Yksi Suomen menestyneimmistä koripalloilijoista, maajoukkueen kapteeni Linda-Lotta Lehtoranta haluaa naisten koripallolle lisää mediahuomiota. Hän on ottanut asiaan kantaa Facebook-sivuillaan.
Kotkan Peli-Karhuja edustava Lehtoranta kirjoittaa, miten kuluneella kaudella kaikkia miesten Korisliigan otteluita on saanut seurata monikameratuotannolla ja selostuksella. Otteluiden puoliajalla katsojat ovat saaneet kuulla pelaajahaastatteluja.
Lisäksi tulevia otteluita on mainostettu railakkaasti muun muassa sosiaalisessa mediassa.
Sitten Lehtoranta kääntää katseensa naisten koripalloon.
– Menisipä lusikat jakoon edes hieman tasaisemmin. Naisten puolella otteluita on kuluneen kauden aikana hädin tuskin edes mainostettu ja katsojat ovat päässeet seuraamaan pelejä automaattikameroilla kuvattuna ilman selostusta.
Kun naisten ottelu on tullut TV:stä, on erätauoilla esitetty miespelaajista tehtyjä juttuja.
– Samanlaisia tarinoita riittäisi varmasti myös naispelaajista. High light -videoita naisten peleistä tai kuukauden pelaajista ei ole ollut lainkaan. Missä on arvostus ja rahkeet naisten Korisliigaa kohtaan, kysyy Lehtoranta.
Vielä ei ole aika
Koripalloliitto on tehnyt televisiointioikeuksista sopimuksen Sanoma Mediaan kuuluvan Ruutu+:n kanssa. Se näyttää ottelut suorana lähetyksenä omalla maksukanavallaan.
Koripalloliiton ja Ruutu+:n sopimuksessa on sovittu, millä tavalla miesten ja naisten korisliigan ottelut toteutetaan.
Miesten ottelut ovat monikameratekniikalla toteutettuja. Sen sijaan naisten ottelut on toteutettu pääsääntöisesti automaattikameralla, jolloin kamera on yleensä paikallaan. Tällöin esimerkiksi lähikuvia pelaajista tai pelitilanteista ei voi näyttää, ei myöskään hidastuksia.
Koripalloliiton toimitusjohtajan Ari Tammivaaran mukaan liiton tavoite on tulevaisuudessa saada sekä miesten että naisten Korisliigojen televisiointi samalle tekniselle tasolle, mutta vielä siihen ei ole pystytty.
– Tällä hetkellä ei valitettavasti olla vielä siinä pisteessä, että pystyisimme tuottamaan naisten Korisliigaa monikameratuotannolla. Kustannusrakenne on niin kova, kertoo Tammivaara.
Naisten otteluita ei ole selostettu, eikä ottelun väliajalla ole erityisesti kyseistä ottelua varten tehtyä ohjelmaa.
– Eihän se tasa-arvoista ole, kun sitä katsotaan puhtaasti mies–nais-näkökulmasta, sanoo Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Ammattimaisuus ratkaisee
Miesten Korisliigan joukkueiden budjetit ovat Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaaran arvion mukaan 5–10-kertaisia naisten joukkueiden budjetteihin verrattuna.
Niinpä miesten joukkueet ovat Tammivaaran mukaan enemmän ammattimaisia kuin naisten joukkueet.
– Ammattilaissarjalla on myös erilainen näkyvyys, toteaa Tammivaara.
Tammivaara korostaa, että kyse ei ole asenteesta tai vähättelystä naisten Korisliigaa kohtaan. Tasa-arvoa koripalloliitto on toteuttanut Tammivaaran mukaan monin eri tavoin.
– Esimerkiksi nuorten maajoukkuetoiminnassa tyttöjen ja poikien maajoukkuebudjetit ovat yhtä suuret. Miesten ja naisten maajoukkueissa pelaajapalkkiot ovat olleet yhtä suuret jo monta vuotta.
Maajoukkuepelaaja Linda Lehtoranta kaipasi lisää mainostamista ja markkinointia naisten Korisliigalle.
Tammivaara sen sijaan uskoo, että pelkkä markkinointi ei auta lajin arvostuksen lisäämisessä. Hänen mukaansa pitää panostaa toiminnan laatuun.
– Ei voi markkinoida, jos ei ole hyvä tuote. Meidän pitää pystyä tukemaan seuroja niin, että naisten korisliiga ammattimaistuu ja sitä kautta saada parempi tuote, sanoo Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Onnistunut esimerkki lähimenneisyydestä
Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkija Riikka Turtiainen on perehtynyt muun muassa medianäkyvyyden merkitykseen eri joukkuelajeille.
Medianäkyvyys on ammattilaisjoukkueurheilun elinehto.
– Medianäkyvyys tarkoittaa isompia sponsorisopimuksia, mikä taas tarkoittaa joukkueelle enemmän rahaa. Rahalla saa laadukkaampaa toimintaa, mikä johtaa siihen, että voidaan maksaa pelaajille palkkaa. Kun pelaajille voidaan maksaa parempaa palkkaa, ammattilaisuus joukkueurheilussa on mahdollista.
Siis vain hyvä medianäkyvyys takaa, että joukkuelajista voi kehittyä ammattilaisurheilua.
Naisten jalkapallon vuoden 2019 MM-kisat olivat Riikka Turtiaisen mielestään hyvä esimerkki siitä, miten naisten joukkueurheilu voi nousta lähes koko kansan yhteiseksi jutuksi.
Vielä vuoden 2015 naisten MM-kisat olivat näkyvissä Yle Areenassa, jolloin niitä seurasivat lähinnä ne, jotka jo valmiiksi olivat kiinnostuneita naisten jalkapallosta.
Vuoden 2019 otteluista sen sijaan lähes kaikki näkyivät suorina lähetyksinä Ylen TV-kanavilla. Panostus oli samanlainen kuin miesten vastaaviin kisoihin.
– Otteluissa oli pitkiä studio-osuuksia asiantuntijoineen. Lähetykset ovat sellaisia, joita ihmiset ovat MM-tasolla tottuneet katsomaan. Ne lähetykset keräsivätkin aivan mielettömän hyviä katsojalukuja, toteaa Turtiainen.
Mediatutkija Riikka Turtiainen uskoo, että jos lähetykset tehdään kunnolla, myös katsojat löytävät ne.
– Jos ottelua kuvataan vain automaattikameralla, niin kuka sellaista jatkaa katsoa. Otteluhan näyttää ihan kamalalta jo pelkästään siksi, että se on niin huonosti kuvattu, pohtii Turtiainen.
Onko naisten joukkueurheilu huonoa urheilua?
Suomessa on tutkija Riikka Turtiaisen mukaan pitkä historia siitä, miten palloilulajit on mielletty lähinnä miesten lajeiksi.
– Automaattisesti on ajateltu, että miesten palloilu on kiinnostavampaa ja parempaa. Sen takia se on saanut myös enemmän näkyvyyttä mediassa.
Turtiaisen mukaan kyse on kyse enemmänkin asenteesta ja siitä ajattelutavasta, etteivätkö naisten palloilu tai joukkuelajit olisi yhtä laadukkaita kuin miesten.
– Sehän on sama, jos Suomen miesten Korisliigaa verrataan amerikkalaiseen koripallon ammattilaissarja NBA:han. Helposti voisi sanoa, että Suomen miesten korisliiga on naurettavaa NBA:han verrattuna. Vertailukysymykset ovat älyttömiä, sanoo Turtiainen.
Samaa pätee yleisurheilukentille.
– Naisten pikamatkat ovat aina saaneet paljon näkyvyyttä. Ei siellä vertailla, vaikka nainen juoksee 100 metrin matkan hitaammin kuin mies.
Arvokisoissa, kuten olympialaisissa, suomalaiselle urheilukansalle ei kuitenkaan näytä olevan väliä, saako kultamitalin miesten vai naisten joukkue. Siellä sukupuoli ei enää haittaa.
Ammattilaisuus mahdollista naisillekin
Tutkijana Riikka Turtiainen on seurannut joukkueurheilun tasa-arvoistumista jo parikymmenta vuotta. Hänen mielestään urheilussa ollaan vähän hitaammalla polulla kuin muuten yleisessä tasa-arvokehityksessä.
Hän näkee tulevaisuuden kuitenkin valoisana, ja ainakin naisten jalkapallon näkyvyyden paraneminen on hänen mielestään rohkaisevaa.
– Parissa viime vuodessa on tapahtunut paljon. Vuosikymmeniä meni niin, ettei esimerkiksi naisten jalkapalloa näkynyt missään ja tuloksia piti kaivaa. Nyt yhtä-äkkiä näkee joka viikko Englannin liigaa tai naisten mestareiden liigaa.
Naisten jalkapallo onkin ollut tienraivaajana kohti ammattilaisurheilua. Se on uutta Suomessa.
– Jo pikkutytöt näkevät, että jalkapallo on yksi vaihtoehto ammatiksi. Ei sellaista minun omassa lapsuudessani voitu edes kuvitella. Nyt on nähty, että Suomestakin voi nainen lähteä pelaamaan jalkapalloa ammatikseen, sanoo Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkija Riikka Turtiainen.
Myös sosiaalinen media on auttanut paljon.
– Tytöt seuraavat idoleitaan ja pääsevät näennäisesti hyvin lähelle tämän arkea. Vaikka oma idoli ei näkyisi valtamediassa, niin somessa näkyy.
Pitkän työn tulos
Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara uskoo, että pitkäjänteisellä työllä myös naisten koripallo saadaan sille kuuluvaan asemaan.
– Näen naisten Korisliigassa mahdollisuuksia. Sillä on paljon mahdollisuuksia kasvuun, sanoo Tammivaara.
Tammivaara muistuttaa, että Korisliigan näkyminen ylipäätään TV:ssä on ollut pitkän ajan tulos.
– Ensin miesten Korisliiga toteutettiin automaattikameralla ja myöhemmin vasta monikameratekniikalla. Nyt on saatu naisten ottelutkin näkymään edes automaattikameroilla. Parempi näin kuin ei mitään.
Kevät tuo tullessaan laadullista parannusta myös naisten Korisliigaan. Finaalipelit Kotkan Peli-Karhujen ja Tapiolan Hongan välillä alkavat perjantaina, ja Ruutu+ näyttää ne monikameratuotantona ja selostettuina.
– Ihan samalla tavalla kuin miesten ottelutkin on totuttu näkemään. Tuotteen laatu paranee kausi kaudelta, sanoo Tammivaara.
Tammivaaran mukaan juniorityössä tehdään kovasti töitä naisten koripallon puolesta. Lisenssipelaajista kolmannes on tällä hetkellä naisia.
– Harrastajamäärät pitää saada entisestään kasvuun. Meidän pitää saada olosuhteet sellaisiksi, että naispelaajat voivat haaveilla ammattilaispelaamisesta. Että ensimmäinen työpaikka voisi olla koripallo.
Lue seuraavaksi: Karmivat vammat pilasivat Linda Lehtorannan urasta yli kaksi vuotta, nyt hän häikäisee Korisliigassa