Hallitus kokoontui keskiviikkona neuvottelemaan Säätytaloon. Neuvotteluissa korostuivat ajankohtaiset rokotuksiin liittyvät kysymykset.
- Hallitus neuvotteli rokotustilanteesta ja kuuli THL:n suosituksen Astra Zenecan käytöstä
- Veikkauksen edunsaajien rahoituksesta päätetään ensi viikon kehysriihessä, siitä keskusteltiin jo tänään
- Liikkumisrajoitusten korvaavista keinoista, kuten yksityisten tilaisuuksien kiellosta ei neuvoteltu tänään
- Voit katsoa ministereiden saapumiskommentit videolinkistä.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi Säätytalon portailla, että hallitus käsittelee rajoituksia kokonaisuudessa neuvotteluissa.
Yksi asia, joka nousee pöydälle, on ravintolarajoitukset. Asia on tällä hetkellä eduskunnassa käsiteltävänä.
– Nyt käydään läpi asteittaista avautumista. Nykyisen lain tavoite tartuntojen painamisesta alaspäin näyttää onnistuneen erittäin hyvin. Nuorten aikuisten tartunnat ovat täällä esimerkiksi HUS-alueella merkittävästi laskeneet, Haatainen sanoi.
Haataisen mukaan tartuntojen lasku on ollut yhteensä 40 prosenttia. Ravintoloiden sulku päättyy sunnuntaina.
Baarien, kahviloiden ja ravintoloiden rajoitukset eivät kuitenkaan lopu kokonaan ensi viikolla, vaan ravintolatyypistä ja epidemiatilanteesta riippuen uusia rajoituksi on luvassa muun muassa aukioloon ja asiakasmääriin.
Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) on tyytyväinen, että oppilaat ovat enenevissä määrin päässeet takaisin lähiopetukseen.
– Olen huolissani siitä, jos nyt liian nopeasti puretaan muita rajoituksia, niin tässä voi vielä käydä huonosti. On nähty monesta muusta maasta, että liian aikainen rajoitusten purku johtaa huonoon tilanteeseen, Saramo sanoi.
Hallitus keskustelee rokotustilanteesta ja -järjestyksestä
Lausuntokierros koronarokotusjärjestyksen muuttamisesta päättyi tiistaina.
Iso osa sairaanhoitopiireistä vastustaa hallituksen luonnostelemaa esitystä rokotusten alueellisesta kohdentamisesta pahimmille koronatartunta-alueille.
Epidemia on ollut muita alueita pahempi pitkään esimerkiksi pääkaupunkiseudulle sekä Varsinais-Suomessa.
– Olemme olleet koko ajan sitä mieltä, että asiantuntijoiden esitysten mukaan edettävä. Niillä saadaan parhaiten säästettyä ihmishenkiä ja estettyä vakavia sairastumisia, Saramo kertoi vasemmistoliiton kannasta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi Säätytalon portailla, että epidemiatilanne pitäisi saada hallintaan viimeistään toukokuussa. Tällöin voisi olla toiveita rauhallisesta kesästä.
Tämä ajatuskulku voisi puolustaa sitä, että rokotuksia kohdennettaisiin mahdollisimman nopeasti pahimmille tautialueille.
Kiuru ei kuitenkaan vielä ottanut kantaa siihen, millainen esitys asiasta aikanaan tulee.
Kiuru: Pfizer-Biontech on jo meidän kansanrokote
THL suositteli keskiviikkona, että Astra Zenecaa annetaan yhä yli 65-vuotiaille, koska tässä ikäryhmässä ei ole havaittu vakavia sivuvaikutuksia.
Astra Zenecan rokote on aiheuttanut muutamille alle 65-vuotiaille harvinaista veren hyytymissairautta. Siksi heille annetaan Suomessa nyt muiden valmistajien rokotteita.
Tanskalaismediat kertoivatkin keskiviikkona, että maan terveysviranomaiset vetävät Astra Zenecan rokotteen kokonaan pois rokotusohjelmastaan.
Astra Zenecan rokotteesta ennustettiin aiemmin rokotetta, jolla hoidettaisiin merkittävin osa kansalaisten rokottamisesta Suomessa.
Ministeri Kiuru sanoi Säätytalolla, että Pfizerin ja Biontechin tuotteesta on tullut kansanrokote ennusteista huolimatta.
– Voimme jo kai reilusti sanoa, että Pfizer-Biontech on jo meille aikamoinen kansanrokote, koska käytämme sitä isoina täällä isoina rokote-erinä, Kiuru vastasi.
Johnson&Johnson ilmoitti tiistaina, että se keskeyttää rokotetoimitukset Eurooppaan. Taustalla on muutamia tapauksia, joissa rokotetuilla on havaittu verenhyytymissairauksia.
Johnson&Johnson -koronarokotteen jakamisen keskeyttämisellä odotetaan olevan vaikutusta Suomen rokotussuunnitelmiin.
– Kyllä se on iso takaisku koronakriisin hoidossa. Vaikka määrät ovat pieniä, joita olimme suunnitelleet saavamme tänne kevään aikana, niin keinovalikoimassa olisi hyvä olla useita rokotteita, ministeriKiuru sanoi.
Kiuru kuitenkin totesi, ettei kriisinkään aikana pidä tinkiä terveysturvallisuudesta.
Saarikko: "Uskon, että löydämme yhteiset näkemykset"
Ensi viikon kehysriihessä pitäisi päättää, miten rahapelien tuoton hiipumista korvataan edunsaajille. Kyse on noin 300 miljoonasta eurosta vuosittain. Tästä keskustellaan keskiviikon neuvotteluissa.
Neljän ministeriön asettama työryhmä on suositellut, että kolmannen sektorin, kuten esimerkiksi kulttuurialan tai urheilujärjestöjen rahoitus siirtyisi veikkausvaroista valtion budjettiin.
Ensi viikon puoliväliriihen neuvotteluista odotetaan vaikeita. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on jopa väläyttänyt hallituksesta lähdön mahdollisuutta.
Saarikon viesti oli tällä kertaa maltillisempi ennen neuvotteluita.
– Ensi viikolla on tärkeät keskustelut siitä, mitkä ovat hallituksen yhteiset näkymät siitä, miten Suomea jälleenrakennetaan. Asia ratkaisevat. Uskon, että löydämme yhteiset näkemykset, Saarikko sanoi.
Kiperistä asioista Saarikko nosti esille talouden, työllisyyden ja yritysten tulevaisuuden näkymät.
Työministeri Haataisen mukaan hallituspuolueilla on paljon yhteistä, ja hän uskoo sovun löytymiseen.
– Olen ollut 2 000 päivää ministerinä ja kyllä se sopu sieltä on aina löytynyt. Ja yhteistä hallituspuolueilla on paljon, Haatainen sanoi.
Erityisesti työllisyystoimien osalta neuvotteluista on odotettu vaikeita. Hallituksen tavoitteena on sopia keinoista, joilla Suomeen saataisiin 20 000 – 30 000 työllistä lisää tulevaisuudessa.
Lue myös: