Täällä Espanjassa katseet on suunnattu jo kesään.
Toukokuun 9. päivä loppuu poikkeustila, joka on kieltänyt alueelta toiselle matkustamisen erikoistapauksia lukuun ottamatta. Monen lomasuunnitelmat ovat jo valmiina ja hallitus luvannut, että 70 prosenttia on rokotettu elokuuhun eli täkäläiseen kesälomakuukauteen mennessä.
Hoitolaitoksissa tavoite on jo ylitetty. Viime vuonna hoitokodeissa rekisteröitiin satoja kuolemia viikossa, mutta nyt niiden määrä on painunut lähes nollaan.
Uusien tartuntojen määrä kasvaa kuitenkin edelleen. Erityisen vaikeaa on jälleen pääkaupunki Madridissa, jossa rajoitukset ovat olleet lieviä koko pandemian ajan.
Oikeistolainen aluejohtaja Isabel Díaz Ayso mainosti vapaata ilmapiiriä myös maaliskuun lopussa tviittaamallaan videolla, jossa esitellään herkullisia annoksia ja vaahtoavia oluttuoppeja. Vapaus vetää kaupunkiin esimerkiksi lockdownia pakenevia ranskalaisnuoria.
Madridin hotelli- ja ravintolayrittäjälle vapaa linja sopii: osa on koristellut kapakkansa aluejohtajan kuvilla ja kutsuu Ayusoa pyhimykseksi.
Tartuntatilanne lyö varjon myös Madridin toukokuisten aluevaalien ylle. Ne ovat samalla myös Espanjan vasemmistohallituksen päänsärky.
Varapääministeri, Podemosin johtaja Pablo Iglesias hyppäsi Ayuson vastaehdokkaaksi. Vasemmisto yrittää päihittää vaaleissa oikeiston ja vahvistaa samalla vasemmistolaisen keskushallinnon asemaa.
Jalansijaa etsii myös äärioikeistolainen Vox, joka on koonnut kannattajiaan massatapahtumiin rajoituksista välittämättä.
Tällä hetkellä gallupit povaavat voittoa oikeistolle.
Täällä Kataloniassa kuohunta on loppunut kaduilla mutta jatkuu kabineteissa. Moni miettii, miten EU-rahojen jako onnistuu poliittisesti sekaisin olevassa maassa.
Espanjassa ollaan kiusallisen tietoisia siitä, että Suomi ja muut EU-tukien maksajapuolella olevat maat seuraavat tarkasti tukieurojen jakoa. Virheisiin ei olisi varaa, mutta riskit ovat suuret.
Espanjalle 140 miljardin jakaminen on lähihistorian suurin taloudellinen haaste.
Kirstunvartijana toimii pääministeri Pedro Sánchez, joka esitteli keskiviikkona Brysselissä suunnitelmansa ensimmäisen puolikkaan eli 70 miljardin euron käytöstä.
Tarkoitus on muun muassa uudistaa viranomaishallintoa, kehittää 5G-verkkoa ja laittaa rahaa tieteeseen, innovaatioihin ja uusiutuvaan energiaan.
Yksi suurimmista projekteista koskee kestävää liikkumista ja sähkoautojen lisäämistä. Siihen on varattu 13,2 miljardia euroa.
Kunnianhimoiseen suunnitelmaan tarvitaan paitsi huipputeknologiaa myös huippuosaajia.
Se on ristiriitaista maassa, jossa nuorison työttömyysaste on yli 40 prosenttia ja josta on alhaisten palkkojen vuoksi aivovuotoa paremman tulotason maihin.
Paketin tavoitteena on lisätä 800 000 työpaikkaa. Brysselin vaatimuksesta Espanjan on myös kitkettävä nuorisotyöttömyyttä ja uudistettava työlainsäädäntöä.
Täällä odotetaan aikaa, jolloin työntekijä voisi unelmoida tuhat euroa suuremmista kuukausiansioista,
Maija
Mitkä muut asiat ovat tapetilla? Lue seuraavaksi kollegani Janne Toivosen poimintoja viikon varrelta, ja lopuksi vielä tulevia tapahtumia.
#SOME: Kevyt liikenne etsii lisätilaa Euroopan kaupungeissa – Antwerpenissä pyöräilijät haluaisivat köysiradan
Yksityisautoilun korvaaminen julkisella liikenteellä ja pyöräilyllä on ollut 2000-luvun iso trendi kaikkialla Euroopassa. Kukapa olisi vuonna 2000 uskonut että Brysselissä, Prahassa tai Tampereella voi vuonna 2021 pyöräillä asiallisissa olosuhteissa.
Ahtaat ja vanhat belgialaiskaupungit etsivät yhä lisäratkaisuja pyöräilyn lisäämiseen. Antwerpenissä pullonkaulana on kaupungin halkova leveä Schelde-joki. Sen ali kulkee yksi eurooppalaisista erikoisuuksista, lähes 600-metrinen Sint-Annatunnel joka on jo vuonna 1933 valmistunut vain kevyelle liikenteelle varattu kapoinen pötkylä.
Nyt kapasiteettia tarvittaisiin lisää. Sillan lisäksi paikallinen pyöräilijäliitto on nyt heittänyt ilmoille ajatuksen köysiradasta, jonka koreissa kävelijät ja pyöräilijät pääsisivät joen yli. Suunnitelma ei ole uniikki: viisi vuotta sitten vastaava valmistui Ranskan Brestiin ja tänä vuonna myös Toulouseen – ja köysiradasta keskusteltiin myös Helsingin Kruunusiltojen yhteydessä.
