SÃO PAULO Sãopaulolainen Michele Santos tukee monissa uudistuksissa presidentti Jair Bolsonaroa. Mutta auta armias, jos Bolsonaroa menisi ylistämään ystäville.
– Jos kehun häntä, voi käydä niin, että ystävät jättävät tai estävät minut sosiaalisessa mediassa. Vältämme politiikasta puhumista perheenjäsenten ja ystävien kanssa, liiketalouden asiantuntijana työskentelevä Santos kertoo Ylelle.
Bolsonaron vastustus eli antibolsonarismo on voimistunut Brasiliassa, samoin hänen löperönä pidetyn koronapolitiikkansa arvostelu. Presidentti on vähätellyt mahdollisuuksiaan hoitaa synkkää pandemiatilannetta.
Mediassa hän näyttäytyy usein välinpitämättömänä kahjona, joka laukoo mitä sattuu.
Vaikka Jair Bolsonaron suosio on viime viikkoina laskenut, häntä kannattaa silti vankkumattomasti noin 20–25 prosenttia brasilialaisista. Asiantuntijoiden mukaan hänellä saattaa olla vielä mahdollisuuksia ensi vuoden presidentinvaaleissa. Miksi?
"Hän tarvitsee 12 vuotta vallassa"
Sitä on syytä kysyä suoraan kannattajilta, kuten Francisco Daschagalta.
Hän on sãopaulolainen parturiyrittäjä, joka aikoo äänestää Bolsonaroa uudelleen lokakuussa 2022. Hän ei kuitenkaan pidä asiasta meteliä.
– Viimeksi äänestin häntä muutoksen ja paremman Brasilian vuoksi. Hänellä on yhä mahdollisuuksia siihen. Neljä vuotta on lyhyt aika talouden vararikon korjaamiseen, etenkin kun hän on jäänyt yksin. Hän tarvitsee 12 vuotta vallassa, Daschaga sanoo.
Brasilian talous supistui viime vuonna koronapandemian vuoksi runsaat neljä prosenttia. Pudotus on maan syvin sitten vuoden 1990, laskee uutistoimisto Reuters. Naapurimaissa syöksy on kuitenkin ollut jyrkempi.
Bolsonaro on vastustanut osavaltioiden koronarajoituksia, jotta työttömyys ei lisääntyisi. Nälkä tappaa enemmän kuin virus, hän on hokenut. Brasilialaisten politiikan tutkijoiden mukaan on ollut virhe pitää taloutta ja virusta vastakkaisina huolina.
Presidentin kannatus on laskenut lähes samaa tahtia kuin päivittäiset koronakuolinluvut ovat nousseet. Raha-avustukset köyhille piristivät taloutta ja lisäsivät tutkitusti suosiota viime vuoden lopulla. Tänä vuonna summat ovat olleet pienempiä.
Talouspuheet pitävät osaltaan Bolsonaron kannatuksen vähintään 20 prosentissa, minkä lisäksi toiset 10–20 prosenttia brasilialaisista pitää hallinnon tasoa kohtuullisena, toteaa sosiologi José Maurício Domingues Rio de Janeiron valtionyliopistosta.
– Bolsonarolla meni hyvin ennen pandemiaa, mutta sitten hän jäi asenteensa vangiksi. Suosio voi vielä laskea mutta myös nousta, jos rokotuksissa onnistutaan ja talous lähtee nousuun. Hän laittaa takuulla myös lisää rahaa avustuksiin, Domingues sanoo.
Bolsonaro ponnisti kriisistä
Jair Bolsonaron valtaannousun taustalla on Brasilian poliittinen ja taloudellinen kriisi 2010-luvulla. Maata johtanut työväenpuolue ja muita poliitikkoja ryvettyi korruptioskandaaleissa.
Kansalaiset pettyivät puolueisiin, ja äärioikeisto hyödynsi tilannetta, Domingues selvittää. Armeijataustaisen Bolsonaron tukijoihin kuuluu esimerkiksi uushelluntailaisia, poliiseja, sotilaita ja yritysjohtajia.
Maatalousalan yrityksessä työskentelevälle Michele Santosille Jair Bolsonaro oli järkevin vaihtoehto vaalivuonna 2018.
– Maamme oli vajonnut syvälle eriarvoisuuteen, ja poliitikot rikastuivat. Bolsonaro oli ainoa, joka saattoi tuoda tasapainoa. Valintani ei sittemmin ole osoittautunut hyväksi, mutta sille ei voi mitään, Santos sanoo.
Jos vaalit pidettäisiin nyt, hän ei äänestäisi Bolsonaroa. Mutta tilanne voi vielä muuttua. Santos on tyytyväinen esimerkiksi hallituksen veroalennuksiin ja maataloustukiin, sillä hän uskoo maatalouden auttavan Brasilian ulos koronakriisistä.
– Bolsonaro voisi olla jopa hyvä presidentti, mutta ajankohta on hankala. Lisäksi hänen johtamistapansa luo enemmän vihaa kuin kunnioitusta. Hän puhuu tarpeettomuuksia, jotka hävettävät. Tulee olo, että mitä ihmettä tuo oikein puhuu, hän sanoo.
Bolsonaron tukija Fabio Pereira on samaa mieltä: presidentin tulisi ajatella ennen kuin hän avaa suunsa. Hän soisi Bolsonarolle silti jatkokauden, koska kokee tämän kohentaneen taloutta merkittävästi.
– Luotan häneen yhä, vaikka hän on tehnyt virheitä koronan suhteen. En edusta oikeistoa, vasemmistoa enkä keskustaa, haluan vain oikeudenmukaisen maan. Brasilia oli yksi rikkaimmista maista, kunnes poliitikot alkoivat täyttää taskujaan, kiinteistöalalla työskentelevä Pereira sanoo.
