Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kun päteviä varhaiskasvatuksen opettajia ei ole, on kelpoisuusvaatimuksissa joustettava – tilanne haastaa kunnat ja työpaikat, perheisiin se ei toivottavasti näy

Varhaiskasvatuksen opettajia on liian vähän. Pahimmillaan lapsi voi saada muodollisesti pätevän opettajan vasta esikoulussa.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu alkaa syksyllä esimerkiksi Metsäkallion päiväkodissa Vaasassa. Kunnilla on kokeilun kanssa parhaillaan kiire, ja samaan aikaan alaa kurittaa paha opettajapula, joka näkyy yhä useammin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Mirva Ekman
Avaa Yle-sovelluksessa

Metsäkallion päiväkodin esiopetusryhmässä Vaasassa on vilskettä heti aamutuimaan. Esikoululaiset opettelevat parhaillaan lukuja ja laskemista kauppaleikin avulla.

– Olen oppinut ainakin lukemaan, ja laskemaankin vähän paremmin, kertoo 7-vuotias Amanda Vähämaa omasta esikouluvuodestaan.

Metsäkallion päiväkoti on mukana kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa, joka alkaa elokuussa. Kokeilun myötä tuhannet vuonna 2016 syntyneet viisivuotiaat aloittavat esiopetuksen ympäri Suomea.

– Kyllä se mukaan valikoituminen oli yllätys, mutta innolla otamme haasteen vastaan. Olemme otettuja, hymyilee päiväkodin johtaja Tiina Rintanen.

Kaksivuotinen esiopetus polkaistaan käyntiin reilussa sadassa kunnassa syksyllä. Tilanne on kuitenkin haastava siltä osin, että erityisesti Etelä-Suomessa pätevistä työntekijöistä on pulaa jo valmiiksi.

Päiväkodeissa tai esiopetuksessa joudutaan toisinaan siirtämään eri tehtäviin henkilöitä, joilla ei ole välttämättä juuri niihin vaadittavaa koulutusta.

Monen asian summa

Krooninen työvoimapula kurittaa varhaiskasvatusta yhä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan varhaiskasvatuksen opettajia tarvittaisiin tuhansia lisää.

Yliopistojen aloituspaikkoja lisättiin muutama vuosi sitten ja tilanteen odotetaan paranevan lähivuosina, kun ensimmäiset lisärahalla aloittaneet opiskelijat valmistuvat.

– Varhaiskasvatuksen opettajan työn arvostus, palkkaus ja työolosuhteet vaikuttavat alan houkuttelevuuteen. Palkkaukseen ja työoloihin ei ole kiinnitetty kunnissa tarpeeksi huomiota, luettelee OAJ Pohjanmaan alueyhdistyksen vaka-jaoston edustaja ja Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen luottamusmies Monika Koivumäki syitä opettajapulaan.

Kun pätevää henkilöstöä ei ole riittävästi saatavilla, joudutaan esimerkiksi päiväkodeissa tinkimään ajoittain kelpoisuusvaatimuksista.

Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Hanna Valkeinen mainitsee esimerkin.

– Jos esimerkiksi joku on jäänyt äitiyslomalle, on jouduttu ottamaan opettajan paikalle lastenhoitaja, ja lastenhoitajan sijaiseksi on sitten otettu ehkä joku epäpätevä.

Esikoulunopettaja Mari Vehkaoja seuraa lasten leikkejä Metsäkallion päiväkodissa Vaasassa.
Esikoulunopettaja Mari Vehkaoja vetää eskariryhmää Metsäkallion päiväkodissa Vaasassa. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Valkeinen toivoo kuitenkin tilanteen paranevan entisestään kelpoisen henkilökunnan suhteen syksyllä, koska kaupungissa on auki tällä hetkellä 70 varhaiskasvatuksen työpaikkaa lastenhoitajista opettajiin.

Valkeinen korostaa myös, että työntekijöiden riittämättömyys ei johdu kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta vaan yleisestä työvoimapulasta, joka on pahentunut Vaasan seudulla lähivuosina.

Kelpoisuuden puuttumisella voi olla vaikutuksia

OKM:n erityisasiantuntija Mervi Eskelisen mukaan ministeriöllä on tällä hetkellä puutteelliset tiedot siitä, miten pätevää varhaiskasvatuksen henkilökunta kentällä on.

– Jos kelpoisuudesta joudutaan tinkimään, silloin työtä tekee sellainen henkilö, jolla ei ole tehtävään paras mahdollinen osaaminen. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että opettajien saatavuuteen satsataan, Mervi Eskelinen toteaa.

Eskelinen sanoo, että pätevistä esiopettajista ei pitäisi olla tällä hetkellä pulaa.

Ministeriöstä tunnustetaan kuitenkin, että joissakin kunnissa esikoulupätevyyden omaavia opettajia saatetaan joutua siirtämään kokeilun takia esiopetukseen, ja pienimpien ryhmät voivat jäädä ilman päteviä opettajia.

Jos kelpoisuudesta joudutaan tinkimään, silloin työtä tekee sellainen henkilö, jolla ei ole tehtävään paras mahdollinen osaaminen.

Mervi Eskelinen, erityisasiantuntija, OKM

Asiakkaiden eli perheiden näkökulmasta kelpoisen henkilökunnan puuttumisen ei toivota vaikuttavan suoraan lapsiin tai perheisiin, mutta esimerkiksi luottamusmies Monika Koivumäen mukaan varhaiskasvatuksen laatu voi vaihdella, jos tehtävissä ei ole kelpoista henkilökuntaa.

Tilanne voi myös kuormittaa työntekijöitä.

– Henkilö, joka on epäpätevä, ei tiedä kaikkea eikä osaa kaikkea. Hänellä ei ole oikeaa koulutusta, mikä aiheuttaa sen, että muut ryhmässä joutuvat sitten hänelle asioita kertomaan ja valistamaan, palvelupäällikkö Hanna Valkeinen tietää.

Eskelinen tietää myös, että joissakin ryhmissä lapsi voi jäädä kokonaan ilman kelpoisen opettajan vetämää varhaiskasvatusta ennen esikouluun menoa.

– Tästä olisi mielenkiintoista tehdä vaikuttavuustutkimus. Eli olisiko vaikuttavuus sama riippumatta siitä, kuka toimintaa päiväkotiryhmässä vetää ja suunnittelee, hän pohtii.

Laki säätää kelpoisuudesta

Nykyisen lain mukaan tällä hetkellä päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja muilla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus.

Vuonna 2030 laki muuttuu, ja ryhmässä kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).

Laissa on myös säädetty, että kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa tilapäisesti.

Mikäli tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, voidaan tehtävään ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset ja tehtävän edellyttämä taito tehtävän hoitamiseen.

Kaksivuotinen esiopetus aiheuttaa kiirettä

Kokeilukunnissa tehdään parhaillaan kaksivuotisen esiopetuksen käytännön järjestelyjä.

Kokeiluun osallistuvat kunnat ilmoitettiin tammikuussa ja kuntien sisällä olevat yksiköt huhtikuun puolivälissä.

Tällä hetkellä kunnissa sorvataan opetussuunnitelmaa ja selvitetään sitä, ketkä lapset kokeiluun tai verrokkiryhmiin kokeilussa mukana olevissa toimipaikoissa osallistuvat.

Ministeriöstä arvioidaan, että kunnilla on ollut melko hyvin aikaa varautua kokeiluun. Erityisasiantuntija Mervi Eskelinen toteaa, että 5-vuotiaat ovat jo pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen piirissä eikä sen ulkopuolelta pitäisi tulla valtavaa määrää lapsia lisää.

– Kunnille ei pitäisi tulla kohtuutonta vaikeutta esimerkiksi tila-asioiden tai henkilöstön suhteen.

Kiire kuitenkin tulee, esimerkiksi Vaasassa. Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Hanna Valkeisen mukaan aikataulu on tiukka ja opetussuunnitelma pitää valmistua nopeasti.

Metsäkallion päiväkoti Vaasassa.
Metsäkallion päiväkoti on mukana esiopetuskokeilussa Vaasasta. Kuva: Mirva Ekman / Yle

– Sen tulisi olla valmis heinäkuun lopussa, mutta lautakunta kokoontuu jo kesäkuussa, eli meidän osaltamme suunnitelman pitäisi olla valmis jo toukokuun puolessa välissä.

Kokeilua odotetaan kuitenkin innolla.

– Kokeiluhan sen sitten paljastaa, mitä me tästä kostuimme ja kuinka tarpeellinen kokeilu tämä oli. Senhän vuoksi tätä nyt tehdään, hymyilee Metsäkallion päiväkodin johtaja Tiina Rintanen.

Vieressä leikkivällä Amanda Vähämaalla oli sanansa sanottavanaan myös kaksivuotisesta esiopetuksesta.

– Olisi se varmaankin tuntunut vähän erilaiselta kuin tämä yksi vuosi, 7-vuotias miettii.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 24. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue lisää: Varhaiskasvatustyöhön kaivataan lisää ammattilaisia – Vaasa laittoi 70 paikkaa hakuun, Kokkolassa ja Seinäjoella pulaa sijaisista

"Ensin ajateltiin, että lapset eivät tartuta" – Pandemia pahensi päiväkotien sijaispulaa, työntekijöitä etsitään nyt päivittäin

Suosittelemme sinulle