FAKTA: Tekoäly on seuraava kuuma peruna
Suomalaisyritykset käyttävät jo paljon tekoälyä bisneksenteon apuna. Vain digifirmojen kahdessa kansainvälisessä eurooppalaismekassa eli Irlannissa ja Maltalla tekoälytiheys on suurempi.
Komissiolta on tulossa ensi viikolla esitys tekoälyä koskevasta lainsäädännöstä. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan EU haluaa suitsia tekoälyä muun muassa niissä tapauksissa, joissa sitä käytettäisiin ihmisten luokitteluun tai massatarkkailuun. Samalla ehdotetaan EU-tekoälykomiteaa, jossa olisi yksi edustaja jokaisesta jäsenmaasta.
VIIKON PUHEENAIHEET: Digijättien lobbausta, Sputnik ja analyysi Saksan valtataistelusta
EU suunnittelee uusia sääntöjä, jotka uhkaavat amerikkalaisten teknologiajättien kuten Googlen ja Amazonin liiketoimintaa. Ylen laaja artikkeli siitä, miten digijätit lobbaavat EU:ssa, luettavissa tästä linkistä.
Pohjois-Irlannissa väkivalta kiihtyy taas, pontimena Brexitin aiheuttamat jännitteet. Ulkolinjan jaksossa Katkera saari kierretään Pohjois-Irlannin rajalla vuonna 2019. Jo tuolloin pelko väkivallasta oli vahva. Aiheesta puhuttiin myös eilisessä Politiikkaradiossa. Molemmat löytyvät Yle Areenasta: Ulkolinja täältä ja Politiikkaradio täältä.
Brysselin koneessa puhutaan siitä, miten Britannia aikoo valloittaa paikkansa maailmassa brexitin jälkeen. Britannian taloushan syöksyi alas viime vuonna G7-maista eniten, mutta tänä vuonna ennusteiden mukaan sen talous nousee G7-maista nopeimmin. Haastateltavana on Suomen Lontoon-suurlähettiläs Markku Keinänen, joka siirtyy syyskuussa Brysseliin Suomen EU-edustuston päälliköksi. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.
Sitten aina ajankohtaiseen Saksaan. Annetaan puheenvuoro Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaiselle, joka kirjoittaa auki viikon poliittisen asetelman:
“Saksassa kristillisdemokraattinen valtapuolue CDU ja sen baijerilainen pikkusisko CSU ovat ajautuneet keskelle repivää valtataistelua alle puoli vuotta ennen parlamenttivaaleja. Puolueet eivät pääse sopuun siitä, kuka on niiden yhteisehdokas Saksan liittokansleriksi Angela Merkelin jälkeen.
Isomman CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet haluaa ehdokkaaksi - samoin baijerilaisjohtaja Markus Söder. Tuoreet gallupluvut ovat Laschetille kylmääviä. Söder on ylivoimainen suosikki. Söderin heikkous on kriitikoiden mukaan ideologinen joustavuus - myös Venäjän suuntaan.
Valinta tehdään puolue-eliitin ja ehdokkaiden kesken takahuoneissa. Ensi viikolla kovin haastaja valitsee oman ehdokkaansa, eikä perinteinen valtapuolue halua jäädä jalkoihin.
“Wenn zwei sich streiten freut sich der Dritte”, sanovat saksalaiset. Kun kaksi taistelee, kolmas iloitsee. Tässä tapauksessa vihreät. Ne kertovat maanantaina, nouseeko kansleriehdokkaaksi puheenjohtajista Robert Habeck, 51, vai Annalena Baerbock, 40. Ehdokkaasta saattaa tulla Saksan ensimmäinen vihreä kansleri”, Turtiainen sanoo.
Suomelta menee EU:n raidetukia sivu suun. Se harmittaa muun muassa europarlamentaarikko Henna Virkkusta – juttu on osa europarlamentaarikkojen tekemisiä käsittelevää sarjaa.
Yle Svenskan kirjeenvaihtaja Rikhard Husu kommentoi vielä Brysselissä puhuttavaa “Turkin sohvakohua”.
Sputnik-rokotteen käsittely on edelleen kesken Euroopan lääkevirastossa EMA:ssa. Politico kirjoittaa, miten suhtautuminen Sputnikiin jakaa EU-maita.
Ja vielä eilisiltana tuli tieto, että Euroopan parlamentin kaksi valiokuntaa ovat hyväksyneet selvästi EU:n ja Britannian välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen. Lopullisen päätöksen tekee täysistunto todennäköisesti tämän kuun lopulla. Sopimus on ollut vuodenvaihteesta lähtien käytössä, mutta parlamentin lopullinen sinetti on vielä puuttunut.
ENSI VIIKOLLA: Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee elpymispakettia
Tekoälyesityksen ja jokaviikkoisen koronarokote–koronapolitiikka-mosaiikin lisäksi tiedossa on muun muassa Ukrainan tilanteen tarkkailua (EU:n ulkoministerit tapaavat epävirallisessa videokokouksessa maanantaina) ja jäsenmaiden elvytysrahasuunnitelmien tarkentumista.
Suomessa perustuslakivaliokunta kuulee vielä kahta asiantuntijaa, ja antaa sitten kantansa lähiaikoina. Missä tässä käsittelyssä mennään, siitä vielä yksi juttu tässä.
Lisäys 16.4.2021 klo 10.25: Juttuun lisätty maininta ja linkki digijättien tekemästä lobbauksesta kertovaan juttuun.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.