Ensimmäisissä sotien jälkeen valmistetuissa Valmeteissa oli vain 15 hevosen voimat. Nyt Valtran Suolahden tehtaalla valmistuvan traktorin konepellin alla voi murista jopa 400 hevosvoiman moottori.
– Sotien jälkeen syntyi iso tarve mekanisoida maataloutta ja hevoset vaihtuivat traktoreihin. Tämä antoi firmalle hyvän lähdön, kertoo Valtra Oy:n toimitusjohtaja Jari Rautjärvi.
70 vuotta sitten hevosen moottoroidun korvaajan sai 300 000 markalla. Elinkustannusindeksillä laskettuna hinta vastaa noin 10 000 euroa. Hyvän lehmän hinnalla 1955 valmistuneeseen Valmet 20 -traktoriin sai hydraulisen nostolaitteen. Nyt se on vakiovaruste.
Tämän päivän traktorit voidaan tuunata ja räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaan. Hintahaitari on sama kuin laadukkaissa henkilö- ja ökyautoissa: 50 000–250 000 euroa.
Ensimmäisten vuosien Valmetit olivat kirkkaanpunaisia. 1960-luvun lopussa väri vaihtui sinapinkeltaiseksi ja vuodesta 1988 alkaen asiakas on voinut valita väreistä mieleisensä. Yllättävää on, että massiivisten traktoreiden suosituin väri on tällä hetkellä valkoinen.
Ensimmäiset Valmetit valmistuivat 1951 Rautpohjan tykkitehtaalla Jyväskylässä. Välirungot tehtiin leikatuista tykinputkista. Rautpohjasta tuotanto siirrettiin pian Tourulan kivääritehtaaseen. Aseteollisuus myllättiin jälleenrakennus- ja sotakorvaustuotantoon.
Hyvän lähdön jälkeen traktoriyhtiö on suunnannut kohti uutta miltei joka vuosikymmen. Ensimmäinen riski otettiin, kun Valmet 1960-luvun alussa perusti traktoritehtaan Brasiliaan, missä se on edelleenkin. Tärkein tehdas, pääkonttori ja tuotekehityskeskus sijaitsevat Äänekosken Suolahdessa, jonne yhtiö muutti Jyväskylästä vuonna 1969.
– Toinen merkittävä vaihe oli 1970–80 -lukujen taitteessa, jolloin Valmet osti Volvon traktoriliiketoiminnat. Se avasi kotimarkkinapelikentän Suomesta koko Pohjolaan, kertaa Rautjärvi.
Lama-aikana 1990-luvun alussa yhtiö vahvisti ja kasvatti myyntiverkostoa ulkomailla. Valtra pääsi Euroopan kasvaville markkinoille.
Historiansa aikana Valtralla on ollut neljä omistajaa ja neljä tuotenimeä. Valmet-nimi vaihtui Sisu-Valmetiksi vuonna 1994. Kolme vuotta myöhemmin Partek osti tuotannon valtiolta ja pian koneiden nimeksi vaihtui ValtraValmet. 2001 nimi lyheni nykymuotoon Valtraksi ja seuraavana vuonna tuotanto myytiin Koneelle.
Amerikkalaisomistuksessa Valtra on saanut leveät hartiat
Traktorit eivät istuneet hissiyhtiö Koneen ydinliiketoimintaan, joten vuonna 2004 Kone myi Valtran maailman kolmanneksi suurimmalle maatalouskoneiden valmistajalle, amerikkalaiselle AGCO-yhtymälle. Sen liikevaihto vuonna 2019 oli yhdeksän miljardia euroa.
– Saimme vihdoin omistajan, jonka kanssa ei tarvinnut enää keskustella, kuuluvatko maatalouskoneet ydinliiketoimintoihin. Se merkitsi lisää osaamista ja resursseja investoida teknologiaan, tuotekehitykseen ja jakeluun, Rautjärvi summailee.