Sosiologi: Salattu puolemme paljastui
Senaatin nimittämä komitea tutkii parhaillaan Bolsonaron hallituksen koronatoimia. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan prosessi voisi äärimmillään johtaa virkasyytteeseen. Se on kuitenkin epätodennäköistä, sillä siihen tarvittaisiin parlamentin enemmistö.
Sanomalehti Folha de S.Paulo arvioi, että Bolsonaron tuki saattaa pikemminkin vähentyä tai hallitus muuttaa koronapolitiikkaansa tutkinnan aiheuttaman paineen seurauksena.
Moni brasilialainen kammoksuu pelkkää ajatustakin Bolsonaron jatkokaudesta. Tuoreessa mielipidemittauksessa 52 prosenttia piti hänen hallintoaan huonona.
– Hän luo omaa narsistista ja fasistista maailmankaikkeuttaan, jota tukee joukko kouluttamattomia ihmisiä. Minua hävettää olla brasilialainen tällä hetkellä. Yhteiskunnasta on tullut epätotuuksien räjähdysherkkä kattila, sanoo muusikko ja elokuva-alan ammattilainen Rodrigo Ceccato.
Bolsonaro on "paljastanut Brasilian salaisen puolen", jonka ei tosin pitäisi olla yllätys, sanoo sosiologi José Maurício Domingues. Siihen kuuluu esimerkiksi vuosien 1964–1985 sotilasvallan laaja hyväksyntä eri yhteiskuntaluokissa.
– Luulimme, että Brasilia on poliittisesti ja kulttuurisesti edistyneempi kuin se onkaan. Esimerkiksi koulutuksessa ja lainsäädännössämme on puutteita. Syntyi tilanne, jossa Bolsonaro saattoi ilmestyä ja menestyä, tutkija sanoo.
Hän eli itse nuoruuttaan sotilasvallan aikana, mistä syystä Bolsonaron valinta oli kova isku.
– Yhtäkkiä maan johtoon valittiin demokraattisesti joku, joka ylistää sotilasvaltaa ja kidutusta. Toisaalta ajattelin, että hän olisi heti paljon väkivaltaisempi ja loisi enemmän vastakkainasettelua.
Kansa kaipaa uutta kasvoa
Brasilian tulevissa presidentinvaaleissa varmalta näyttää tässä vaiheessa vain toinen kierros, sanoo politiikan tutkija Pedro Feliú Ribeiro São Paulon yliopistosta.
Hänen mukaansa Brasilian politiikkaa on diktatuurin jälkeen hallinnut kaksi pääsuuntausta, työväenpuolue Partido dos Trabalhadores (PT) ja sen vastavoima, antipetismo tai anti PT.
Korruptiosta syytetty PT:n ex-presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, tuttavallisemmin Lula, vapautui hiljattain lopullisesti syytteistä, joiden vuoksi hän ei viimeksi ollut ehdolla. 75-vuotiaan Lulan tuleva ehdokkuus ei sekään ole vielä varma.
PT:n ehdokkaalla on henkilöstä riippumatta valmis 30 prosentin kannatus, Feliú Ribeiro sanoo.
– Hän pääsee toiselle kierrokselle. Vaalien avain on siinä, kuka saa PT:n vastaisen aseman. Viimeksi se oli äärioikeiston populismi. Moni näistä äänestäjistä suosii toistaiseksi yhä Bolsonaroa, tutkija toteaa.
Tuoreissa vaaleja koskevissa mielipidemittauksissa Bolsonaro ja Lula ovat olleet melko tasoissa, Lula hivenen johdossa. Moni Ylen haastattelema brasilialainen kuitenkin toivoo, että ehdokkaiksi löytyisi tuoreempia kasvoja.
Voisiko São Paulon osavaltion keskustaoikeistolainen kuvernööri João Doria olla sellainen? Hän tuki aiemmin Bolsonaroa, mitä on sittemmin ilmaissut katuvansa. Kaksikko on ollut napit vastakkain São Paulon koronarajoituksista.
– Dorian kannatus on toistaiseksi alhainen ja mahdollisuudet vähäisiä. Hän menettää oikeiston ääniä Bolsonarolle, Feliú Ribeiro sanoo.
José Maurício Dominguesin mukaan tilannetta mutkistaa se, että vasemmisto on hajallaan ja vailla selkeitä näkemyksiä. Puolue kaipaa uudistumista, ja Lulan valinta ehdokkaaksi estäisi sellaisen, sosiologi uskoo.
Sitäkin Brasiliassa uumoillaan, takertuisiko Bolsonaro mahdollisen tappion jälkeen valtaan keinolla millä hyvänsä. Hän on täyttänyt hallintoaan armeijan edustajilla. Onko vallankaappauksen uhka todellinen?
– Näyttää siltä, että Bolsonaroa tukeneet asevoimat eivät halua lähteä sellaiseen. On toki mahdollista, että hän yrittää armeijan tuella tai ilman. Hän on pyrkinyt siihen, että armeija ja fasistit järjestäytyisivät, Domingues sanoo.
Myöskään Pedro Feliú Ribeiro ei usko vallankaappaukseen, etenkään kun Joe Bidenista tuli Yhdysvaltain presidentti. Samalla tavalla kun Yhdysvallat tuki vuoden 1964 vallankaappausta, se varmasti auttaisi nyt demokratian säilyttämisessä, hän perustelee.
– Biden on on demokratiamme suurin toivo. Riski on toki aina olemassa, kun maatamme johtaa presidentti, joka kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa demokraattisia instituutioita, tutkija sanoo.
Lue lisää: