Kotkassa toimivassa venäläisen kuvataideopetuksen Repin-instituutissa ollaan innoissaan taiteilija Ilja Repinin saamasta tuoreesta huomiosta Suomessa.
Ateneumin taidemuseoonHelsinkiin on saatu yli 130 Repinin (1844–1930) maalausta, jotka suuri yleisö pääsee näkemään, kunhan koronarajoitukset sallivat sisäänpääsyn.
Ilja Repin on Venäjän kuuluisin taidemaalari, jota kutsutaan kansankuvauksen mestariksi. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on Volgan lautturit.
Repin-instituutti puolestaan on Kotkassa 15 vuotta toiminut koulutusyksikkö, jossa opettajina toimivat pietarilaisten taideyliopistojen ammattilaiset.
Vuosikausia Suomeen tavoiteltuun näyttelyyn on koottu Ilja Repinin tärkeimpiä töitä Ateneumin oman kokoelman lisäksi Venäjältä.
– On ihan valtava merkitys esimerkiksi kulttuurivaihdolle ja sivistystyölle, että mestariteoksia tuodaan museoihin. Se symboloi sitä, että ihmiset ovat vuorovaikutuksessa, luonnehtii Repin-instituutin käynnistänyt ja alusta asti toiminnassa mukana ollut amanuenssi Aleksandra Hintsala, itsekin kuvataiteilija ja instituutin opettaja.
Repinillä on vahva kytkös myös Suomeen. Ukrainassa syntynyt taiteilija asui 1900-luvun alussa lähes 30 vuotta Terijoen Kuokkalassa, jossa hän kuoli vuonna 1930.
– Kysymys ei ole pelkästään venäläisestä, ukrainalaisesta tai suomalaisesta kulttuurista, vaan kysymys on koko maailman kulttuurista, jonka äärelle me pääsemme. Repin on tunnustettu ja tunnistettu taiteilijaneroksi, Hintsala lisää.
Repin innostaa myös opiskelijoita
Ateneumin näyttely saa lisää peukkuja pystyyn myös Repin-instituutin opiskelijoilta.
Kuvataidekoulutukseen vuosina 2015–2016 osallistunut lappeenrantalainen Aarne Ruokokoski sanoo itsekin innostuneensa maalaamisesta Repinin teosten ansiosta.
– Hän oli huipputaiteilija. Teokset ovat uskomattomia, jotenkin niin eläviä. Repin oli ihan mestari käsittelemään ihmisten tunteita.
Nykyään Ruokokoski opiskelee Venäjällä Pietarin taideakatemian kolmannella vuosikurssilla.
Yksi hänen useista suosikeistaan Ilja Repinin tuotannossa on teos Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille.
– Taulu on niin eloisa, että jokaisen hahmon kuulee hohottavan omalla äänellään.
Myös kotkalainen opiskelija 22-vuotias opiskelija Katja Fortuna sanoo, että Repinin työt ovat hänelle merkityksellisiä.
– Tykkään siitä, miten hän käyttää värejä ja tuo töihinsä tunnelmaa.
Luovaan piirtämiseen erikoistunut Katja Fortuna opiskelee Repin-instituutissa nyt toista vuotta. Hän suorittaa media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa Kouvolan seudun ammattiopistossa, joka on Repin-instituutin yhteistyökumppani. Tähtäimessä ovat jatko-opinnot Aalto-yliopistossa.
Vuosina 2013–2017 Repin-instituutissa opiskellut kotkalainen Risto Paasi puolestaan tekee nykyään eläkkeellä ollessaan mieluiten muotokuvia – ennen kaikkea elävästä mallista.
– Se on kiehtovaa, miten saa ihmisen luonteen kuvattua tauluun.
Risto Paasi tiivistää instituutin ateljeessa virinneet ajatukset Repinin teosten näkemisestä ja kokemisesta Ateneumin näyttelyssä.
– Heti kun korona sallii, ilman muuta menen katsomaan näyttelyn. Vaikka olenkin jo nähnyt Repinin töitä Venäläisen taiteen museossa Pietarissa.
Esimerkki ja keulakuva
Kotkan Repin-instituutilla ei ole varsinaista kytköstä Ateneumin näyttelyyn – paitsi tietysti taiteilijan nimi.
– Repin on keulakuva, joka symboloi tätä taidekoulutusta sekä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun realistisen taiteen mestaruutta, kuvailee Aleksandra Hintsala.
Instituutin opiskelijoille Repin on myös esimerkki saavutuksista klassisessa kuvataiteessa.
– Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki, jotka meillä opiskelevat, maalaisivat kuin Repin. Kuka siihen edes pystyisikään? Taide ei ole massatuotantoa, Hintsala jatkaa.
Repinin nimeä kantavan kuvataidekoulun oppeja on vuodesta 2006 lähtien saanut Kotkassa runsaat 300 opiskelijaa. Instituutti on osa Kymenlaakson kesäyliopistoa.
Kilpailulla taidetta sähkökaappeihin
Kotkan Repin-instituutin toiminta on vuosien varrella laajentunut kuvataiteen ammattilaisten koulutuksesta myös muiden alojen ammattilaisten opetukseen.
Koulutuksen alkuperäinen ajatus on kuitenkin edelleen sama: tarjota opetusta klassisen taiteen opetuksen menetelmin. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa mallin kanssa työskentelyä sekä anatomiaan ja värioppiin syventymistä.
– Meillä on ollut opiskelijoina esimerkiksi arkkitehtejä, graafisia suunnittelijoita tai koulujen kuvaamataidon opettajia. Lisäksi jotkut opiskelevat jo jossain muualla ja suorittavat meillä lisää opintopisteitä, Hintsala sanoo.
15-vuotista toimintaansa Repin-instituutti juhlistaa opiskelijoille ja taiteen harrastajille suunnatulla kuvataidekilpailulla, jonka teemana on “raja”.
Kilpailutöistä valitaan myöhemmin tänä vuonna pidettävä näyttely. Lisäksi osa töistä voi päätyä Kotkan kaupunkikuvaan koristamaan paikallisen sähköyhtiö Kotkan Energian sähkökaappeja.
Tämä on instituutille uutta. Koskaan aiemmin Repin-instituutin kautta taidetta ei ole vastaavalla tavalla levinnyt nähtäville.
– Tämä on moderni ja kevyt tapa tuoda taidetta ihmisten lähelle, sanoo Aleksandra Hintsala.