Valtran liikevaihto on 100 miljoonaa euroa ja se työllistää 960 henkilöä. Yhtiö on markkinajohtaja Pohjolassa ja menestyy Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Suurin vientimaa on Ranska ja kaukaisin Australia.
Yli 90 prosenttia Valtran tuotannosta menee edelleen maatalousasiakkaille. Kasvava trendi on, että traktoreita käytetään myös maatalouden ulkopuolella.
– Lentokentillä, puolustusvoimissa, kunnallistekniikan töissä ja erilaisissa metsäsovelluksissa, listaa myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen.
Valtran menestyksen avaintekijäksi toimitusjohtaja Jari Rautjärvi nostaa tulevaisuuteen kurkottamisen.
– Tuotekehitys katsoo aina pari tuotesukupolvea eteenpäin, mutta oleellista on, että koko organisaatio katsoo viisikin vuotta tulevaisuuteen. Silloin meillä on ratkaisuja valmiina hyvissä ajoin ja niitä voidaan vielä viilata.
Väestönkasvu ja ympäristökysymykset haastavat maataloutta
Maapallon megatrendeistä maatalouteen ja ruuan tuotantoon vaikuttavat eniten kaupungistuminen ja maapallon väestön kasvu kohti kymmentä miljardia ihmistä.
– Ruokaa tarvitaan huomattavasti enemmän ja siihen voi vastata koneellistumisella, sillä muuten ruoka ei riitä, miettii Rautjärvi.
Vastapuolella nousevat ympäristökysymykset ja maatalouden kestävä kehitys. Europan vihreän kehityksen ohjelma (siirryt toiseen palveluun) nostaa esiin useita uhkakuvia ja niihin on löydettävä innovatiivisia ratkaisuja.
Maatalouden ympäristöpaineiden kasvuun Valtra vastaa kehittämällä äly- ja täsmäteknologiaa.
– Maataloudessa yhä tarkemmin mietitään mitä, milloin ja kuinka paljon peltoon laitetaan. Traktori kulkee pellolla jo yhden senttimetrin tarkkuudella, joten samalla voidaan vaikka lannoitteita annostella pellolle yhtä tarkasti, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen.
Vuosikymmeniä sitten koneita korjattiin kun ne meni rikki, sitten kehitettiin säännöllinen huolto ja nyt painopiste alkaa olla ennakoivassa huollossa.
– Maailmalla on yli 7 000 traktoria, jotka lähettävät meille satoja eri signaaleja seitsemän sekunnin välein ja tämä data auttaa ennakoimaan huoltoa entistä paremmin, kertoo huoltopalvelupäällikkö Tiina Herlevi.
Suolahti on säilynyt Valtran päätukikohtana
Suolahti on ollut Valtralle mieluisa koti yli 50 vuotta. Seudulta on toistaiseksi löytynyt osaavaa työvoimaa ja ympäristössä on paljon yrityksiä tulevaisuuden tarpeisiin. Rautjärvi korostaa, että Äänekoski ei elä vaan puusta - toinen vahva tukijalka on metalli.
– Valtra on AGCOlle tärkeä ja Suolahdessa on brändin koti, täältä se lähtee maailmalle, kiteyttää Jari Rautjärvi.
Menestyminen tulevaisuudessa ei ole itsestään selvää ja Valtrallakin riittää haasteita. Ykköshaasteeksi Rautjärvi nostaa osaavan työvoiman riittävyyden, mutta iloitsee samalla Jyväskylän yliopistossa syksyllä alkavasta diplomi-insinööri -koulutuksesta.
– Toinen ja samalla koko valtakunnan haaste on logistiikkakustannusten jatkuva nousu. Kilpailukyky vaatii sujuvia liikenneyhteyksiä tavaran kuljetuksille.
Onko sinulla muistoja traktoreista? Voit keskustella aiheesta 14.4. klo 23.00 saakka.