Uuden eurooppalaisen Superliigan perustaminen on kuohuttanut jalkapallomaailmaa maanantaina. Yle Urheilu kokoaa tässä jutussa asiat, jotka kohutusta liigasta tiedetään nyt.
Mikä Superliiga?
Uusi vuotuinen Euroopan seurajoukkueiden osin suljettu kilpailu, joka koostuu 15 perustajajäsenestä ja viidestä vaihtuvasta joukkueesta. Jo kerrotut perustajajäsenet ovat AC Milan, Arsenal, Atletico Madrid, Chelsea, Barcelona, Inter, Juventus, Liverpool, Manchester City, Manchester United, Real Madrid ja Tottenham.
Liigan tiedotteen mukaan kilpailu alkaisi elokuussa kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa, joissa jokainen joukkue pelaisi toisiaan vastaan kerran kotona ja kerran vieraissa. Neljä parasta joukkuetta per lohko pääsisivät mukaan pudotuspeleihin ja kilpailu huipentuisi yksiosaiseen finaaliin.
Otteluita pelattaisiin Mestarien liigan tapaan arkisin. Seurat ovat ilmaisseet halunsa pelata Superliigan ohella kansallisissa sarjoissaan.
Superliigan seuroille jaettaisiin jopa 3,5 miljardin euron aloitusmaksu, jolla "tuettaisiin sijoituksia infrastruktuuriin ja tasoitettaisiin koronapandemian vaikutuksia".
Mahdolliset vaikutukset
Tieto Superliigan perustamisesta repii jalkapallon valtarakenteita rajusti. Kattojärjestöt Fifa ja Uefa ovat paheksuneet omissa tiedotteissaan uutta liigaa. Uefa sekä Englannin, Espanjan ja Italian pääsarjat uhkaavat seuroja osallistumisoikeuden menetyksellä kaikkiin muihin kilpailuihin.
Superliigalla voisi olla massiivinen vaikutus myös maajoukkuejalkapalloon. Uefan mukaan Superliigan seurojen pelaajilta voidaan kieltää pelaaminen myös maajoukkuekilpailuissa.
Kansallisten sarjojen tulevaisuutta ilman suurimpia seuroja olisi vaikea ennustaa. Euroopan suurimmissa liigoissa tv-sopimukset ovat merkittävä tulonlähde. Ilman isoimpia vetonauloja sopimukset pitäisi mahdollisesti neuvotella uudelleen, ja tulot mitä todennäköisimmin pienenisivät.
Käytännössä rikkaimmista tulisi vain rikkaampia samalla, kun Superliigan ulkopuolella olevien seurojen tulevaisuudennäkymät olisivat hämärän peitossa. Vaikutus heijastuisi mahdollisesti myös pienempiin jalkapallomaihin, sillä esimerkiksi Uefa jakaa osan tuloistaan jäsenmaidensa liittojen kesken.
Mestarien liigan tulevaisuus olisi hämärän peitossa. Uefa on ajanut kilpailuun niin sanottua "sveitsiläistä mallia", jossa pelaisi nykyisen 32 joukkueen sijaan 36 joukkuetta. Uudessa formaatissa otteluita pelattaisiin aiempaa enemmän ja siitä oli tarkoitus päättää maanantaina Uefan kongressissa.
Yksi suurimmista syistä Superliigan taustalla on raha. The Athleticin mukaan jo pelkästä osallistumisesta seurat saisivat 400 miljoonaa dollaria kaudessa. Summa on neljä kertaa suurempi, kuin hallitseva mestari Bayern München sai edellisestä Mestarien liigan kaudesta.
Euroopan jalkapalloseurojen järjestö ECA tuomitsi myöhään eilen Superliigan ja korosti tukevansa Mestarien liigan uudistusta. ECA:n yhtenä varapuheenjohtaja toimii HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti. Järjestön kulisseissa tilanne on erikoinen, sillä ECA:n puheenjohtaja Andrea Agnelli on Superliigan perustajajäsenen Juventuksen puheenjohtaja.
– Tämä on ollut mitä absurdein sunnuntai, eikä se ole vielä ohi, Riihilahti twiittasi illalla.
Miten uutiseen on reagoitu?
Suurin osa Superliigan perustajaseuroista on julkaissut oman tiedotteensa. Vastaanotto on ollut pääosin hämmentynyttä ja jopa vihaista. Pelaajat eivät ole kommentoineet asiaa vielä millään tavalla. Atletico Madridin päävalmentaja Diego Simeone avasi suunsa aiheesta sunnuntaina.
– Valmentajien tehtävä on valmentaa seuroja. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö seuramme tekisi parasta ratkaisua tulevaisuutemme kannalta, Simeone sanoi.
Englannissa, josta liigaan olisi tulossa peräti kuusi joukkuetta, on oltu tyrmistyneitä uutisesta. Manchester Unitedin entinen pelaaja ja nykyään Sky Sportsin asiantuntijana toimiva Gary Neville päästi tunteensa valloilleen tv-lähetyksessä.
– Olen Manchester Unitedin fani ja ollut sitä 40 vuotta elämästäni. Tämä iljettää minua, tämä todella iljettää minua. Tämä on häpeällistä, Neville puhisi.
– Seuroilla ja niiden kannattajilla on tässä maassa yli satavuotinen historia ja sitä täytyy suojella. Tämä on silkkaa ahneutta.
Neville toivoo, että Valioliiga rankaisee Superliigaan mahdollisesti osallistuvia seuroja kovin keinoin.
– Ottakaa heiltä kaikki pisteet pois heti huomenna. Laittakaa heidät liigan hännille ja ottakaa rahat pois. Tälle täytyy tehdä loppu, tämä on rikollista. Tämä on rikos tämän maan jalkapallofaneja kohtaan, Neville jatkoi.
Neville on huolissaan koko englantilaisesta jalkapallosta. Hän pitää Superliigan julkaisun ajoitusta huonoimpana mahdollisena keskellä pandemiaa, kun monet seurat taistelevat talousvaikeuksissa jopa olemassaolostaan.
– Sillä välin kun muut seurat joutuvat lomauttamaan pelaajiaan, jättiseurat pitävät ahneina omia Zoom-puheluitaan. En ole jalkapallon modernisointia vastaan, mutta ajoitus on hirveä.
Liverpoolin pelaajalegenda ja myös Sky Sportsin asiantuntijana toimiva Jamie Carragher otti asiaan kantaa Twitterissä samankaltaiseen sävyyn kuin Neville. Hän kuvasi Liverpoolin toimintaa häpeälliseksi.
Myös Englannin pääministeri Boris Johnson osoitti huolensa jalkapallon puolesta.
– Tällaiset suunnitelmat ovat todella vahingollisia jalkapallolle. Ne iskisivät suoraan kotimaisen pelimme sydämeen, ja huolestuttavat faneja ympäri maan. Mukana olevien seurojen on vastattava faneille ja yhteisöille ennen kuin suunnitelmia viedään yhtään pidemmälle, Johnson twiittasi.
Superliigan perustajajäsenten joukossa ei ole saksalaisia eikä ranskalaisia seuroja. Varsinkin viime kauden Mestarien liigan finaalissa pelanneiden Bayern Münchenin ja PSG:n puuttuminen voi ihmetyttää monia.
Seurat voivat hyvinkin olla myöhemmin liigaan liittyvien joukkueiden mukana. Saksalaisten poissaoloa tässä vaiheessa selittänee maassa vallitseva jalkapalloseurojen omistusmalli eli niin sanottu 50+1 -sääntö. Kahdella korkeimmalla sarjatasolla pelaavien seurojen äänivallasta vähintään 51 prosentin on kuuluttava niiden jäsenille eli kannattajille, joiden joukossa Superliigan voisi kuvitella herättävän vastustusta.
Qatarilaisen sijoitusyhtiön omistaman PSG:n puuttumista listalta voi pitää yllättävämpänä. The Athleticin mukaan seurassa ajatellaan, ettei Euroopan huippukilpailun tulisi rajoittua vain rikkaimpiin seuroihin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kommentoi Superliiga-uutista sunnuntaina ja kiitteli ranskalaisseuroja siitä, etteivät ne ole lähteneet liigaan mukaan.
– Projekti uhkaa solidaarisuuden periaatetta ja urheiluhenkeä jalkapallossa. Ranskan valtio tukee jalkapallojärjestöjä kansallisten ja eurooppalaisten kilpailujen suojelemisessa, Macron sanoi Reutersin mukaan.
Juttua päivitetty kello 12.21: Lisätty tietoa mahdollisista osallistumisrahoista ja taloudellisista vaikutuksista.
Lue myös: