Suomalaiselle urheilulle kaavaillaan uudenlaista rahoitusmallia. Monipoliasemassa oleva rahapeliyhtiö Veikkaus Oy on toiminut suomalaisen liikunnan ja urheilun rahoittajana pitkään, mutta nyt rahoitus on muuttumassa Veikkauksen vähentyvien tuottojen myötä.
Suurin osa eli noin 150 miljoonaa euroa valtion vuosittaisesta liikuntarahoituksesta koostuu rahapelitoiminnan tuotoista myönnettävistä valtionavustuksista. Loput, noin 15 miljoonaa euroa, ovat tähän asti tulleet valtion budjettivaroista.
Veikkauksen tulonmuodostus on kärsinyt monista eri syistä. Ongelmapelaamiseen on puututtu, minkä vuoksi esimerkiksi peliautomaattien määrä on vähentynyt Suomessa merkittävästi. Osa peliautomaateista ovat myös olleet poissa käytöstä koronaviruspandemian aikana. Pandemia on vaikuttanut myös urheiluun ja siten myös urheiluvedonlyönnin määrään.
Veikkauksen kokonaistuotto laski viime vuonna jopa 32,6 prosenttia edellisvuodesta 680,2 miljoonaan euroon.
Veikkausrahat yksin eivät riitä
Suomen olympiakomitean puheenjohtajan Jan Vapaavuoren mukaan osa rahapelitoiminnan vaikutuksista on pysyviä, osa koronapandemian aiheuttamina kenties tilapäisiä.
Selvää kuitenkin on se, että veikkausvoittovarat yksin eivät pitkällä tähtäimellä riitä liikunnan, urheilun ja muiden sektoreiden rahoittamiseen. Liikunta ei ole ainut ala, joka saa rahoituksensa veikkausvoittovaroista.
– Onselvästi nähtävissä, että rahat, joita veikkausvoittovaroista on ohjattu liikunnalle, kulttuurille, tieteelle, taiteelle ja nuorisotyölle ja sote-järjestöille, tulevat pysyvästi laskemaan. Sen takia tarvitsemme siihen korjausliikkeen. Nyt puhutaan siitä, minkälaisella mallilla se tehdään, Vapaavuori kertoi Yle Urheilulle tiistaina.
Urheilun uusi rahoituskuvio on Suomen hallituksen kehysriihessä käsittelyssä keskiviikkona ja torstaina. Puoliväliriihessä odotetaan vastauksia, kuinka rahoitus jatkossa järjestetään.
Merkittävimmät vaihtoehdot ovat kokonaisuudistus, jossa urheilun rahoitus siirretään kokonaan valtion budjettiin tai osittaisuudistus, jossa osa rahoituksesta tulee valtion budjetista ja osa edelleen veikkausvoittovaroista.
Pöydällä on neljä vaihtoehtoa:
- Nykymalli: liikunta ja urheilu rahoitetaan jatkossakin veikkausvoittovaroilla.
- Kokonaisuudistus: Veikkauksen voittovarat laitetaan valtion budjettiin ja tuodaan sitä kautta urheilulle. Näin side Veikkaukseen katkeaisi. Tämä tehtäisiin alkavaksi vuoden 2022 alusta.
- Siirtymävaiheen kautta kokonaisuudistukseen: Veikkauksen voittovarat siirrettäisiin valtion budjettiin, mutta tehtäisiin siirtymävaihe, joka tarkoittaisi, että muutosta ei tehdä kertarysäyksellä, vaan uudistus alkaisi kokonaisuudessaan vuonna 2024.
- Osittaisuudistus: Rahoituksen takaisi niin sanottu hybridi-malli, jolloin osa rahoituksesta tulisi budjetista ja osa suoraan Veikkaukselta.
Yllä olevat neljä vaihtoehtoa on poimittu rahapelituottojen selvitystyöryhmän esityksestä. Erkki Liikasen johtaman työryhmän ensisijainen vaihtoehto olisi, että urheilu rahoitetaan jatkossa pelkästään valtion budjetista. _ _
Suomen olympiakomitea ei puheenjohtaja Jan Vapaavuoren mukaan ota kantaa siihen, onko kokonaisuudistus tai osittaisuudistus parempi vaihtoehto.
– Molemmat ovat mahdollisia ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Huomattavasti olennaisempaa on rahoituksen taso. Liikunnan ja urheilun kannalta rahoituksen tason pitää olla vähintään entinen mallista riippumatta, Vapaavuori linjasi.
Vapaavuoren mukaan on kuitenkin mahdoton ajatus, että urheilun rahoitusmalli pysyisi entisellään.
– Toimet, joita ongelmapelaamisen haittojen vähentämiseksi on tehty, johtavat väistämättä siihen, että veikkausvoittovaroista edunsaajille tulotettava summa pienenee olennaisesti. Sen takia ei ole mahdollista jatkaa entisellä mallilla, koska se käytännössä tarkoittaisi, että esimerkiksi liikunnalta noin kolmasosa kaikesta valtionrahoituksesta voisi kadota.
Niin sanottu hybridimalli tai rahoituksen siirtäminen kokonaan valtion budjettiin voivat Vapaavuoren mukaan johtaa liikunnan ja urheilun rahoituksen nousuun tai laskuun. Edunsaajia on monia muitakin kuin liikunta- ja urheiluväki.
Valtion budjetissa urheilu ja liikunta "taistelisi" samoista rahoista esimerkiksi koulutuksen tai vanhustenhuollon kanssa. Vapaavuori ei näe, että vastakkainasettelu yhteiskunnan eri sektoreiden välillä kasvaisi, mikäli urheilu rahoitettaisiin kokonaan valtion budjetista, Hän muistuttaa, että lähes kaikki yhteiskunnalliset menoerät tulevat tälläkin hetkellä valtion kassasta.
– Itse asiassa on hyvin pieni määrä poikkeussektoreita, jotka eivät tule valtion budjetista. Minun on vaikea nähdä, että valtion budjettiin siirtyminen lisäisi vastakkainasettelua, vaan päinvastoin saataisiin nämäkin edunsaajat samalle viivalle niiden muiden kohteiden kanssa, joita julkisista yhteisistä varoista rahoitetaan, Vapaavuori totesi.
Hevosurheilu on muusta liikunnasta ja urheilusta erillinen sarake veikkausvoittojen jaossa. Alan valtionavustus on ollut noin 40 miljoonaa euroa siitä lähtien, kun veikkaus- ja vedonlyöntipelien yksinoikeudet siirtyivät Veikkaus Oy:lle vuonna 2017, ja se on luvattu pitää samalla tasolla jatkossakin.
Ennen Veikkauksen monopolia totopelien yksinoikeudet kuuluivat ravijärjestö Suomen Hippos Oy:n omistamalle Fintoto Oy:lle. Hevosalan tuet jakaa Maa- ja metsätalousministeriö. Hevosala kannattaa osittaisuudistusta siten, että arpajaislain jakosuhdeosuuksia tarkistetaan vastaamaan hevosalalle luvatun rahoituksen suuruutta.
– Edellytämme, että valtio jatkossakin vastaa alan rahoituksesta tuolloin luvatulla summalla, Hippos vetosi tiedotteessaan.
Kehysriihessä vastaukset ensi vuoden rahoitukseen
Urheiluväen toiveena on, että rahoituskysymykseen saadaan ratkaisu jo tällä viikolla. Joka tapauksessa hallituksen täytyy ottaa kehysriihessä kantaa vähintään siihen, mikä on Veikkauksen edunsaajien rahoituksen taso vuonna 2022.
Vapaavuori muistuttaa, että liikuntasektori on yhdessä kulttuurisektorin kanssa kärsinyt koronakriisistä kaikkein eniten. Suomalaisessa seurakentässä pahimmillaan jopa 20 prosenttia harrastajista on jäänyt pois.
– Jos joskus, niin tässä ajassa tarvittaisiin nyt lisäpanostuksia urheiluun ja liikuntaan eikä toisinpäin. Meidän pitäisi nähdä liikunta ja urheilu keskeisenä osana kansakunnan koronasta palautumisstrategiaa ja osata panostaa siihen.
Olympiakomitean puheenjohtajan viesti hallitukselle onkin, että siellä ymmärrettäisiin liikunnan valtava merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja koko kansakunnan tulevaisuudelle.
– Jos rahoituksen taso pysyy ennallaan, siitä ei tule suoria vaikutuksia toimintaamme.Jos hallitus jostain omituisesta syystä päätyisi leikkaamaan näiden tässä ajassa poikkeuksellisen tärkeiden sektoreiden rahoitusta, sitten tietenkin täytyy miettiä, mistä se otetaan, Vapaavuori sanoi.
"Se hirvittää joitain edunsaajia"
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) erikoistutkija Jarmo Mäkinen uskoo, että urheilun rahoituksen nykytaso pystyttäisiin säilyttämään, jos rahoitus menisi valtion budjettiin.
– En usko, että rahaa tulisi vähemmän. Liikunnan tukemisen argumentit, terveys ja kansalaistoiminta, ovat vahvoja. Olisi liikaa, jos laitettaisiin Veikkauksen rahamäärän laskut sellaisenaan liikunnan ja urheilun rahoitukseen. En usko, että siihen on kellään tahtoa.
Mäkinen ei kannata hybridimallia. Hän haluaisi, että Suomen urheilu- ja kulttuuripuoli ei olisi lainkaan riippuvainen veikkausvoittovaroista.
– Näkisin, että siirryttäisiin kokonaan budjettirahoitukseen ja tehtäisiin sopimus rahallisen tason säilyttämisestä siirtymäkauden ajaksi. Liikuntapolitiikka on ollut kauan rahapelipolitiikan sotkemaa. Se ei enää olisi tuomassa kentälle häiriöitä. Voitaisiin keskittyä siihen, miten valtio, kunnat ja kansalaiset haluavat rahoittaa sitä. Mitä tapahtuu rahapelimarkkinoilla, jää sitten pois.
Miten uusi malli muuttaisi rahoitusta? Mäkinen arvelee, että valtion budjetista kaavittava urheilun osuus saattaisi painottua toisella tavalla, mitä on aiemmin nähty.
– Halutaanko rahaa suunnata uudella tavalla? Se hirvittää joitain edunsaajia. Liikunnan terveyshyödyt voivat nousta isompaan asemaan ja huippu-urheilu voi kärsiä. Huippu-urheilun osuus liikuntabudjetista on kuitenkin vain kymmenen prosentin luokkaa. En näe, etteikö osuus voisi olla edelleen vastaava.
Mäkinen kertoo, että Veikkauksen monipoliaseman rajoittaminen ja markkinoiden osittainen vapauttaminen toisi paljon lisenssipohjaisia toimijoita, mikä hyödyttäisi etenkin kilpa- ja huippu-urheilua.
– Lisenssipohjaiset toimijat alkaisivat tekemään markkinointiyhteistyötä urheilun kanssa. Kilpa- ja huippu-urheilua osittain vapautettu malli edistäisi.
Juttua varten on haastateltu myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtavaa asiantuntijaa Jari Lämsää ja Suomen Hippoksen toimitusjohtajaa Sami Kauhasta.
Lue myös: