Jännityksen lisääntyminen Venäjän ja Ukrainan rajan tuntumassa huolestuttaa Suomen ulkopolitiikan johtoa. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) luonnehtii kiristynyttä tilannetta Ukrainan rajalla poikkeukselliseksi Euroopassa.
– Toisen maan rajalle lisätään joukkoja. Tämähän on se tilanne, jota varten Etyj aikanaan perustettiin ja toivottiin, että sotilasharjoituksissa ja joukkojensiirroissa olisi läpinäkyvyyttä. Nyt kaikki tapahtuu yllättäen.
– Jos nämä ovat Venäjän ilmoituksen mukaan sotilasharjoitukset, harjoituksilla on alku ja loppu. Nyt tilanne on uhan luomista, ja tietysti vastoin kaikkia eurooppalaisia pelisääntöjä.
Tilanne Itä-Ukrainassa on kiristynyt jälleen viime viikkoina, kun Venäjä on siirtänyt joukkojaan ja raskasta kalustoa Ukrainan vastaiselle rajalle. Taistelut Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välillä Donetskissa ja Luhanskissa ovat kiihtyneet alkuvuodesta.
Euroopan unionin ulkoministerit keskustelevat ensi maanantaina tuen osoituksesta Ukrainalle. Myös Ukrainan ulkoministeri on vieraana kokouksessa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto keskusteli A-Talkissa torstaina Venäjän ja Ukrainan tilanteesta.
Raik: ”Lännen reaktiot vaikuttavat Venäjän toimiin”
Itä-Ukrainan sotaa on käyty pian seitsemän vuotta. Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raikin mukaan Venäjä on pyrkinyt koko ajan pitämään vaikutelmaa, että se ei ole osallinen sodassa.
– Venäjä on tosiasiassa kouluttanut Donetskin ja Luhanskin joukkoja, kontrolloi ja varustaa niitä sekä osallistuu sodankäyntiin. Haluaako Venäjä muutosta tähän tilanteeseen ja avoimemmin sotilaallisesti Ukrainan maaperälle.
– Venäjällä on valmius mennä hyvinkin pitkälle sotilaallisessa voimankäytössä, mutta heillä on myös takataskussa se vaihtoehto, että joukot perääntyvät. Se kuinka pitkälle nyt mennään, riippuu länsimaiden reaktioista – erityisesti Yhdysvalloista.
Mikäli länsi asettaa Venäjälle tiukat rajat, se saattaa Raikin mukaan jarruttaa Venäjän toimintaa. Lännen heikommat reaktiot voivat saada Venäjän jatkamaan laajentumistoimintaansa.
Saari: ”Venäjä sai kutsun neuvottelupöytään”
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari arvioi A-Talkissa, että Venäjän toimien ajankohtaa saattaa selittää Yhdysvalloissa tapahtunut vallanvaihto. Presidentti Joe Biden on ottanut tiukemman linjan Ukrainan tilanteeseen.
– Venäjä saikin heti sen mitä kaipasi eli Bidenin kutsun neuvottelupöytään. Venäjä varmaan pelkää, että Yhdysvallat ottaa aktiivisemman roolin tässä konfliktissa ja tukee Ukrainaa näkyvämmin.
Saari uskoo, että Venäjä on myös valmis testaamaan Euroopan ja Naton antamaa tukea Ukrainalle.
– Ehkä viimeaikaisilla toimilla halutaan ravistella ja testata, miten pitkälle oikeasti Ukrainan hyväksi ollaan valmiita toimimaan. Venäjällä aggressiivista ulkopolitiikkaa pidetään tehokkaana, ja maa luottaa pelottelun sekä sotilaallisen voiman tehoon.
Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mielestä Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on luotu Venäjällä viholliskuvia. Nato on myös käyttökelpoinen kokonaisuus Venäjän sisä- ja ulkopolitiikassa.
– Uskotaanko Venäjällä ihan oikeasti, että Nato lähtisi sotilaallisesti haastamaan Venäjää ensimmäisenä. Tähän en itse usko.
Lue lisää:
Niinistö puhui Ukrainan presidentin kanssa maan jännittyneestä tilanteesta