Pitkäksi venynyt kehysriihi maaliin – Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista, kotitalousvähennykseen korotus

Vedetään vielä yhteen kehysriihen polttavimpia kysymyksiä.

Mitkä verot nousevat ja mitkä laskevat?

Hallitus on siis sopinut 100-150 miljoonan veronkorotuksista.

• Niihin päästään esimerkiksi verottamalla mahdollisimman laajasti ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saatuja voittoja.
• Tupakan verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonaa euroa kahtena seuraavana vuonna.
• Myös parafiinisen dieselin verotuki poistetaan, minkä pitäisi tuoda noin 90 miljoonan verotulot kahtena seuraavana vuonna.

Myös verokevennyksiä on luvassa.

• Öljylämmityksestä luopumista tuetaan kotitalousvähennyksen avulla.
• Kotitalousvähennystä korotetaan myös kotitalous- ja hoitotyön osalta. Tarkoitus on kokeilla, parantaisiko tämä työllisyyttä.
• Ansiotuloveroja ei haluta kiristää, joten niihin tehdään vuosittain indeksitarkastus.

Milloin velkaantuminen loppuu ja vaatiiko se leikkauksia?

Hallituksen tavoite on taittaa julkisen talouden velkaantuminen 2020-luvun puolivälissä.

Vielä syksyllä valtiovarainministeriö arvioi, että se ei tapahtuisi ennen vuosikymmenen loppua, mutta arviot työllisyydestä ja bruttokansantuotteen kasvusta ovat parantuneet.

Myös arviot siitä, kuinka paljon leikkauksia velkasuhteen vakauttamiseen vaaditaan, ovat parantuneet.

Syksyllä arvio oli, että velkasuhteen vakautus vuosikymmenen loppuun mennessä edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista 5 miljardilla. Nyt homman arvioidaan hoituvan huomattavasti pienemmillä vahvistuksilla.

Miten työllisyyttä nostetaan?

Työttömyysturvassa hallitus luottaa erityisesti pehmeisiin keinoihin.

Aiemmin hallitus on päättänyt reilun 30 000 lisätyöllisen toimista. Puoliväliriihen ratkaisuilla pitäisi syntyä 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.

Hallitus tavoittelee, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste olisi 75 prosenttia.

Pehmeitä keinoja löytyy monelta suunnalta. Yksi esimerkki on valtionyhtiö ”Välittäjä Oy”, jonka hallitus perustaa palkkaamaan osatyökykyisiä tarjoamaan vuokratyövoimaa muille yrityksille.

Suuria vaikutuksia odotetaan olevan 2030 mennessä sillä, että ennaltaehkäistään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja lyhennetään sairastumisesta johtuvia työuran katkoksia. Tavoite on ehkäistä viisi prosenttia mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä. Vaikutukseksi sosiaali- ja terveysministeriö laskee 2 500 työllistä.

Yksittäinen iso keino on myös työttömien siirtämien TE-toimistoilta kuntien vastuulle.

Myöhemmin päätettäviin toimiin kuulunee myös niin sanottuja "kovia" työllisyyskeinoja, joista yksi olisi euroistaminen. Se tarkoittaa, että tukeen saisi oikeuden tietyillä kuukausituloilla sen sijaan, että oikeus määräytyisi tehtyjen työtuntien mukaan. Se ei kuitenkaan ole tämän kevään listassa.

Niinistön osuus ja julkisen talouden alijäämä herättävät kysymyksiä

Ministereiltä kysytään myös, oliko Niinistöllä osuutta hallituskriisin ratkaisussa.

– Itselläni ei ole tietoa, että Niinistöllä olisi osuutta kehysriihessä, Marin toteaa lyhyesti.

Myös Saarikko vahvistaa.

– Hallitus vastaa itse omista ratkaisuistaan.

Ministereiltä kysytään myös valtiontalouden alijäämästä, joka tulevina vuosina edelleen kasvaa.

– Vuonna 2022 pääsemme alle kolmen prosentin vuosittaisen alijäämärajan. Se on tärkeää uskottavuuden kannalta, Vanhanen vastaa.

Hän kertoo, että alijäämän näennäinen nousu vuonna 2023 johtuu sote-uudistukseen liittyvistä verotulojen ja menojen epäsuhdasta.

Seuraavaksi toimittajien kysymyksiä

Ministereiltä kysytään ensin leikkauslistoista.

Niitä ei kuitenkaan vielä tänä iltana tarkasti esitellä.

Leikkauksista on toistaiseksi päätetty hallinnonaloittain. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön alalta leikataan 110 miljoonaa ja puolustusministeriön, ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön alalta noin 35 miljoonaa.

Koulutuksesta, sosiaalietuuksista tai sosiaali- ja terveyspalveluista ei kuitenkaan leikata.

Tarkat päätökset leikkauskohteista kuitenkin tehdään vasta syksyn 2022 budjettiriihessä.

Lisäksi kysytään siitä, onko hankalia päätöksiä nyt siirretty syksyn budjettiriiheen.

Näin ei kuitenkaan ole, koska päätökset tulevan vuoden rahankäytöstä kuuluvatkin syksyn budjettiriiheen, Vanhanen toteaa.

– Lähdemme siitä, että syksyn budjettiriihi on hieman tätä tiiviimpi, Marin lisää.

Vanhanen ei kerro vielä tarkkoja leikkauskohteita

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen painottaa, että seuraavat hallitukset eivät peri nykyiseltä hallitukselta menolisäyksiä, vaikka kehykset nyt ylittyvätkin.

Hän perustelee puheenvuorossaan aluksi vuonna 2023 tehtäviä 900 miljoonan kehysylityksiä. Hän painottaa, että nämä ylimääräiset menot ovat pitkälti pakollisia ja välttämättömiä.

Niihin kuuluu esimerkiksi 175 miljoonaa euroa sote-uudistukseen liittyviä kustannuksia, 200 miljoonaa euroa Veikkauksen tuottojen korvaamista ja 210 miljoonaa euroa nousevia EU-maksuja.

Vanhanen antaa talouden kehityksestä positiivisen kuvan.

Koronasta on toivuttu odotettua nopeammin ja velan kasvu suhteessa bruttokansantuloon taittuu hänen mukaansa vuosikymmenen puolivälissä. Aiemmin sen luultiin tapahtuvan vasta lähempänä vuotta 2030.

Tarkkoja leikkauskohteita Vanhanen ei vielä kerro.

370 miljoonan leikkaukset on päätetty ministeriöittäin, mutta Vanhasen mukaan kaikki ministeriöt eivät ole vielä päättäneet, mihin leikkaukset tarkalleen osuvat.

Hän kuitenkin painottaa, että päätetyt leikkaukset ovat sitovia.

Saramo: Oppimisvajeita paikataan, Henriksson: Kotitalousvähennyksiä korotetaan

Oman puheenvuoronsa pitävät myös vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Saramo kertoo, että koronan aikana syntyneiden oppimisvajeiden paikkaamiseen etsitään rahaa lisätalousarviosta. Myös jatkuvaan oppimiseen panostetaan.

Lisäksi nuorten päihde- ja mielenterveyshoidosta huolehditaan.

Saramo painottaa myös, että toisin kuin monelta muulta alalta, koulutuksesta ei leikata.

Henriksson nostaa esiin, että Suomessa aletaan toteuttaa uusiutuvan teollisuuden strategiaa. Sen yhteydessä esimerkiksi sähkövero alenee EU:n minimitasolle.

Lisäksi kotitalousvähennystä muutetaan siten, että se tukee öljylämmityksestä luopumista.

Kotitalousvähennykseen on tulossa myös muita korotuksia: kodinhoitoon ja hoivaan liittyviä vähennyksiä korotetaan. Tarkoitus on selvittää, parantaisiko tämä työllisyyttä.

Tarkoitus on myös lisätä kannustimia työn perässä muuttamiseen ja helpottaa ihmisten toipumista koronasta parantamalla velkajärjestelyihin pääsyä.

Ohisalo: Työperäinen maahanmuutto kaksinkertaistetaan ja turpeen päästöt hyvitetään muualla

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo toteaa, että hallituksen tavoite on hiilineutraali hyvinvointivaltio vuonna 2035.

Riihen aikana on puhuttu paljon saastuttavasta turpeesta.

Turvetuottajille on tulossa 70 miljoonaa euroa suoraa tukea sekä lisäksi verohelpotuksia.

Vihreän Ohisalon mukaan tärkeää onkin toiminnan jatkamisen sijaan tukea tuotannosta luopuvia yrityksiä "luopumispaketilla".

Lisäksi Ohisalo painottaa, että turpeen päästöt hyvitetään tekemällä vähennyksiä muilla aloilla. Aiemmin päivällä hän mainitsi esimerkiksi liikenteen ja maatalouden.

Hallituksella on lisäksi tavoite kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä.

Pyrkimys on saada 10 000 työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttajaa vuosittain.

Tavoitteena on myös lisätä poliiseja ja kehittää maahanmuuttovirasto Migrin palveluja, Ohisalo kertoo.

Saarikko: Satsauksia yrityksiin, työllisyyspalvelut kunnille

Seuraavaksi puhuu keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

Saarikko haluaa korostaa, että yritysten verotus ei kiristy eikä yrittäjien asemaa heikennetä.

Tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiohin tehtävät panostukset halutaan nostaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Saarikko kertoo lisäksi, että hallitus aloittaa selvityksen yhteisöverokantojen eriyttämisestä. Hänen mukaansa kyse on ensimmäisistä askelista kohti Viron veromallia.

Tarkoitus on selvittää, miten yritysten verotusta voidaan muuttaa kannustavammaksi. Verotus voisi olla keventyä esimerkiksi niillä yrityksillä, jotka investoivat voittojaan.

Työllisyyspalveluista Saarikko mainitsee työvoimapalvelujen siirtämisen kunnille.

Lisäksi hän sanoo hallituksen kiinnittävän huomiota väestöpolitiikkaan, koska lapsia syntyy Saarikon mukaan liian vähän.

Saarikko nostaa esiin myös monipaikkaisuuden, jota esimerkiksi lisääntynyt etätyö tukee.

Marin kertoo tulevien vuosien talouden tärkeimmät luvut

Pääministeri Sanna Marin kertoo tärkeimmät päätökset tuleville vuosille.

• Hallituskauden alussa päätetty menokatto eli niin sanottu menokehys aiotaan ylittää 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
• Lisäksi menoja leikataan 370 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen. Koulutuksesta, sosiaalietuuksista tai sosiaali- ja terveyspalveluista ei kuitenkaan leikata.
• Lisäksi veroja korotetaan 100–150 miljoonalla.
• 40 000–44 500 uutta ihmistä saadaan töihin.
• Lisäksi tehdään päätöksiä, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla.