Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää Venäjän joukkojen keskittämistä Ukrainan rajalle huolestuttavana. Haaviston mukaan Venäjän toiminta heikentää turvallisuustilannetta Euroopassa.
– Toivottavasti kysymys on vain Venäjän sotaharjoituksesta. Harjoituksella on yleensä alku ja loppu.
– Toivomme, että näemme tämän harjoituksen lopun mahdollisimman nopeasti, ettei tapahtuisi kriisin eskaloitumista, että aletaan eri puolille rajaa kerätä sotilasvoimaa, Haavisto sanoi Ylen haastattelussa.
Haavisto patistaa Venäjää ja Ukrainaa neuvottelupöytään niin miehitetystä Krimistä kuin Itä-Ukrainankin tilanteesta. Kriisi pitäisi ratkaista Minskin tulitaukosopimusten mukaisesti.
– Kyllä Venäjällä on tässä päävastuu, että nämä sopimukset saadaan voimaan. Myöskin Itä-Ukrainan tilanteessa Venäjä vaikuttaa eniten siihen, miten ratkaisu saadaan aikaan.
Ulkoministeri tapasi venäläisen virkaveljensä helmikuussa. Haavisto keskusteli tuolloin Sergei Lavrovin kanssa myös Ukrainaista.
– Aloitimme erimielisinä ja päädyimme erimielisyyteen.
Suomen näkemys on, että Venäjä on laittomasti miehittänyt Krimin niemimaan. Haavisto arvioi, että Venäjä pyrkii horjuttamaan Ukrainaa Itä-Ukrainan konfliktin kautta.
Niinistöllä ja Haavistolla yhtenäinen viesti tuesta Ukrainalle
Pekka Haaviston mukaan Donbassin alueella pelätään, että Itä-Ukrainan venäläismielisiä alueita pyrittäisiin liittämään Venäjään.
– Toivottavasti näin ei tapahdu. Alue on osa Ukrainaa. Ukrainan rajoja pitäisi kunnioittaa, Haavisto muistuttaa.
Sama viesti toistui, kun presidentti Sauli Niinistö kävi torstaina puhelinkeskustelun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Presidentit keskustelivat mahdollisuuksista lieventää jännittynyttä tilannetta Krimin niemimaalla sekä Venäjän ja Ukrainan rajalla. Presidentin kanslian tiedotteen mukaan Niinistö oli vahvistanut Suomen "vankkumattoman tuen" Ukrainan itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle.
– Ja edellytämme, että muutkin kunnioittavat Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja rajoja, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi Ylen haastattelussa.
Haaviston mukaan Suomen viesti Venäjälle on, että voimalla uhkaaminen ei pitäisi kuulua 2020-luvun Eurooppaan. Asiat pitäisi ratkaista rauhanomaisesti.
Ulkoministerin mukaan Suomi kuljettaa tarvittaessa viestejä eri osapuolille.
EU-ulkoministerikokous maanantaina, luvassa tukea Ukrainalle
Euroopan unionin ulkoministerit keskustelevat ensi maanantaina tuen osoituksesta Ukrainalle. Myös Ukrainan ulkoministeri on vieraana kokouksessa.
Haavisto keskusteli Ukrainan tilanteesta torstaiaamuna myös Viron ulkoministerin kanssa. Eva-Maria Liimets oli juuri vierailulla Ukrainassa yhdessä muiden Baltian maiden ulkoministerien kanssa.
– Nämä näkyvät solidaarisuuden osoitukset ovat hyvin tärkeitä, Pekka Haavisto arvioi.
– Kyllä EU:lla on kanttia, mutta tietenkään EU ei ole mikään sotilasliitto. EU:ssa voidaan toimia talouden keinoin, erilaisen yhteistyön keinoin, rajoja madaltamalla ja antamalla poliittista tukea.
Suomen ulkoministeri pitää tärkeänä Ukrainan talouden ja kestävyyden vahvistumista. Myös Suomessa on kausityöläisiä Ukrainasta muun muassa maatiloilla.
– Sillä on tärkeä merkitys, että ukrainalaiset pääsevät liikkumaan. Erittäin tärkeää olisi myös, että Ukrainaan syntyisi työpaikkoja ja vahva talous. Tällä tavalla voisimme parhaalla tavalla ehkä tukea Ukrainan itsenäisyyttä tulevaisuudessa.
– Ukrainan kestävyys ja ukrainalaisten hyvinvointi on tärkeä asia, jotta ulkoa tulleet vaikuttamisyritykset eivät maata särkisi ja vaikuttaisi maan haluun puolustautua ja viedä omaa kehitystään eteenpäin, Haavisto pohtii.
Venäjä saattaa yrittää liittää Itä-Ukrainan separatistialueen itseensä
Ukrainan kriisiä seuranneista tutkijoista Euroopan hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith pitää mahdollisena, että Venäjä saattaisi yrittää Itä-Ukrainan venäläismielisen Donbassin alueen liittämistä Venäjään. Juuri tuon alueen ja muun Ukrainan rajalla kulkee selkkauksen rintamalinja juoksuhautoineen.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi, että Venäjä pyrkii estämään Ukrainan ja sotilasliitto Naton sekä Euroopan unionin lähentymistä. Vanhasen mukaan Suomenkin kannalta on tärkeää, etteivät Ukrainan kriisin jännitteet leviä tai heijastu Pohjois-Eurooppaan ja Itämeren alueelle.
Suomikin on siis osallistunut diplomatiaan, jota käydään nyt Ukrainan kiristyneen tilanteen vuoksi. Presidentti Sauli Niinistö on keskustellut Ukrainan presidentin lisäksi ainakin Venäjän presidentin Vladimir Putinin sekä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on keskustellut Ukrainasta Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa.
Suomi on tarjoutunut isännöimään mahdollista Putinin ja Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin tapaamista.
Myös torstain Ylen A-Talk -ohjelma keskittyy Ukrainan ja Venäjän kriisin kiristymiseen ja kysyy asiantuntijoilta, valmistautuuko Venäjä sotilaalliseen konfliktiin Ukrainassa.
Studiossa ovat ulkoministeri Pekka Haavisto, Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik, vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista sekä Euroopan hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.
Voit keskustella Ukrainan kriisistä perjantaihin 16.4.2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.
Juttua muokattu 15.4. klo 17.30: Ennakkotiedosta poiketen A-Talkiin vieraaksi saapuu Sinikukka Saari René Nybergin sijaan.
Lue ja katso lisää:
Videoanalyysi: Jääkö Ukraina idän ja lännen väliin?
A-Talk: Valmistautuuko Venäjä sotilaalliseen konfliktiin Ukrainassa?