Nuorisotyöhön erikoistuneen yhdistyksen Spartak Kajaani ry:n työntekijät ovat olleet mukana kainuulaisten nuorten elämissä vuosia. Noina vuosina on nähty ja kuultu kaikenlaista, mutta nyt työntekijöitä huolettaa toden teolla.
Spartak ry:n toiminnanjohtaja Anne Mari Leinonen kertoo, että kainuulaisten nuorten ongelmat ovat vakavoituneet korona-aikana. Huumeita käyttää Leinosen mukaan yhä useampi alaikäinen, nuoret tekevät rikoksia rahoittaakseen huumeiden käytön ja riski väkivallan käytölle tai sen uhriksi joutumiselle ovat suuria.
Uutena ilmiönä Kainuussa on Spartakin hanketyöntekijä Mikko Leskisen mukaan jengiytyminen ja se, että aikuiset käyttävät nuoria rikosten tekemiseen. Tällaisia rikoksia ovat Leskisen mukaan esimerkiksi toisten kotiin tunkeutuminen, uhkailu tai jopa väkivallanteot.
Nämä asiat ovat tulleet Spartakin työntekijöiden tietoisuuteen nuorten kertomana.
Leskinen kertoo, että rikollisuus ja huumausaineet vetävät tietynlaisia ihmisiä yhteen. Hänen mukaansa jengiytyminen on esimerkiksi sitä, että lähikuntien nuoret voivat kokoontua yhteen ja mahdollisesti alkavat suunnittelemaan yhdessä rikollisuutta ja huumausaineiden hankintaa.
Kainuun huumemaailman raadollisuuden on nähnyt omin silmin kajaanilainen 25-vuotias Aatu, joka on käyttänyt päihteitä jo yli kymmenen vuotta. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Poliisille ei uskalleta puhua
Nuoresta iästään huolimatta Aatun päihdehistoria on pitkä. Hän aloitti alkoholin käytön 14-vuotiaana ja huumeiden käytön 16–17-vuotiaana.
Ensikosketus huumeisiin tuli kannabiksen ja amfetamiinin kautta. Siitä käyttö laajeni muihin aineisiin. Tällä hetkellä hän on kuivilla ja toivoo sen jatkuvan.
– Haluaisin nähdä 30-vuotissyntymäpäiväni.
Ymmärrys omasta kuolevaisuudesta on ollut vahvasti läsnä viime vuosina. Hengenlähtö on ollut useita kertoja lähellä.
Aatu kertoo olleensa vakavassa autokolarissa ja että hänet on pahoinpidelty niin, että se aiheutti useita kallonmurtumia. Siitä hän ei tosin muista mitään. Aatun mukaan poliisi oli löytänyt hänet ulkoa makaamasta tajuttomana. Myös useat Aatun ystävistä ovat kuolleet viime vuosina.
Poliisi: "Väkivalta raaistunut velanperinnässä"
Kajaanissa poliisi näkee työssään huumeita käyttävien ja myyvien nuorten aikuisten ryhmittymiä ja siihen liittyvää rikollisuutta. Varsinaisesta jengiytymisestä Kajaanin poliisilaitoksen rikosylikomisario Seppo Leinonen ei kuitenkaan puhuisi.
– Jengiytyminen on aika kova sana. Esimerkiksi järjestäytyneet rikolliset ovat jengejä.
Silmiinpistävin lisäys nuorten aikuisten tekemissä rikoksissa Kainuussa on Leinosen mukaan liikennerikokset: rattijuopumukset ja huumantuneena ajaminen sekä huumausaineiden käyttörikokset.
Väkivaltainen velkojen perintä, joka useimmiten liittyy huumausaineisiin, on myös poliisille tuttu ilmiö. Ja se, että yhä nuoremmat käyttävät huumausaineita.
– Väkivalta on raaistunut velanperinnässä. Velan määrään nähden tehdään suhteettoman törkeitä rikoksia.
Mutta poliisin tilastoissa väkivaltarikokset ovat olleet isossa laskussa. Leinonen on tietoinen siitä, että kaikki väkivaltarikokset eivät tule poliisin tietoon.
Aatu ei ihmettele, etteivät nuorten väkivaltarikokset näy poliisin tilastoissa. Varsinkaan, jos niihin liittyvät huumeet.
Hänet on pahoinpidelty useitakin kertoja, mutta poliisin pakeille hän ei ole mennyt. Eikä edes sairaalaan. Koston kierre pelottaa.
