Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Metsähallitus esittää metsästyskieltoja vilkkaimmille retkeilyalueille – taustalla pyöräilijän kuolema UKK-puistossa ja muut metsästysonnettomuudet

Viime vuonna Suomessa sattui neljä vakavaa metsästysonnettomuutta, joissa kuoli kaksi ihmistä.

Huomioväriseen pipoon pukeutunut metsästäjä tähtää haulikolla. Kuvassa metsästäjä ylhäältä nähtynä.
Metsähallitus aikoo rajoittaa metsästysoikeutta suosituimmilla retkeilyalueilla turvallisuuden parantamiseksi. Taustalla ovat viime vuoden metsästysonnettomuudet. Arkistokuvan haulikkometsästäjä ei liity onnettomuustapauksiin. Kuva: Sauli Antikainen / Yle
Raimo Torikka
Avaa Yle-sovelluksessa

Metsähallitus haluaa kiristää metsästystä koskevia rajoituksia osassa kansallispuistoja. Taustalla on Savukoskella Urho Kekkosen kansallispuistossa tapahtunut onnettomuus, jossa maastopyöräilijä kuoli metsästäjän luodista.

Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden aluejohtajan Jyrki Tolosen mukaan rajoituksia voitaisiin kiristää vilkkaimmilla retkeilyalueilla, kuten Saariselällä Kiilopään alueella ja Syötteellä.

– Siinä ollaan tarkasteltu kaikista vilkkaimpia retkeilyalueita, missä on reittejä ja kävijöitä paljon ja siellä on jollakin metsästysoikeus. Näihin reagoidaan hakemalla aluehallintovirastoilta määräaikaisia metsästysrajoituksia.

Myös Oulangan kansallispuiston Pienen karhunkierroksen alueen metsästysrajoitus ollaan uusimassa.

– Totaalista metsästyskieltoa kansallispuistoihin emme ole edes hakemassa. Tuskin kovin moni edes lähtisi näille matkailualueille metsästämään, mutta on selvempää ja turvallisempaa, että metsästys on kielletty näissä paikoissa kokonaan, sanoo Tolonen.

Savukoskella sattuneen metsästysonnettomuuden lisäksi viime vuonna sattui toinenkin ihmishengen vaatinut metsästykseen liittyvä onnettomuus Kuusamossa, kun tyhjäksi luultu ase laukesi mökin sisätiloissa.

Kaksi muuta, lievempää onnettomuutta sattuivat Multialla ja Suonenjoella.

Pirunportti Urho Kekkosen kansallispuistossa
Urho Kekkosen kansallispuistoon metsästysrajoituksia tulisi esimerkiksi Saariselän alueelle, missä retkeilijöitä liikkuu paljon. Kuva: Metsähallitus

Paikallisten oikeus metsästää pysyisi

Tolosen mukaan myös kansallispuistojen ulkopuolella olevia, vilkkaimpien retkeilyalueiden läheisyydessä sijaitsevia metsästyslupa-alueita voidaan osittain rajata pois metsästykseltä.

Tolonen korostaa myös, että tarkoitus ei ole kajota kovin merkittävästi paikallisten metsästysoikeuteen, joka on myönnetty kansallispuistoihin säädösten perusteella.

Kokonaan rajoitusten ulkopuolelle jäävät Tolosen mukaan nähtävästi ainakin hirvenajo, petojen poikkeuslupapyynti, pienpetopyynti ja vieraslajien pyynti.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) pyysi marraskuussa Metsähallituksen luontopalveluilta selvityksen kansallispuistojen kokonaisturvallisuudesta.

Tolosen mukaan sitä tehtäessä todettiin, että metsästysturvallisuudesta tarvitaan oma selvitys.

– Sitä ollaan tässä viety eteenpäin ja ollaan kuultu myös paikallisia riistanhoitoyhdistyksiä ja selvitys valmistuu muutaman viikon sisällä, vakuuttaa aluejohtaja Jyrki Tolonen.

Asekoulutus osaksi metsästäjän tutkintoa

Suomen metsästäjäliitto on esitellyt omat ehdotuksensa metsästysturvallisuuden parantamiseksi. Toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan kolmen kohdan ohjelmalla halutaan ehkäistä inhimillisistä virheistä johtuvia onnettomuuksia.

– Usein onnettomuuksissa on taustalla puutteellinen havainto tai aseen käsittelyyn liittyvä virhe ja näihin nämä kolme ehdotusta liittyvät.

Merkittävimpänä esityksenä on pakollisen aseenkäsittelykoulutuksen sisällyttäminen metsästyskortin suorittamisen yhteyteen. Koulutus kestäisi kuusi tuntia ja se toteutetaan ampumaradalla.

– Kun käsitellään oikeaa asetta ja panoksia ihminen asennoituu silloin oikealla tavalla koulutuksen. Kun ase on tuttu niin voi keskittyä siihen ympäröivään maailmaan paremmin, perustelee Jaakko Silpola asekoulutuksen tarpeellisuutta.

Huomioväriseen metsästyslakkiin pukeutunut Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Kuva: Suomen metsästäjäliitto

Turvallisuusohjeiden läpikäynti lakiin

Toiseksi suositellaan käyttämään huomioväriä kaikessa metsästyksessä. Se voisi olla joko ihmissilmin helposti havaittava kirkas otsanauha tai käsivarsinauha.

– Tässä voi viitata syksyn onnettomuuksiin joissa oli tietojen mukaan väärä tulkinta tehty havainnosta. Ajatus on se, että metsästäjät voivat havaita toisensa helpommin ja näin saataisiin riskiä pienemmäksi, Silpola sanoo.

Tällä hetkellä oranssia huomioväritystä edellytetään käytettäväksi vain sorkkaeläinjahdissa, kuten hirvi- tai peurametsällä. Silpola toivoo, että huomiovärejä käyttäisivät myös muut ulkoilijat kuin metsästäjät.

– Kolmanneksi metsästäjäliitto suosittaa turvallisuusohjeistusta metsästyksenjohtajille. Voisi lakisääteisesti kehittää sitä kuinka ne turvallisuusohjeiden perusteet käydään jahtiseurueissa läpi. Näin varmistetaan, että kaikki ovat kuulleet, nähneet ja ymmärtäneet ohjeet.

Silpola nostaa neljänneksi turvallisuutta parantavaksi esitykseksi sen, että kaikkien onnettomuuksien yhteydessä tehtäviä selvityksiä voitaisiin käyttää hyväksi.

– Siinähän ei ole ajatuksena, että mietitään syyllisiä vaan mietitään, miten onnettomuuksia voitaisiin ennaltaehkäistä. Tätä toimintakulttuuria voitaisiin tuoda myös metsästyssektorille.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 14.4. kello 23 saakka.

Lue myös: Tähtäimessä turvallisempi metsästäjäntutkinto: ministeriö haluaa lisätä eettisyyttä ja aseiden käytön turvallisuutta

Suosittelemme