Toteutumatta jääneitä liikkumisrajoituksia valmisteltiin viime vuoden loppupuolelta lähtien. Perkasimme läpi kuukausia kestäneen valmistelutyön ja loppusuoran nopean kaatumisen.
Koronan toinen aalto iskee Eurooppaan ja pääministeri pyytää selvitystä valmiuslain käyttöönotosta, lokakuu 2020
Koronan toinen aalto on iskenyt Eurooppaan ja Suomessa hallitus patistelee alueita ottamaan käyttöön kovempia koronarajoituksia.
Entiselle valtiosihteerille, työelämäprofessori Martti Hetemäelle lähettämässään sähköpostissa pääministeri Sanna Marin (sd.) purkaa turhautumistaan siihen, että tilanteen vakavuutta ei ymmärretä.
Viime keväänä hallituksen koronatoimissa tiukasti kiinni ollut Hetemäki oli huolestunut pahenevasta koronatilanteesta. Hän ehdottaa valmiuslain käyttöönottoa ja liikkumisen rajoittamista.
Hetemäki kertoo keskustelleensa huolistaan myös oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanssa. Myöhemmin Pöysti saa kritiikkiä liian aktiiviseksi katsotusta roolista liikkumisrajoitusten valmistelussa.
Marin kertoo vastauksessaan Hetemäelle pyytäneensä jo selvitystä valmiuslain käyttöönoton juridiikasta. Pääministerin mukaan suomalaisten kriisitietoisuus ei ole riittävällä tasolla.
– Näen, että nyt tarvittaisiin ennakoivia, nopeita ja voimakkaita toimia epidemian hillitsemiseksi. Uskon, että selviäisimme vähäisemmin vaurioin myös taloudellisesti, jos toimisimme näin. Suomen oikeudellinen kehikko ja mahdollisuutemme toimia nojaavat kuitenkin toimien välttämättömyyteen, ei ennakointiin. Tämä on johtamisen näkökulmasta suuri haaste, pääministeri kirjoittaa.
Hallitus käy läpi valmiuslain juridiikkaa, mutta poikkeusoloille ei ole perusteita, marraskuu 2020
Syksyn pimentyessä tartuntaluvut Suomessa rumentuvat. Tartuntojen määrä pomppaa noin 200 päivittäisestä tartunnasta pahimpina päivinä yli 400 tartuntaan. Pahimmalla epidemia-alueella Uudellamaalla rajoitukset tiukentuvat ja muun muassa yli 20 hengen yleisötilaisuudet kielletään.
Hallitus käy valmiuslakiin liittyvää oikeudellista pohdintaa läpi neuvotteluissaan (siirryt toiseen palveluun) marraskuun lopulla.
Valtioneuvoston kansliassa valmistellussa muistiossa arvioidaan (siirryt toiseen palveluun), että valmiuslain mukaisten poikkeusolojen toteamiselle ei ole perusteita. Tilanteen todetaan kuitenkin voivan heikentyä nopeastikin, jolloin se ei olisi enää hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin valtuuksin.
Muistion mukaan myös liikkumisrajoitukset voivat olla tarpeen, mikäli tilanne pahenee. Muistiossa mainitaan myös mahdollinen liikkumisrajoitusten tarve, mikäli tartunnat kasvavat tietyllä alueella räjähdysmäisesti siten, että kasvun pysäyttämiseksi ei ole muuta tehtävissä kuin rajoittaa henkilöiden liikkumista ja kohtaamista rajatulla alueella.
Muistiossa viitataan valmiuslain 118 pykälään, jolla liikkumista rajoitettiin viime keväänä Uudenmaan sulun aikaan. Myöhemmin liikkumisrajoituksia valmisteltaessa keinoksi valittiin kuitenkin oikeuskanslerin ohjeistuksesta valmiuslain pykälien käyttöönoton sijaan perustuslain 23 pykälän mukainen hallituksen esitys.
Muistion on allekirjoittanut myöhemmin liikkumisrajoitukset esitellyt valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen.
Joulu rauhoittaa epidemian, liikkumisrajoituksiin valmistaudutaan, joulukuu 2020
Joulun lähestyessä tartuntamäärät kääntyvät selvään laskuun ja tilanne näyttää helpottuvan. Pääministeri Marin kehottaa joulutervehdyksessään (siirryt toiseen palveluun) suomalaisia viettämään koronaturvallista joulua vain lähimpien ihmisten kanssa.
Samalla valtioneuvoston kansliassa valmistellaan yhteistyössä oikeusministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa ensimmäiset luonnokset valmiuslain 118 pykälän mukaisiksi valtioneuvoston käyttöönottoasetukseksi ja soveltamisasetukseksi, joilla voitaisiin asettaa liikkumisrajoituksia.
Valmistelua tehdään varautumismielessä. Valmistelussa vauhti hiipuu samaa tahtia epidemiatilanteen rauhoittumisen kanssa.
Virusmuunnokset herättävät huolta, tammikuu 2021
Suomessa tautitilanne näyttää rauhoittuneen, mutta maailmalta kuuluu huonoja uutisia: Britanniassa on havaittu herkemmin leviävä virusmuunnos. Pian koronavirusmuunnosta löytyy myös Suomessa.
Hälytyskellot soivat myös hallituksessa. Vuoden ensimmäisellä pääministerin haastattelutunnilla 3. tammikuuta Marin sanoo hallituksen pohtivan, tarvitaanko uuden uhkan takia nykyistä voimakkaampia rajoituksia.
Tammikuun loppua kohden epidemia osoittaa jälleen kiihtymisen merkkejä. Hallitus esittelee päivitetyn strategian koronaepidemian hillitsemiseksi. Viimeisenä keinona kolmitasoisessa rajoitusmallissa on poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönotto.
Periaatepäätökset hybridistrategian toimintasuunnitelmasta esitellään sosiaali- ja terveysministeriöstä. Liikkumisrajoitukset mainitaan suunnitelmassa, sillä ne ovat olleet muualla Euroopassa tehokas keino rajoittaa taudin etenemistä.
Tiedotustilaisuudessa Marin korostaa liikkumisrajoitusten välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien muiden käytettävissä olevien keinojen olisi oltava käytössä. Juuri tähän punnintaan hallituksen esitys lopulta törmää pääsiäisviikolla perustuslakivaliokunnassa.
Liikkumisrajoitusten valmistelu aloitetaan uudelleen, helmikuu 2021
Helmikuussa tartunnat lähtevät kiihtyvään kasvuun suomalaisten valmistautuessa viettämään hiihtolomaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suututtaa hiihtolomalaiset suosittelemalla, että uusimaalaiset eivät lähtisi viettämään hiihtolomaa muualle Suomeen – vain päivää ennen eteläsuomalaisten hiihtolomien alkamista.
Hiljaiseloa viettänyt liikkumisrajoitusten valmistelu aloitetaan uudelleen valtioneuvoston kansliassa epidemian jälleen kiihtyessä.
Helsingin Sanomat kertoo (siirryt toiseen palveluun), että valtioneuvoston kanslia pyytää muita ministeriöitä arvioimaan mahdollisen ulkonaliikkumiskiellon vaikutuksia. Valtioneuvoston kanslia salaa valmisteluasiakirjat.
Helmikuun lopussa hallitus ottaa käyttöön kovempia koronatoimia ja ilmoittaa valmiudesta todeta poikkeusolot.
THL suosittelee liikkumisrajoituksia, maaliskuu 2021
Maaliskuun alussa hallitus toteaa poikkeusolot ja pian ravintolat suljetaan suuressa osassa Suomea.
5. maaliskuuta THL suosittelee valtioneuvostolle vahvasti, että se harkitsisi pikaisesti liikkumisrajoitusten valmistelua.
