Ulkoilutarha on yhä useamman kissanomistajan haave. Lemmikkien tarhoja myyvistä yrityksistä kysytään ulkoiluhäkkejä etenkin rivitalojen pihoille, mutta myös kerrostalojen parvekkeille ja omakotitaloihin.
Asuipa missä vain, kissan ulkoilutarha voi vaatia luvat taloyhtiöltä ja rakennusvalvonnasta.
1. Hanki hyvät havainnekuvat
Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnösen mukaan riitely vapaana kulkevista kissoista on vähentynyt taloyhtiöissä. Tilalle on tullut keskustelu kissojen ulkoilutarhoista.
– Aika moni pohtii tarhan esteettisyyttä. Kissan häkki tehdään verkosta, ne ovat korkeita ja niissä voi olla katto. Tarha voi vaikuttaa talon julkisivuun, Pynnönen kertoo.
Taloyhtiön hallitukselle kannattaa toimittaa hyvät havainnekuvat siitä, miltä tarha tulee näyttämään. Yhtiölle on tehtävä kirjallinen muutosilmoitus.
Asian voi ottaa esille myös yhtiökokouksessa.
Rivitaloissa osakkeenomistajan hallinnassa oleva alue päättyy yleensä terassiin ja pihan nurmialue on yhtiön. Silloin yhtiö voi kieltää nurmelle ulottuvan tarhan sen kummemmin perustelematta.
Terassille tai parvekkeelle rakentamisen voi kieltää, mutta silloin yhtiön pitää perustella päätös. Kieltämiselle on yleensä riittävät perusteet, jos lopputulos vaikuttaa yhtiön julkisivuun.
2. Juttele naapureiden kanssa
Tarhan vaikutuksia kannattaa miettiä jo etukäteen naapureiden näkökulmasta, ja jutella heidän kanssaan projektista.
Korkea tarha voi langettaa varjon naapurin terassille. Naapureita saattaa pohdituttaa kissanpissan ja -kakan haju. Jos kissoja on monta, ne voivat aiheuttaa ääniä. Naapureille voi myös kertoa, miksi ulkoilutarha on kissoille tärkeä.
Ei ole tavatonta, että kissanomistaja kerää tarhaa puoltavilta naapureilta jopa nimilistan hallituksen kokousta varten.
3. Selvitä, tarvitsetko tarhalle luvan rakennusvalvonnasta
Kuntien rakennusjärjestykset määräävät, millaiselle rakennelmalle tarvitaan lupa. Luvan voi tarvita asuipa rivi-, kerros- tai omakotitalossa. Säännöt vaihtelevat kunnittain, ja lupien hinnoissa on isoja eroja.
– Pieniin verkkoaitauksiin tarvitsee luvan harvoin, sanoo Mikkelin kaupungin rakennustarkastaja Jussi Törrönen.
Lupaa edellytetään usein jos tarhassa on katto, se on yli 15 neliömetrin suuruinen, siinä on kiinteä seinä tai se muuttaa rakennuksen julkisivua. Parvekkeen lasittaminenkin saattaa vaatia luvan, jos talon muita parvekkeita ei ole lasitettu.
Oman kunnan verkkosivuilta löytyvä rakennusjärjestys kertoo, millaisia lupia kunta vaatii. Esimerkiksi Jyväskylässä kissatarhat on mainittu erikseen rakennusjärjestyksessä, mutta Mikkelissä ei.
– Jos yhtään mietityttää, kannattaa olla yhteydessä ja kysyä, Törrönen sanoo.