Lapsilla on enemmän leluja kuin koskaan, kertoo lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakka.
Lapset saavat leluja jopa ennen syntymäänsä ja niiden määrä kasvaa iän myötä. Heljakka arvioi, että lapsella voi olla jopa tuhansia leluja, jos kaikki pienetkin esineet lasketaan mukaan.
Aikuiset voivat kokea lasten leluvalikoiman turhana krääsänä. Mutta Heljakan mukaan lapselle lelut ovat merkityksellisiä ja arvokkaita. Ne ovat heidän omaisuuttaan ja niistä pidetään huolta.
– Elämme materiaalisessa kulttuurissa, jossa kaikki omistavat jotakin. Lapsille lelut ovat ensimmäinen oma valuutta ja sen vuoksi leluja on paljon, sanoo Heljakka.
Heljakan mukaan leluala on hyvin trenditietoinen ala, joka uusiutuu vuosittain. Lapset saavat uusia leluja säännöllisesti, sillä kiehtovia esineitä valmistetaan esimerkiksi eri vuodenaikoihin liittyviin sesonkeihin.
Myös kasvava verkkokauppa antaa mahdollisuuden hankkia lelumarkkinoilta sellaisia erikoisuuksia, joita ei omasta lähikaupasta löydy.
Tavaran paljoutta myös kyseenalaistetaan muun muassa ilmastokriisin vuoksi. Esimerkiksi oululainen taideprojekti Viimeiset keisarilliset on pureutunut lelumäärään. Kuvataiteilija Heidi Kesti ja valokuvaaja Tiina Wallin havainnollistivat sitä laittamalla lapsille lelumateriaaleista tehdyt päähineet.
Materiaalilla on väliä
Kuluttajat ovat yhä tietoisempia muovista valmistettujen lelujen ympäristöhaitoista. Tämän on huomannut leluja tutkinut Katriina Heljakka.
Jos leluvalinnoissa haluaa miettiä ekologisuutta, Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa toimivan apulaisprofessori Arto O. Salosen mukaan tärkeintä on huomioida, mistä materiaaleista lelut on valmistettu. Uusiutuva luonnonvara, kuten puu, on lähtökohtaisesti aina ekologisempi vaihtoehto kuin uusiutumaton.
– Mutta käytetty muovilelu on parempi kuin että kaadetaan sademetsästä puita ja tehdään niistä uusia leluja, kertoo Salonen.
Salosen mukaan ostovaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että lelu pysyy käytössä pitkään.
– Olisi hienoa, jos vanhempien käyttämät lelut voisivat olla lastenkin käytössä. Sukupolvien jatkumossa lelulle on syntynyt oma tarina. Ja sehän on arvo sinänsä.
Myös leluteollisuus on reagoinut kuluttajien vaatimuksiin, ja leluissa käytetään Katriina Heljakan mukaan jonkin verran kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi vanhoista pulloista saadaan muovia uusien lelujen valmistukseen.
– Nyt pyritään minimoimaan valmistusmateriaalien haitat ja maksimoimaan kierrätettävyys. Varsinkin muovisiin pakkausmateriaaleihin kiinnitetään enemmän huomiota, sanoo Heljakka.
Uudenlainen leikki tekee vanhoista leluista kiinnostavia
Entä jos lapsen lelumäärää haluaa pienentää tai vähentää ostamista? Lelututkija sanoo, että jo olemassa oleva lelut voi löytää uudelleen esimerkiksi uusien leikkien, kuten askartelun tai kuvaamisen kautta.
– Sen sijaan että rajoitetaan lapsia, pyritään löytämään mielikuvituksellisia mahdollisuuksia jo olemassa olevista tavaroista. Kotoa löytyy todennäköisesti isokin määrä leikkiin kelpaavia esineitä.
Lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakan mukaan hahmoleluille, kuten esimerkiksi nukeille ja pehmoleluille on helppo kehittää uusia leikkejä.
Heljakka ehdottaa, että leluille voi askarrella omin käsin vaatteita, erilaisia rakennuksia tai kulkuvälineitä. Vanhoja leluja voi myös korjata, jos ne ovat rikkoutuneet.
– Jos esimerkki nukke on mennyt rikki, sen voi korjauttaa ammattilaisella. Netistä löytyy myös monenlaisia ohjeita, miten nuken olomuotoa voi muokata. Herätetään lelu uudelleen henkiin tavalla tai toisella.
Jutun keskustelu on auki 15.4 kello 23:een asti.