutujen vähennykset tervetulleiksi. Inarin kunnan pinta-alasta suurin osa lasketaan harvaanasutuksi alueeksi, vaikka kunnan rajojen sisältä löytyykin kaksi eläväistä kasvukeskusta.
Mahdollisen Norjan mallin avustukset helpottaisivat työelämän kehitystä kunnassa.
– Kyllähän se jollakin tapaa boostaisi meidän kuntaa. Haasteena on ollut työvoiman saatavuus. Kynnys lähteä kokeilemaan, asumaan ja työskentellemään harvaanasutulla alueella on kuitenkin aika korkea. Kaupungistuminen on jatkunut aika pitkään ja kaikki tällaiset kannustimet on hyvinkin positiivisia alueellemme, kertoo Toni K. Laine.
Inarin kuntaan on riittänyt muuttuvirtaa viime vuosina, eikä muuttoliikenne käänny etelään päin pohjoisesta. Kuitenkin alueelle tarvitaan edelleen lisää työikäisiä aikuisia.
– Lähes kaikilla harva-alueilla kehitys on sellainen, että väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja tarvitaan runsaasti työikäistä väestöä näille alueille. Uskoisin, että verotukseen liittyvät helpotukset saattaisivat lisätä halua muuttaa pohjoiseen ja muille harva-alueille, pohtii kunnanjohtaja Laine.
Korjattu 9.4.2021 kello 18:55
Kirjoitimme aikaisemmin, että kokeilut Norjan mallin mukaisista helpotuksista aloitettaisiin mahdollisesti jo tänä vuonna. Uutista korjattiin, että kokeilut aloitetaan mahdollisimman pian.
Kirjoitimme myös, että HAMA-työryhmän tulee vielä valita, mitkä Suomen harvaanasutut alueet kuuluisivat kokeiluihin. Korjasimme uutista muotoon: Ministeriöiden tulee vielä valita.