Jalasjärveläinen Kyösti Marttila lähtee metsätöihin mielellään. Eteläpohjalaisissa metsissä kohtaavat miehen harrastus ja työ. Sieltä hän hakee maataloustyölleen ja karjanhoidolle vastapainoa.
Harrastus tuottaa myös suuren hyödyn: tilan nuoret metsät tulevat ajallaan hoidetuiksi ja maatilan lämmitys saa hakkeesta raaka-aineensa.
Isolla maatilalla kuluu vuodessa valtava määrä eli noin tuhat kuutiota haketta.
– Omalta maatilalta tulee lisäksi pieni määrä rapsin olkia, joita käytetään hakkeen kera.
Pienpuiden korjuusta saatava hake lämmittää Marttilanmäellä navettaa, sikalaa, korjaamotiloja, tupaa ja syksyisin haketta käytetään kuivurissakin.
– Vähintään kolmannes meidän kulutuksesta menee syksyllä kahden kuukauden aikana.
"Vähän sellaista keppien korjuuta"
Pienpuuta tarvitaan lämpö- ja voimalaitosten energiantuotantoon lähivuosina aiempaa enemmän, kun turpeen käyttö vähenee.
Suomeen tuodaan puuhaketta jo nyt ulkomailta. Tästä syystä valtiokin kannustaa metsänomistajia lisäämään pienpuiden keruuta.
– Sehän on vähän sellaista keppien korjuuta tuo pienpuun keruu ja nuoren metsän hoito. Tuntipalkoille ei tahdo päästä oikein missään vaiheessa. Aikaa menee, ennen kuin se kiintokuutio on metsästä hakkurin kidassa. Se on nollasummapeliä muuten, jos siihen ei saisi tukea, Kyösti Marttila laskee.
Lue myös:
Omaa ja yhteiskunnan parasta
Kyösti Marttila myöntää, että on kamalaa katsoa ja lukea uutisia, jotka kertovat hakkeen tuonnista Suomeen.
– Meillä on täällä omat metsät osin hoitamatta, ja siellä olisi haketta omasta takaa. Nyt on kreivin aika aktivoitua, kannustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäneuvoston puheenjohtajana toimiva Marttila.
Kyösti Marttilan mukaan metsänomistajan kannattaa nyt tavoitella omaa ja yhteiskunnan parasta.
Meillä on täällä omat metsät osin hoitamatta, ja siellä olisi haketta omasta takaa. Nyt on kreivin aika aktivoitua.
Kyösti Marttila
– Meidän metsänomistajien täytyy nyt vetää yhtä köyttä yhteiskunnan kanssa. Siinä on win–win-tilanne eli molemmat hyötyvät. Silloin pitäisi olla helppo tehdä päätöksiä.
Kohteita ja rahaa riittää
Metsäkeskuksesta arvioidaan, että pelkästään Etelä-Pohjanmaalla on noin 100 000 ja Keski-Pohjanmaalla lähes 50 000 hehtaaria ensiharvennustöitä tiedossa seuraavan viisivuotiskauden aikana.
Suomen kaikissa nuorissa kasvatusmetsissä on Metsäkeskuksen mukaan myöhässä olevia hoitotöitä lähes puoli miljoonaa hehtaaria.
– Pienpuun korjuu ei jää nyt kiinni ainakaan siitä, etteikö meillä olisi kohteita. Eikä se jää rahastakaan kiinni. Valtio myönsi juuri tähän tarkoitukseen lähes neljä miljoonaa euroa lisätukea, selvittää elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen Suomen metsäkeskuksesta.
Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan metsänomistajille 230 euroa hehtaarilta kohteissa, joilla tukiehdot täyttyvät. Hehtaarikohtaista tukea voidaan korottaa 200 eurolla, jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta.
Ylkänen neuvoo metsänomistajia hyödyntämään metsään.fi-palvelua.
– Sieltä löytää omasta metsästä kohteet, jotka soveltuvat nuoren metsän kunnostukseen, ja tukihakemuksenkin voi tehdä palvelussa. Toivottavasti mahdollisimman moni laittaisi työt liikkeelle.
Pystytäänkö kotimaista energiapuuta saamaan niin paljon, että tuonti tyrehtyisi?
– Se on tuhannen taalan kysymys, myöntää metsäalan asiantuntija.
Yrjö Ylkänen toteaa, että nyt olisi tärkeintä, että kaikki se energiapuu, mitä omalta alueelta on saatavissa käyttöön, myös lähtisi liikkeelle.
– Kun energiaturpeen käyttö vähentyi ennakoitua nopeammin, lämpölaitokset ovat pyrkineet varmistamaan, että niillä riittää poltettavaa. Siksi Suomessa on turvauduttu tuontihakkeeseen.
"Metsä kiittää ja ilmasto kiittää"
Jos ja kun energiaturpeesta luovutaan kokonaan, pelkkä pienpuun keruu haketta varten ei riitä kaikkialla korvaamaan turvetta.
Pienpuulla tarkoitetaan hakkuutähteitä ja sellaista pienpuuta, joka ei sovellu sellun valmistukseen, sahaukseen tai ylipäätään korkeampaan jalostukseen.
– Siinä on maakuntakohtaisia eroja. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ei ainakaan riitä. Tällä alueella energiaturpeen käyttö on niin suurta. Sitten riittää, jos kuitupuuta käytetään energiaksi, mutta se ei tietenkään ole pitkällä tähtäimellä ja kansantaloudellisesti järkevää, Yrjö Ylkänen toteaa.
Toivon, että metsänomistajat todella nyt käyttäisivät nämä tukimahdollisuudet ja keräisivät Suomelle pienpuuta energiakäyttöön.
Yrjö Ylkänen
Ylkänen myöntää, että nyt ollaan tärkeän asian äärellä. Jos nuoret metsät hoidetaan hyvin, se varmistaa metsien tulevaa kehitystä, hiilen sidontaa ja tukkipuun kasvua.
– Toivon, että metsänomistajat todella nyt käyttäisivät nämä tukimahdollisuudet ja keräisivät Suomelle pienpuuta energiakäyttöön. Samalla saadaan nuoret metsät kuntoon. Siinä metsä kiittää, ilmasto kiittää ja se on metsänomistajalle taloudellisesti järkevää.
"Nyt ei kannata aikailla"
Metsänomistaja Kyösti Marttila muistuttaa, että riittävän hyvän hyödyn saadakseen metsänomistajien kannattaa toimia, eikä aikailla.
Marttila kertoo, että kemera on vielä kaksi vuotta voimissaan, ja sitten otetaan käyttöön metka eli metsätalouden kannustinjärjestelmä.
– Siinä järjestelmässä nuoren metsän hoidossa jäljelle jäävän puuston maksimipituus rajataan todennäköisesti 12 metriin. Tällä hetkellä kemera-tuilla hoidetaan osin suurempirunkoisia kohteita, Marttila arvioi.
Vaikka Saara ja Kyösti Marttilan maatilalla pienpuut korjataan tällä hetkellä tilan omiin energiatarpeisiin, tulevaisuudessa tilan metsistä voi liietä energiapuuta myös myyntiin.
– Meillä on tarkoitus saada lähiaikoina tilalle rakennettu biokaasulaitos toimimaan. Sieltä saattaa sähkön ja liikennepolttoaineen teon lisukkeena syntyä hukkalämpöä, jota voimme hyödyntää lämmitysjärjestelmässämme. Saatamme siis pärjätä vähän pienemmällä hakemäärällä tulevaisuudessa.
Aiheesta voi keskustella maanantaihin 19. huhtikuuta kello 23:een asti.