Jyväskylässä Rantaraitin varrella on kymmenittäin varsin alas ripustettuja linnunpönttöjä. Pöntöissä lukee "Jyu, lintutukimus".
– Pöntöillä perustetaan Jyväskylään uusi tutkimuspopulaatio, kertoo apulaisprofessori Suvi Ruuskanen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Tutkimuspöntöt on ripustettu alas käytännön syistä. Kun pönttö on vain metrin, puolentoista korkeudella, tutkijoiden on helpompi tarkistaa pesän tilanne.
– Matalalla oleva pönttö ei näytä häiritsevän lintujen pesintää. Pönttöjä on ollut alhaalla aiemmissa tutkimuksissa jo parikymmentä vuotta, kertoo Ruuskanen.
Sen sijaan välimatka pesästä toiseen on tärkeä.
Tänä vuonna pesän tekoon halutaan houkutella erityisesti talitinttejä ja ne ovat tarkkoja siitä, miten lähellä naapuritintti majailee.
– Pönttöjen väillä on matkaa noin 30–50 metriä. Tutkimuksissa on havaittu, että talitiaisen reviiri on suurin piirtein sen kokoinen. Sen sijaan kaksi eri lintulajia voi pesiä hyvinkin lähekkäin, kertoo Ruuskanen.
Jyväskylän lähimetsiin ripustetaan yhteensä 500 tutkimuspönttöä.
Tietoa kerätään vuosia
Tukimuspönttö ei eroa tavallisesta linnunpöntöstä. Ne ovat lautarakenteisia ja suuaukon ympärillä on vahvike. Tärkeintä on avattava katto, josta tutkijat pääsevät helposti tarkistamaan pesän tilanteen.
Pöntön suuaukon koko määrittää siinä pesivän lintulajin. Nyt ripustettaviin pönttöihin odotetaan talitiaisia, kirjosieppoja ja sinitiaisia.
– Tämä on pitkäaikaistutkimus, eli aloitetaan nyt viidestä vuodesta. Tarkoitus on jatkaa vielä pidempään, että saamme hyvää seurantadataa esimerkiksi siitä, mitä muutoksia tapahtuu pesimämenestyksessä tai pesinnän ajoituksessa, kertoo Ruuskanen.
Tutkijat tarkkailevat muun muassa sitä milloin ensimmäiset munat ilmestyvät pesään ja mihin aikaa poikaset kuoriutuvat sekä lähtevät pesästä.
– Kun halutaan kerätä perusdataa, tutkimuspöntöillä käydään noin kerran viikossa. Näin saadaan jo tosi tarkkaa aineistoa populaatiosta.
Tämän vuoden projektina on erityisesti talitinttien suolistomikrobien tutkiminen.
– Meillä on meneillään isompi hanke, missä on mukana kymmenen eri populaatiota eri puolilta Eurooppaa. Eteläisin populaatioista on Espanjassa, pohjoisin Oulussa, kertoo Ruuskanen.
Toiveena on, että tutkimuspöntöt jätettäisiin rauhaan.
– Lintujen puuhia voi tietysti tarkkailla kauempaa, mutta ettei jäädä pitkäksi aikaa siihen pöntön lähelle häiritsemään. Annetaan linnuille pesimärauha, sanoo Ruuskanen.
Kesän jälkeen saadaan jo tieto siitä, miten pesintä sujui ja monessako pöntössä oli asukkaita.
Lue myös: