Hyppää sisältöön

Työikäiset raportoivat koronarokotteiden haittavaikutuksista eniten – listasimme yleisimmät haitat jokaisesta Suomessa käytetystä rokotteesta

Verisuonitukokset puhuttavat, mutta kävimme läpi millaisia haittavaikutuksia Fimeaan on koronavirusrokotteista tilastoitu.

Astra Zeneca -rokotetta valmistava sairaanhoitaja Porvoon rokotuskeskuksessa. 18.3.2021.
Sairaanhoitaja valmisteli Astra Zenecan rokotetta käyttöön maaliskuun lopulla Porvoossa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
Marika Kataja

Koronavirusrokotteiden aiheuttamista haittavaikutuksista käytävä keskustelu on keskittynyt viime aikoina muutamiin erittäin harvinaisiin sivuvaikutuksiin, kuten veritulppiin.

Rokotteiden yleisimmät haittavaikutukset ovat kuitenkin tyypillisiä yleisoireita ja -särkyjä, ja niitä voi tulla mistä tahansa rokotteista.

– Ne ovat ehdottomasti samoja kuin muissakin rokotteissa, vahvistaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen.

Kaukosen mukaan nämä tyypilliset oireet johtuvat elimistön immunipuolustusvasteen aktivoitumisesta. Yleiset haittavaikutukset olivat tiedossa jo rokotteiden kolmosvaiheen tutkimusten jälkeen. Fimealle raportoidut haittavaikutukset noudattavat hyvin pitkälti kansainvälisissä tutkimuksissa kuvattuja oireita.

Eri rokotteiden haittavaikutusilmoituksien määrät.
Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Kaikkiaan Fimeaan on raportoitu vajaat 1 400 haittavaikutustapausta. Niistä suurempi osa, hieman yli 800, on ei-vakaviksi luokiteltuja. Noin kolmasosassa ilmoituksista haitat on arvioitu vakaviksi.

Haittavaikutusraporteissa kerrotaan yleensä useammasta erilaisesta oireesta. Fimean mukaan oireita luetellaan keskimäärin viisi ilmoitusta kohden. Sen vuoksi haittavaikutusoireita on enemmän kuin varsinaisia tapauksia.

Ilmoitukset ovat painottuneet työikäisiin rokotettuihin.

Laskimme Fimean tilastoista yleisimmät ilmoitetut haittavaikutukset. Koko tilasto on nähtävissä Fimean sivulla (siirryt toiseen palveluun).

Comirnaty, Biontech ja Pfizer

Rokotteiden Pfizer ja Comirnaty - ilmoitetut haittavaikutukset.
Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Fimeaan ilmoitetuista Pfizerin ja Biontechin rokotteen haittavaikutuksista yleisimmät ovat kuume, päänsärky, erilaiset kivut sekä väsymys.

Myös kansainvälisissä tutkimuksissa, joista uutisoi muiden muassa brittiläinen Guardian-sanomaleht (siirryt toiseen palveluun)i, nämä on mainittu yleisimpien joukossa.

Kaikkein yleisin oire kansainvälisissä tutkimuksissa oli pistoskohdan kipu, yli 80 prosentilla rokotetuista. Rokotuskohdan kipu saattaa olla Suomessakin yleisempää kuin Fimealle ilmoitetuissa haittavaikutuksissa, sillä Fimeaan ilmoitetaan useimmiten useammasta kuin yhdestä oireesta.

Valmisteyhteenvedon mukaan muita yleisimpiä haittavaikutuksia olivat kansainvälisissä tutkimuksissa väsymys, yli 60 prosentilla rokotetuista, päänsärky (yli 50 %), lihaskipu ja vilunväristykset (yli 30 %), nivelsärky (yli 20 %) sekä kuume ja injektiokohdan turvotus (yli 10 %).

Haittavaikutukset olivat yleensä voimakkuudeltaan lieviä tai keskivaikeita ja väistyivät muutaman päivän kuluessa rokottamisesta.

Pfizerin rokotteessa kansainvälisesti tyypillistä on se, että se tuottaa enemmän haittavaikutuksia toisen rokoteannoksen jälkeen. Suomessa toisia rokoteannoksia on annettu vasta verrattaen vähän: alle yksi kymmenestä rokotetusta on saanut toisen annoksen.

Mitä Comirnaty-rokote sisältää?

  • Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia.
  • Vaikuttavana aineena on lähetti-RNA:ta (mRNA) eli ribonukleiinihappoa, joka sisältää SARS-CoV-2 viruksen pintaproteiinin valmistusohjeen.
  • Rokote sisältää pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG) eli makrogolia.
  • Apuaineena on suoloja, sokereita, rasvoja ja vettä.
  • Rokote ei sisällä säilöntäaineita eikä tehosteainetta.

COVID-19 Vaccine Moderna

Modernan rokotteesta on tehty Fimealle 25 haittavaikutusilmoitusta. Niistä 12 on arvioitu vakaviksi ja 13 ei-vakavaksi. Niissä on ilmoitettu rokotusraajan kivusta, lihaskivuista, pahoinvoinnista ja erilaisista rokotuskohdan reaktioista.

Myös kansainvälisesti yleisin oire on ollut pistoskohdan kipu, yli 80 prosentilla rokotetuista. Muita oireita ovat olleet väsymys, päänsärky sekä erilaiset muut säryt.

Toisen annoksen jälkeen myös Modernan rokotteessa on kirjattu enemmän haittavaikutuksia. Toisen annoksen jälkeen yli 60 prosenttia rokotetuista kärsi väsymyksestä, päänsärystä tai lihaskivuista.

Mitä Modernan rokote sisältää?

  • Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia.
  • Vaikuttavana aineena on lähetti-RNA:ta (mRNA) eli ribonukleiinihappoa, joka sisältää SARS-CoV-2 viruksen pintaproteiinin valmistusohjeen.
  • Rokote sisältää pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG) eli makrogolia.
  • Apuaineena on suoloja, sokereita, rasvoja ja vettä sekä pieniä määriä muita aineita, jotka ylläpitävät rokotteen oikeaa koostumusta.
  • Rokote ei sisällä säilöntäaineita eikä tehosteainetta.

Vaxzevria, Astra Zeneca

Rokotteen Astra Zeneca - ilmoitetut haittavaikutukset.
Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Astra Zenecan rokote on noussut esiin ennen kaikkea mahdollisen veritulppariskin myötä. Eniten haittavaikutuksia on kuitenkin raportoitu varsin tavanomaisista oireista: kuumeesta, päänsärystä, lihaskivuista ja muista yleisoireista.

Myös Vaxzevrian valmisteyhteenvedon mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa yleisimpiä haittavaikutuksia olivat injektiokohdan arkuus ja injektiokohdan kipu, joita kuvasivat yli puolet rokotteen saaneista. Määrä on kuitenkin pienempi kuin Pfizerin rokotteen kohdalla.

Yli puolet kertoi myös päänsärystä ja väsymyksestä. Yli 40 prosenttia rokotteen saaneista valitti lihaskipua ja huonovointisuutta kansainvälisten tutkimusten yhteydessä. Kuume nousi noin kahdeksalle prosentille rokotetuista kansainvälisissä tutkimuksissa.

Valtaosa haittavaikutuksista oli vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia, ja ne korjaantuivat yleensä muutaman päivän kuluessa rokotuksen jälkeen.

Astra Zenecan kohdalla Fimeaan on raportoitu raajojen syviä laskimotukoksia tai niiden epäilyjä kymmenessä ilmoituksessa. Osassa ilmoituksista ei ollut tietoa siitä, oliko syvä laskimotukosdiagnoosi vahvistettu vai poissuljettu.

Näiden lisäksi on ilmoitettu joitakin pinnallisten laskimoiden tukoksia tai tulehduksia sekä keuhkoveritulppia. Tiedossa ei toistaiseksi myöskään ole, onko näillä suora yhteys rokotukseen.

– Hyvä uutinen on se, että yleistä veritulppariskiä rokotteilla ei ole. Sen sijaan veritulppiakin aiheuttava harvinainen hyytymishäiriö on todettu Astra Zenecan tapauksessa niin, että se todennäköisesti johtuu rokotteesta. Johnson & Johnsonin rokotteesta tämä on tutkinnan alla. Molemmat ovat adenovirusvektorirokotteita, selventää Fimean Maija Kaukonen.

Mitä Astra Zenecan rokote sisältää?

  • Rokote ei sisällä eläviä koronavirustaudin aiheuttajaviruksia. Rokote sisältää eläviä muokattuja adenoviruksia, jotka eivät voi aiheuttaa oireita tai lisääntyä.
  • Vaikuttavana aineena on adenovirusta, joka sisältää SARS-CoV-2 viruksen pintaproteiinin koodin.
  • Apuaineena on aminohappoa, suoloja, sokereita, alkoholia, polysorbaatti 80 ja vettä.
  • Rokote ei sisällä tehosteainetta.

Allerginen reaktio on mahdollinen

Haittavaikutuksissa on raportoitu myös eri asteisia allergisia oireita. Kaikki koronavirusrokotteet, aivan samoin kuin kaikki muutkin rokotteet, voivat aiheuttaa allergisen reaktion.

– Ihmisen elimistö on siitä ovela, että se pystyy kehittämään allergiaa melkein mille tahansa, Kaukonen muistuttaa.

Hänen mukaansa koronavirusrokotteista on jonkin verran yleisempää saada anafylaktinen reaktio eli vaikea yliherkkyysreaktio, johon liittyy muun muassa hengenahdistusta.

Vakavia allergisia reaktioita eli anafylaksioita on ilmennyt neljälle rokotetulle sataatuhatta mRNA-rokotteella rokotettua kohden, ilmenee THL:n tutkimuksesta. Se on jonkin verran muita rokotteita enemmän. Adenovirusvektorirokotteen aiheuttamat vakavat allergiset haitat ovat samaa luokkaa kuin muilla rokotteilla.

Etupäässä allergiaoireet ovat kuitenkin olleet ihon punotusta tai kihelmöintiä ja nokkosrokon tyyppisiä oireita. Hengenahdistus oli mainittu yleensä yhdessä muun allergisen reaktion tyyppisen oirekuvan tai muuten pian rokottamisen jälkeen ilmenevien, ohimenevien oireiden kanssa.

Kihelmöinnin tunnetta ilmoitettiin useimmiten allergistyyppisen reaktion yhteydessä, esimerkiksi suun, kasvojen tai kurkun kihelmöintinä. Samoin silmien kirvelyä on raportoitu.

Allergisten oireiden lisäksi on kirjattu myös esimerkiksi vyöruusun puhkeamisesta koronarokotuksen jälkeen. Lähes kaikilla aikuisilla on kehossaan vesirokkovirus lapsuuden sairastelun jäljiltä. Puolustuskyvyn heiketessä ohimenevästi vesirokkovirus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun.

Kuolemantapauksia iäkkäillä rokotetuilla

Vaikeimmissa tapauksissa Fimeaan on kirjattu myös rokotusten jälkeisiä kuolemantapauksia. Kaikkiaan on kirjattu 53 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joissa kerrotaan potilaan menehtyneen.

Kaksi potilaista oli saanut Modernan, kuusi Astra Zenecan Vaxzevria -rokotteen ja loput 45 Comirnaty -rokotteen.

Valtaosa Fimeaan kirjatuista tapauksista koskee hyvin iäkkäitä, yli 80-vuotiaita rokotettuja.

– Alkuvaiheessa on rokotettu hoivakotiasukkaita tai muuten erittäin iäkkäitä ihmisiä. Heidän kohdallansa heidän odotettu elinaikansa ilman rokottamistakaan ei ole kovin pitkä. Osa näistä liittyy ihan luonnolliseen menehtymiseen, Kaukonen sanoo.

Fimean mukaan yhteensä 26:lle potilaalle ilmaantui oireita, kuten kuume, tai yleisvointi lähti laskuun rokottamista seuraavina vuorokausina.

– Vaikka heidän katsotaan menehtyneen pitkälle edenneisiin perussairauksiin tai niiden komplikaatioihin, rokotteen mahdollista myötävaikuttavaa roolia ei voida täysin poissulkea, Fimean raportissa mainitaan. Monessa tapauksessa odotetaan kuitenkin tarkempia lisätietoja.

THL selvitti rekisterien avulla sitä, poikkeaako rokotettujen henkilöiden kuolleisuus väestön keskimääräisestä kuolleisuudesta. Tietoja on selvitetty ensimmäisten 230 000 rokotetun henkilön osalta. Kun huomioitiin muun muassa henkilöiden ikä, sairaudet ja sukupuoli, oli rokotettujen kuolleisuus pienempää kuin rokottamattomilla.

Lue myös:

Astra Zeneca -rajoituksesta rokotustahtiin noin kuukauden viive – yksi Suomen kolmesta hyytymishäiriön saaneesta kuollut

Suomen rokoteasiantuntijat pitävät Astra Zenecan ikärajan ennallaan terveysriskien takia – annetaan vain yli 65-vuotialle

Veritulppaan sairastuu vuosittain 5 500–11 000 suomalaista ja rokotehaittailmoituksia on yhdeksän – EMA:n selvityksestä toivotaan valoa asiaan

Suosittelemme sinulle