– Jos pahoinpitelystä ilmoittaa poliisille, olisi se aika varma, että sama tapahtuisi uudelleen.
Nuorten huumeiden käyttö ja väkivaltainen käytös ei ole pelkästään kainuulainen ilmiö. Esimerkiksi Helsingissä vakavalla päihteiden käytöllä ja väkivaltaisella käytöksellä oireilevien lasten ja nuorten määrä on viime vuonna ollut poikkeuksellisen suuri.
Isältä pojalle
Päihdeongelmat ja huono-osaisuus siirtyvät Kainuussa sukupolvelta toiselle. Spartakin toiminnanjohtaja Anne Mari Leinonen kertoo tapaavansa työssään päihdesairaita jopa kolmannessa sukupolvessa.
Myös Aatun vanhemmilla on päihdeongelmia. Se, ja monet muut vastoinkäymiset elämässä saivat Aatun turvautumaan päihteisiin. Sillä sai tunteet turrutettua.
Tällä hetkellä Aatun elämässä on menossa tasapainoinen vaihe. Ja kun ei ole isompia ongelmia myös päihteettömyys on helpompaa.
Myös se on auttanut, että hän on oppinut puhumaan tunteistaan ja ongelmistaan. Sitä hän tekee nykyään säännöllisesti päihdetyöntekijän luona käydessään.
Alaikäiselle ei ole tarjolla päihdekuntoutusta
Anne Mari Leinonen toivoo, että päihdeongelmiin saisi Kainuussa apua nykyistä helpommin ja nopeammin. Hänen mukaansa katkaisuhoitoon pääsyä saattaa joutua odottelemaan viikkoja tai jopa kuukausia. Korvaushoitoon jopa vuoden.
– Siinä ajassa ongelma ehtii moninkertaistua. Jos ihminen on edes hengissä siinä vaiheessa.
Kainuun soten sh.päihdetyöntekijä ja perhe- ja pari psykoterapeutti Susanna Kinnula on tietoinen siitä, että erityisesti alaikäisten on vaikea saada apua päihdeongelmiin.
Varsinaista päihdekuntoutuspaikkaa ei Kainuussa alaikäisille ole olemassa. Ja aikuisille tarjolla olevat päihdekuntoutuspaikat ovat kaikki muualla kuin Kainuussa.
Nuorten päihdehoitoon liittyy Kinnulan mukaan esimerkiksi sellainen perustavanlaatuinen ongelma, että lain silmissä alle 18-vuotiaalla ei sinänsä voisi olla esimerkiksi alkoholiongelmaa, koska alaikäinen ei saa pitää hallussaan alkoholia.
– Mutta kyllähän se tiedetään, että jos ihminen tulee meille asiakkaaksi 18-vuotiaana, ovat päihdekokemukset ja käyttö saattaneet alkaa jo alle 10-vuotiaana.
Alaikäisten päihdeongelmia hoidetaan Kinnulan mukaan usealla eri taholla: lastensuojelun kautta, terveysasemilla, nuorisopsykiatrialla sekä oppilaitoksissa. Sen lisäksi kaupunkien ja kuntien etsivä nuorisotyö ja kolmas sektori ovat sellaisia tahoja, jotka ovat tekemisissä alaikäisten päihdeongelmaisten kanssa.
Aikuisille päihdeongelmaisille hoitoa ja apua on Kinnulan mukaan saatavilla kuitenkin helpommin. Yleensä apu on yhden puhelinsoiton päässä.
Syrjäytyneelle nuorelle viedään apu kotiin asti
Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi on aloitettu Kainuussa Ytty-nostetta nuorille -hanke. Sen tavoitteena on auttaa nuoria löytämään esimerkiksi asunto, työ- tai opiskelupaikka. Ja ennen kaikkea eroon päihteistä, jos ihmisellä on päihdeongelma.
Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret, joilla on ongelmia elämän useilla eri osa-alueilla. Apu lähtee käyntiin ruohonjuuritasolta. Tässä tapauksessa nuoren kodista, jos hänellä sellainen on. Sinne tehdään kotikäyntejä ja opastetaan esimerkiksi kodinhoitoa.
– Nuoren puolesta emme tee mitään, mutta neuvomme, miten asioita tehdään ihan kädestä pitäen.
Keskustelu on auki torstaihin kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: