Pandemia sai Johanna Schildtin, 41, pohtimaan paluuta koulunpenkille.
Ravintola-alalla työskentelevä markkinointipäällikkö Schildt on opiskellut ennenkin töiden ohessa. Nyt hän haki kevään yhteishaussa lukemaan digiajan palvelujohtamista, ensisijaisesti Lapin ammattikorkeakouluun.
– Haluan kehittää itseäni markkinoijana, Schildt sanoo.
– Olen ollut lomautettuna tässä kevään aikana, ja ravintolat ovat edelleen kiinni. Se sai miettimään, miten voisin hyödyntää tätä aikaa, Schildt pohtii.
Nyt oli aikaa pääsykoetehtäville, ja uudesta tutkinnosta ja koulutuksesta on hyötyä työuralle. Aiemmin Schildt on työskennellyt tapahtuma-alalla ja hotelleissa.
Schildt on yksi kymmenistätuhansista.
Yhä useampi aikuinen hakee opiskelemaan korkeakouluun. Ilmiö näkyi jo ensimmäisenä koronakeväänä vuonna 2020, mutta nyt se on vahvistunut. Tänä vuonna yli 25-vuotiaita hakijoita oli enemmän kuin nuorempia. Mukana on entistä enemmän myös suurten ikäluokkien edustajia eli nykynuorison kielellä boomereita.
Pandemian vuoksi opiskelupaikkoja on lisätty, ja samalla hakijamäärät ovat kasvaneet huimasti
– Jo viime vuonna vanhempien hakijoiden määrä kasvoi kymmenen prosenttia. Tänä vuonna kasvu on jatkunut, sanoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetusministeriöstä.
Hyvönen arvelee, että taustalla on juuri pandemian tuoma epävarmuus. Se saa monet hakeutumaan koulutukseen, koska töiden jatkuminen on monilla aloilla epävarmaa.
Hakijoina on sekä niitä, joilla on jo valmiiksi tutkinto, sekä niitä, joilla sitä ei vielä ole.
Mikään ala ei korostu erityisesti, sanoo Hyvönen. Viidesosa kaikista hakijoista päätyy terveyden- ja hyvinvoinnin alalla ammattikorkeakouluihin. Kauppatieteet, oikeustieteet ja tradenomikoulutus ovat seuraavaksi isoimpia. Sitten tulevat tekniikan ala ja valtiotieteet.
– Vasta lukiosta päässeet alle 20-vuotiaat hakevat tekniikan alalle sekä kauppatieteisiin ja oikeustieteisiin, Hyvönen sanoo.
Pandemian rinnalla vaikuttanut suuri muutos on todistusvalintojen lisääminen viime vuodesta alkaen. Pääsykokeiden sijaan yhä useampi pääsi siis opiskelemaan ylioppislastodistuksen perusteella.
Alojen vetovoima ei ole muuttunut
Miten koronapandemia muutti opiskelijoiden halua hakea eri aloille?
Näyttäisi siltä, ettei suuresti.
Korkeakoulujen yhteishaussa koronan rasittamat terveysalat ja palvelualat sekä vaikkapa tekniikan alat keräsivät hakijoita entiseen malliin – tai jopa enemmän.
Lähes kaikilla aloilla on aloituspaikkojen määrä kasvanut. Myös hakijoiden määrä on kasvanut, mutta suhteessa vähemmän kuin paikkojen.
Ainoa poikkeus on maa- ja metsätalous. Siellä paikkojen määrä on hieman pienentynyt.
Yhteishaussa voi hakea monelle eri alalle, mutta etenkin ensisijaisten hakijoiden vertailu kertoo sen, mikä ala on suosittu.
Vuodesta 2018 vuoteen 2021 ei siis suuria muutoksia ole.
Kevään 2019 yhteishaussa hakijoita oli 154 615 ja aloituspaikkoja 49 016.
Nyt hakijoita on 175 407 aloituspaikkoja oli 56 459.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen varsinaiseen hakuun osallistuu 74 454 hakijaa, kun viime vuonna heitä oli yli 3 000 vähemmän. Myös aiempina vuosina määrä on ollut 2 500–3 000 hakijaa pienempi kuin nyt. Toisen asteen oppilaitoksissa aloituspaikkoja on yhteensä runsaat 80 000, joten tilastollisesti jokaiselle hakijalle riittää opiskelupaikka jostain päin Suomea.
Toisen asteen koulutuksista matkailualan suosion voi sanoa hakijamäärien perusteella laskeneen tänä ja viime vuonna edellisvuosista.