Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Merimetsojen haittojen ehkäisemiseksi on luvassa helpotuksia poikkeuslupiin – koloniat vähentyneet pohjalaisrannikolla

Alueellinen yhteistyöryhmä haluaa helpottaa ja nopeuttaa poikkeuslupien hakemista sekä saantia.

Merimetsoja tepastelee rantakalliolla.
Merimetsoja pesii Kokkolassa nyt kolmella luodolla ja pikkusaarella. Kuva: Nina Bergman / Yle
Iina Kluukeri
Avaa Yle-sovelluksessa

Merimetsojen aiheuttamia haittoja ehkäistään jatkossa aiempaa tehokkaammin Pohjanmaan rannikolla.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueellinen yhteistyöryhmä haluaa helpottaa poikkeuslupabyrokratiaa, kun esimerkiksi kalastajat hakevat lupia lintujen häätämiseen tai hävittämiseen.

Kalajistajille ja lupaviranomaisille tarjotaan apua hakuprosessiin tuottamalla paikallista tietoa, esimerkiksi tärkeistä kutu- ja kalastusalueista tai paikkatietoja suojelu- ja linnustoalueista.

– Tarkoitus on myös löytää perusteluja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen, jos sellaisia on olemassa. Näin halutaan lisätä lajin hyväksyttävyyttäkin. Merimetsot aiheuttavat edelleen voimakkaita tunteita, kertoo Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Jaana Höglund.

Pohjanmaan rannikolle suunnitellaan nyt helpotuksia poikkeuslupien hakemiseen ja saamiseenkin. Se tarkoittaa vuonna 2017 laaditun toimenpidesuunnitelman päivittämistä. Pohjana toimii valtakunnallinen merimetsostrategia, joka julkaistiin vuonna 2019.

Työtä on tekemässä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan merimetsoyhteistyöryhmä.

Tällä hetkellä Pohjanmaan rannikolle on haettu viittä poikkeuslupaa esimerkiksi munien öljyämiselle Vaasassa ja Mustasaaressa.

Lajia verottaneet kotkat sekä kylmät keväät

Kiisteltyjen merimetsojen ei haluta aiheuttavan kohtuutonta haittaa kalastukselle, kalakannoille, liiketoiminnalle, muulle lajistolle tai alueiden käytölle.

Lue seuraavaksi: "Se on pojat viimeinen kevät nyt, sillä tuonen risti istui kivellä" – tämä on tarina siitä, kuinka merimetsosta tuli Suomen vihatuin lintu

Pohjalaismaakuntien rannikolla merimetsoja on pidetty uhkana etenkin kalastukselle ja aiheuttavan elinkeinolle taloudellisia tappioita. Luonnonvarakeskuksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan ahvenkannat jäävät joillakin merimetson pesimäalueella vain puoleen tavanomaisesta.

Merimetsot ovat kuitenkin viime vuosina pohjalaismaakunnissa vähentyneet. Lajia ovat verottaneet viime vuosina etenkin merikotkat.

– Merikotkan vaikutus on yhä suurempi. Tietyillä saarilla merikotkat ovat puhdistaneet koko saaren poikastuotannon. Lisäksi kantaa ovat verottaneet kylmät keväät ja ankarat talvet sekä laiton ilkivalta, kertoo ylitarkastaja Jaana Höglund.

Ympäristökeskuksen arvion mukaan lintuja on nyt noin 5 500 paria, kun vielä viisi vuotta sitten pareja oli 2 500 enemmän. Linnut myös liikkuvat alueiden välillä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla kolonioiden määrä on vähentynyt, kun taas Keski-Pohjanmaalla hieman lisääntynyt.

Merimetso on luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu lintu, kuten valtaosa Suomessa esiintyvistä lintulajeista.

Lintujen tappaminen ja tahallinen häirintä edellyttää poikkeuslupaa.

Lue myös:

Merimetsokanta pienentynyt Pohjanmaan rannikkoalueella – Uudessakaarlepyyssä kanta väheni alle puoleen entisestä

Kokkolaan myönnetty lupa 300 merimetson ampumiseen – kanta lisääntynyt alueella

Tutkimus osoittaa sen, minkä kalastajat jo tiesivät: merimetson pesimäalueella ahvensaalis voi jäädä jopa puoleen tavanomaisesta

Rannikon kansanedustajat haluavat korvausta merimetsovahingoista: "Kalastajat oman onnensa nojassa"

Kuollut merimetso löytyi tienviittaan ripustettuna Maalahdessa – poliisi epäilee rikosta

Suosittelemme