Hallituslähteiden mukaan THL:n vetoomus pisti valmistelutyössä uuden vaihteen silmään. Säätytalon neuvotteluissa myös muille ministereille esitellään valtioneuvoston kansliassa valmistellut luonnokset.
Tässä vaiheessa auki on vielä, edetäänkö hyödyntämällä valmiuslain 118 pykälän toimivaltuuksia vai sorvataanko perustuslain 23 pykälän mukainen hallituksen esitys.
Viime keväänä Uudenmaan sulussa hyödynnetty 118 pykälä on varsinaisesti tarkoitettu hyödynnettäväksi esimerkiksi kemikaalionnettomuuden tai ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Perustuslakivaliokunnassa valmiuslain tulkintoja venyttävä Uudenmaan liikkumisrajoitus oli kuitenkin mennyt napinan saattelemana läpi viime keväänä ja oikeuskansleri arvioi (siirryt toiseen palveluun), että näin saattaisi käydä tälläkin kertaa.
Oikeuskansleri suosittelee kuitenkin uuden lain säätämistä. Näin turvattaisiin eduskunnan mahdollisuudet tehdä muutoksia säädöksiin.
Maaliskuussa kiireen tuntua lisäävät Virosta kantautuvat uutiset räjähdysmäisesti lisääntyvistä koronatartunnoista.
Suomessa ensimmäisten viikkojen tiedot kovempien rajoitusten vaikutuksista osoittavat, että tartuntojen määrä ei ole lähtenyt samanlaiseen jyrkkään kasvuun, mutta luvut pysyttelevät edelleen itsepintaisen korkealla.
Pääministeri Marin arvioi Ylen Ykkösaamun haastattelussa 13. maaliskuuta, että liikkumisrajoitukset voidaan joutua ottamaan käyttöön, jos ihmiset eivät vapaaehtoisesti vähennä sosiaalisia kontaktejaan. Samassa haastattelussa Marin kuvailee liikkumisrajoituksia ”lekaksi”, joka voisi toimia paremmin kuin ”ruuvimeisselin” kaltaiset pistemäiset toimet.
Liikkumisrajoitusten loppukiri alkaa, maaliskuu 2021
Maaliskuun puolivälin neuvotteluissa hallituksen saamat arviot kertovat epidemian vaarallisesta kehittymisestä. Etenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella ja Varsinais-Suomessa on olemassa koronaviruksen hallitsemattoman ja kiihtyvän leviämisen vaara.
Liikkumisrajoitusten valmistelun loppukiri alkaa hallituspuolueiden puheenjohtajaviisikon kokouksessa perjantaina 19. maaliskuuta.
Kokousta edeltävänä päivänä THL on antanut valtioneuvoston kanslialle lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jossa se suosittelee hallitusta ottamaan liikkumisrajoitukset mahdollisimman nopeasti käyttöön Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Turussa.
Kokouksessa esitellään pykäläluonnos ja liikkumisrajoituksia päätetään alkaa valmistella nopealla tahdilla eduskunnalle annettavaksi. Paikalla kokouksessa on myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
Viisikon kokous tietää työntäyteistä viikonloppua virkamiehille, jotka huhkivat esitysluonnoksen parissa yötä myöden. Hallituksen ministereille lähtee lauantaina kutsu tulla Säätytalolle maanantaina käymään läpi liikkumisrajoituksia, joiden sorvaaminen on edelleen pahasti kesken.
Viikonlopun aikana oikeuskansleri esittää huolensa vaihtoehtoisten keinojen arvioinnin puutteesta.
Pöysti kertoo valmistelua läpikäyvässä puheenvuorossaan (siirryt toiseen palveluun) käyneensä viikonlopun aikana ”epävirallista ajatuksenvaihtoa” oikeusministeriön valtiosääntöasiantuntijoiden ja kansliapäällikön kanssa siitä, että sääntely voitaisiin kattavan liikkumiskiellon sijaan rakentaa laille fyysisten lähikontaktien rajoittamiselle.
Oikeusministeriön virkamiehet lähettävät tältä pohjalta tehdyn ehdotuksen valtioneuvoston kansliaan, mutta viime tingassa tehdystä ehdotuksesta ei innostuta.
STT:n haastattelussa oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen sanoo, että oikeusministeriössä ehdotelmaa pidettiin helpommin läpivietävänä, mutta se ei vastannut valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteerin Timo Lankisen toimeksiantoa.
Sunnuntai-iltana oikeuskansleri saa kinuamisen jälkeen esitysluonnoksen ennakkotarkastukseen. Esitys ei ole esittelykelpoinen. Vaihtoehtoisia keinoja on arvioitu puutteellisesti.
Virkamiehet parsivat luonnosta kasaan oikeuskanslerin palautteen pohjalta, mutta hallituksen aloittaessa neuvottelut maanantaina puoliltapäivin esitys on edelleen puutteellinen.
Neuvotteluiden alkaessa maanantaina 22. maaliskuuta keskusta asettuu nopeasti SDP:n rinnalle tukemaan liikkumisrajoituksia, mutta hallituksen kolme pienintä puoluetta vihreät, vasemmistoliitto ja RKP suhtautuvat niihin hyvin kriittisesti. Epäluuloinen suhtautuminen myös kerrotaan Säätytalon ulkopuolella päivystäville toimittajille.
Kolmen päivän aikana esitysluonnos kirjoitetaan uusiksi moneen otteeseen. Kivenä kengässä hiertää loppuun asti kysymys vaihtoehtoisten keinojen arvioimisesta, jota pidetään riittämättömänä.
Epäröivät puolueet taivutellaan esityksen taakse asiantuntijavoimin iltaan asti venyneissä neuvotteluissa tiistaina 23. maaliskuuta, jolloin paikalla ovat myös eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Kokouksessa THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen vetoaa voimakkaasti liikkumisrajoitusten puolesta.
Asiantuntijoille esitetään moneen kertaan kysymys vaihtoehtoisista toimista. Neuvotteluihin osallistuneiden mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n asiantuntijat vastaavat, että yksittäisiin tilanteisiin kohdennetut rajoitustoimet eivät olisi enää riittäviä.
Salminen toistaa THL:n kannan hallituksen neuvotteluita seuraavana päivänä myös Ylen A-studiossa. Salminen kertoo liikkumisrajoitusten olevan ehdottoman välttämättömiä. Vaihtoehtoja on Salmisen mukaan käyty läpi, mutta toimivia keinoja puuttua yksityiselämän tapaamisiin ei ole löydetty.
Lisäksi Salmisen mukaan juristit ovat kertoneet, että ihmisten kodeissa tapahtuviin kokoontumisiin puuttuminen ei ole Suomen lainsäädännön mukaan mahdollista.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi esityksen täyttävän eduskunnalle antamisen edellytykset ja kiittelee valmistelijoita hyvästä työstä.
– Palaute luonnoksesta on ollut yllättävän positiivista asiaa tuntevien kriitikoiden parissa, mm. Scheinin, Nuotio sekä virusbiologi Tuomas Aivelo, joka sanoi vaikutusarvioinnin ja mallinnuksen olevan ”kovaa kamaa” ja parasta mitä tähän asti on tehty, Pöysti kirjoittaa.
Valmistelijoille lähettämässään sähköpostissa Pöysti ohjeistaa myös liikkumisrajoituksiin liittyvästä viestinnästä:
– Yleisenä huomiona: viestinnässä kannattaa korostaa vahvasti myös lain nimessä ja tarkoituksessa olevaa fyysisten lähikontaktien rajaamista välttämättömään, jolloin vältytään trivialiteeteilta, Pöysti kirjoittaa.
Trivialiteeteilta ei kuitenkaan vältytä, kun hallituksen esityksestä kerrotaan tiedotustilaisuudessa.
Alivaltiosihteeri Timo Lankinen uppoaa vastauksessaan pitkään pohdiskeluun koriste-esineiden ostamisen juridiikasta yrittäessään selventää, mihin vedetään raja välttämättömän liikkumisen ja ei-välttämättömän liikkumisen välillä.
Pääsiäisviikon täystyrmäys, maaliskuu 2021
Hallitus antaa esityksen eduskunnalle, joka varautuu käsittelemään sitä poikkeuksellisen nopealla aikataululla pääsiäisviikon aikana. Tässä vaiheessa nähtävissä ovat jo ensimmäiset merkit siitä, että tartuntakäyrä on kääntymässä laskuun ilman liikkumisrajoitusten käyttöönottoa.
Perustuslakivaliokunta aloittaa työnsä maanantaina kuulemalla asiantuntijoita. Keskiviikkona lausunto on valmis. Se on täystyrmäys hallituksen suunnitelmille.
Keskeinen ongelma on valmistelun alusta pohdittu oikeasuhtaisuusvaatimus. Esitystä ei voi pitää välttämättömänä, sillä hallituksen esityksessä mainitut tavoitteet voidaan perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen perusteella saavuttaa pistemäisemmin keinoin.
Lekaa ei ole siis perustuslakivaliokunnan mielestä mahdollista käyttää, jos homma hoituu myös ruuvimeisselillä.
Perustuslakivaliokunnalle lausuntonsa antaneiden oikeusoppineiden kannat jakaantuvat. Keskeistä on, miten asian terveydellistä puolta tuntevat asiantuntijat arvioivat toimien välttämättömyyttä.
Kirjallisessa lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun) THL arvioi, että esitys on välttämätön ja yhtyy hallituksen esityksessä käsiteltyihin syihin siitä, miksi muut mahdolliset toimet eivät voi korvata liikkumisrajoituksia.
Lausunnoissaan esitystä pitää perusteltuna myös HUS (siirryt toiseen palveluun) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (siirryt toiseen palveluun).
Terveysalan asiantuntijoiden joukosta ainoan kriittisen kirjallisen lausunnon (siirryt toiseen palveluun) esittää terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen.
HUSin diagnostiikkajohtajana työskentelevältä Lehtonen antaa lausuntonsa Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina, ei esitystä puoltavan HUSin nimissä. Lehtonen kiinnittää lausunnossaan huomiota perusoikeusrajoitusten tarkkarajaisuuteen ja pitää oikeampana tapana säätää suoraan yksityisiä tapaamisia koskevasta kokoontumisrajoituksesta.
Kirjallisten lausuntojen lisäksi perustuslakivaliokunta kuulee vielä asiantuntijoita. THL:n Salminen käy kahteen kertaan kuultavana.
Asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella valiokunta vakuuttuu siitä, että hallituksen esityksessä erikseen mainittujen viiden tartunnanlähteen suitsiminen riittää täyttämään esityksen tavoitteet.
Hallitus ilmoittaa esityksessä tavoittelevansa kontaktien vähentämistä erityisesti: 1) yksityisissä tilaisuuksissa, 2) vähittäiskaupan liikkeissä, 3) uskonnollisissa kokoontumisissa, 4) työpaikoilla ja 5) erilaisissa yhteismajoituksissa.
Perustuslakivaliokunnan kuulemisten ja siinä käytyjen keskustelujen sisällöt eivät ole julkisia, eikä kokouksissa pidetä keskustelupöytäkirjaa.
Salminen kertoi STT:lle vastanneensa kuulemisessa kysymykseen siitä, olisiko hyötyä, jos liikkumisen rajoituksia ei saada käyttöön ja onnistutaan säätämään riittävän kattavasti muiden tartunnanlähteiden rajoittamisesta. Tähän Salminen sanoo vastanneensa myöntävästi.
Myös käsitys kotirauhan merkityksestä lainsäädännön esteenä näyttää olleen yksi keskeinen tekijä esityksen mahalaskussa.
Salminen kuvaa STT:n haastattelussa THL:n ymmärtäneen valmistelun aikana, ettei pistemäistä säätämistä pidetty mahdollisena tai ainakin sitä pidettiin liian vaikeana ja hitaana tienä. Salmisen mukaan THL:n tehtävänä ei myöskään ole arvioida ”säädösteknisiä reittejä”, vaan se on ministeriöiden ja hallituksen asia.
Hallituksen keskusteluissa tulkittiin, että kotona tapahtuvien kokoontumisten kieltäminen ja poliisin tunkeutuminen kotirauhan piiriin veisi Suomea enemmän kohti poliisivaltiota kuin liikkumisen rajoittaminen. Se olisi siis ollut hallituksen näkökulmasta keinona raskaampi.
Punnintaan merkittävästi vaikutti myös se, että hallituksen kuulemat virkamiehet arvioivat kotirauhan suojan estävän yksityisten kokoontumisten kieltämisen lailla. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta ilmoitti pitävänsä tätä käsitystä virheellisenä.
Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen vierittää pallon takaisin THL:n päätyyn:
– Hallituksen neuvotteluissa terveydenhuollon asiantuntijat nimenomaisesti torjuivat ajatuksen siitä, että muutamilla kohdennetuilla säännöksillä voitaisiin saavuttaa sama rajoitusten teho. Esimerkiksi yksityisiin kokoontumisiin kohdistuvia rajoitustoimia tai kauppaliikkeiden sulkemista ei yksittäisinä toimina pidetty enää riittävinä epidemian torjumiseksi, Lankinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa.
Lankinen kieltäytyi Ylen haastattelusta, mutta lähetti vastaukset kysymyksiin sähköpostitse.
Jälkipyykki
Liikkumisrajoitusten kaatumisen seuraukset olisivat voineet olla vakavat, mikäli tautitilanne olisi kehittynyt pahimpien arvioiden mukaan. Näin ei onneksi käynyt. Tartuntahuippu osui siihen hetkeen, kun esitys annettiin eduskunnalle, ja tilanne on rauhoittunut sen jälkeen nopeasti.
Koronatilanteen helpottaminen tarkoittaa myös sitä, että liikkumisrajoitukset eivät hyvin suurella todennäköisyydellä olisi astuneet voimaan lainkaan, vaikka eduskunta olisi esityksen hyväksynyt. Liikkumisrajoitusten käyttöönotto olisi vaatinut vielä erillisen asetuksen antamista, jolloin eduskunta olisi arvioinut rajoitusten välttämättömyyttä vielä uudemman kerran.
Liikkumisrajoitusten romuttuminen perustuslakivaliokunnassa sai oikeusoppineet kritisoimaan (siirryt toiseen palveluun) lainvalmistelun tasosta ja valmistelussa aktiivisesti mukana olleen oikeuskanslerin roolia.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastasi arvosteluun pääsiäisen jälkeen ja puolusti päätöstään päästää esitys eduskunnan arvioitavaksi. Pöystin mukaan esitystä olisi voinut parantaa lausuntokierroksella ja sillä, että liikkumisrajoituksia ei olisi lyöty keinona lukkoon valmistelun alkuvaiheessa.
Liikkumisrajoitukset esitellyt valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen perustelee lausuntokierroksen puutetta kiireellä, joka tuli THL:n ja eduskunnan taholta.
– Aikaa kuulemisille ei ollut, koska mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taholta pidettiin uusien rajoitustoimien käyttöönottoa hyvin kiireellisenä ja myös eduskunnasta kiirehdittiin hallituksen esityksen antamista, jotta eduskunnalla olisi riittävä aika käsitellä sitä. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan esittää kritiikkiä siitä, että esitys loppujen lopuksi tuotiin kuitenkin liian myöhään eduskunnan käsiteltäväksi, Lankinen kirjoittaa sähköpostissaan Ylelle.
Lankinen myös huomauttaa, että esityksen antamisesta kiireellisenä eduskunnalle päätettiin tilanteessa, jossa tartuntojen eksponentiaaliselle lisääntymiselle oli vakava ja merkittävä uhka, eikä tietoa tartuntojen taittumisesta ollut.
Lankinen arvioi, että lyhyt lausuntokierros olisi ollut mahdollista sisällyttää prosessiin, jos jo vuodenvaihteessa oltaisiin päätetty tehdä perustuslain 23 pykälän mukainen hallituksen esitys eduskunnalle maaliskuussa 2021.
Lankisen mukaan liikkumisrajoitukset valittiin keinoksi THL:n suosituksen takia. THL:n suositukset taas perustuivat kansainvälisiin esimerkkeihin:
– Liikkumisen rajoituksia on käytetty useimmissa Euroopan maissa epidemian voimakkaimman leviämisen torjumisessa ja liikkumisrajoitukset ovat olleet käytännössä tehokas keino rajoittaa taudin etenemistä.
Epäonnistumisen syitä arvioidessaan Lankinen huomauttaa, että koronaepidemiaan liittyvää lainsäädäntöä on valmisteltu useimmiten kovassa kiireessä ja paineessa.
– Eduskunnalle on saatettu merkittävä määrä kriisiajan lainsäädäntöä hyvin nopealla aikataululla. Lainsäädännöllä ja muilla keinoilla on onnistuttu rajoittamaan taudin leviämistä ja pystytty suojelemaan elämää, Lankinen kirjoittaa.
Liikkumisrajoitusten karahdettua kiville vaihtoehtoisia toimia punnitaan nyt sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) yhteistössä oikeusministeriön ja sisäministeriön kanssa. STM kartoittaa yksityisiin kokoontumisiin liittyviä rajoituksia. Lisäksi valmistelussa on kasvomaskeihin liittyviä säännöksiä tartuntatautilakiin.
Epidemiatilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että tarvetta uusille toimille ei ole, mutta valmistelua tehdään tilanteen pahenemisen varalta. Yhtenä kauhuskenaariona pidetään syksyllä leviämään lähteviä virusmuunnoksia, joihin käytössä olevat rokotteet eivät tepsisi.
Liikkumisrajoitusten säätämisen epäonnistumista arvioidessaan sekä oikeuskansleri Pöysti että alivaltiosihteeri Lankinen nostavat esiin tarpeen epidemialainsäädännön uudistamiselle.
Lankisen mielestä lainsäädäntöön tulisi sisällyttää valtuudet myös sulkea kokonaisia alueita ja rajoittaa liikkumista vielä koronaakin tappavampien ja helpommin leviävien tartuntatautien varalle.
Oikeuskansleri puolestaan harkitsee jatkossa tarkemmin omaa rooliaan osana hallituksen valmistelua.
Pöystin Ylelle lähettämässä sähköpostissa hän arvioi olevan perusteltua olla jatkossakin mukana hallituksen neuvotteluissa laillisuusvalvojana ainakin silloin, jos neuvotteluissa käsitellään perus- ja ihmisoikeuksiin vaikuttavia asioita.
Sen sijaan poliittiseen valmisteluun liittyviin konsultaatiopyyntöihin Pöysti kertoo suhtautuvansa jatkossa varauksellisemmin. Näihin lasketaan esimerkiksi hallituksen johtoviisikon kokoukset ja ministerivaliokunnat.
17.4.2021 klo 21.07 korjattu Pöystin sähköpostista poimittua kirjoitusta hänen tarkennettuaan, että Pauli Rautiainen ei ollut antanut luonnoksesta positiivista palautetta toisin kuin hän oli ymmärtänyt, eli poistettu sitaatista Rautiaisen nimi.
Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan 18.4.2021 klo 23
Lisää aiheesta: