Turun kaupallisen keskustan uusi markkinointinimi Turku Center julkistettiin maaliskuun lopulla. Moni luuli, että aprillipila oli päässyt karkaamaan käsistä pari päivää etuajassa.
Varsinkin sosiaalisessa mediassa brändinimeä on ilkuttu enemmän ja vähemmän asiallisin perustein. Viimeksi Ylen kolumnisti Janne Saarikivi koki, että Turku Center -nimen mukana meni myös Suomen Turku.
- Lue Janne Saarikiven kolumni: Turun keskusta on nyt Turku Center, ja sen mukana meni Suomen Turku ja Suomi
- Voit myös kuunnella Saarikiven kolumnin
Tässä jutussa neljä asiantuntijaa kertoo mielipiteensä Turun keskustan markkinointinimestä ja englannin kielen lisääntyvästä käytöstä osana suomen kieltä.
Nimistönhuoltaja: "Usein törmää käsitykseen, että oikea nimi olisi kirjainyhdistelmä, joka ei tarkoita mitään"
Kotimaisten kielten keskuksen nimeämä suomen kielen lautakunta otti voimakkaasti kantaa suomen kielen aseman heikkenemiseen viimeksi vuonna 2018.
– Olemme lähellä tilannetta, jossa on konkreettisesti tehtävä päätös siitä, haluammeko edelleen pitää kiinni äidinkielestämme vai olemmeko valmiit luopumaan siitä toisen kielen hyväksi – ensin vain joillakin elämän osa-alueilla mutta vähitellen yhä kattavammin, kannanotossa todetaan.
Suomalainen arki on täynnä englannin kieltä. Siitä viimeisimpiä esimerkkejä on Turun keskustan uusi markkinointinimi Turku Center. Englannin kielestä lainaavia tai englannin kieltä muistuttavia nimiä käyttävät useat yritykset ja kaupungit, toteaa Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamo.
– Mitä enemmän kielimaisemassa näkyy englanninkielisiä nimiä, sitä enemmän ajatellaan, että englanninkielinen nimi on toimiva ja että yritysnimen tai brändinimen kuuluu olla sellainen.
Vakioperuste englannista ammentamiselle on kansainvälisyys. Onkamo kyseenalaistaa ajatuksen, sillä Suomessa puhutaan äidinkielenä englantia enemmän esimerkiksi venäjää, viroa ja arabiaa. Toisaalta englanti on yksi maailmankielistä eli sen asema on kansainvälisesti erittäin tärkeäksi tunnustettu.
– Jos taas ajatellaan matkailun näkökulmasta, niin voi miettiä, ilahtuuko matkailija siitä, että hän törmää englanninkielisiin nimiin, vai haluaisiko hän pikemminkin kokea paikallista kulttuuria, johon kuuluvat paikalliset kielet suomi ja ruotsi?
Kohdetta kuvaava nimi voi olla oikea nimi
Alun perin suomenkieliset yritysten nimet kuvasivat pitkälti sitä, millaista palvelua yritys tuottaa. Korhosen autokorjaamo korjaa autoja ja Lehtisen parturi leikkaa hiuksia. Vastaavia nimiä on yhä käytössä, mutta samalla käsitys "oikeanlaisesta yritysnimestä" saattaa Onkamon mukaan olla muuttunut.
– Usein törmää käsitykseen, että esimerkiksi Pasilan kauppakeskus ei olisi oikea nimi, vaan kohdetta kuvaava nimi. Oikea nimi olisi sitten joku kirjainyhdistelmä, joka ei välttämättä tarkoita mitään.
Henkilönnimissä puhutaan Onkamon mukaan usein sadan vuoden sykleistä. Reijo ja Ritva ovat taas joskus todennäköisesti kuumaa valuuttaa nimimarkkinoilla. Onkamo toteaa, että periaatteessa yritysnimissä voisi olla jotain vastaavaa nähtävissä.
– Ainakin olemme asiantuntijoina kovasti odottaneet, milloin tekokielinen nimityyppi väistyisi yritysnimistä ja julkishallinnon nimistä, joihin ilmiö myös yrittää kovasti nousta.
Klassikkoesimerkkejä julkishallinnon ongelmallisista nimistä on muun muassa liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomaisen nimi Traficom.
Yhtä kaikki Onkamo muistuttaa, että suomeen on aina lainattu sanoja eri kielistä ja englannistakin pitkään. Niin tulee hänen mukaansa olemaankin.
– En ehkä itse sanoisi, että kysymys on puhtaasti negatiivisesta ilmiöstä, jos ajatellaan sitä vaikkapa sanaston tasolla, Onkamo sanoo ja viittaa englannin vaikutuksiin suomen kieleen.
Historioitsija Teemu Keskisarja: "Emme voi mitään ajatuksettomalle konsulttikulttuurille"
Historioitsija ja tietokirjailija Teemu Keskisarja tunnetaan suorasanaisena suomalaisen kulttuurin puolestapuhujana. Suomen kielen asemaan hän otti kantaa pari vuotta sitten Ylen kulttuurivieraana.
– Minä en ole huolissani suomen kielen asemasta. Minä olen masentunut ja epätoivoinen suomen kielen asemasta, Keskisarja sanoo nyt Ylen haastattelussa.
Suomen kieli oli arvossaan verrattain lyhyen ajan, kolmen tai neljän sukupolven verran 1800-luvun lopulta alkaen, Keskisarja huomauttaa. Sitä ennen jyräsivät ruotsin kieli ja kansainvälisen tiedeyhteisön käyttämä latina.
Englannin kieli rynnisti ovista ja ikkunoista sisään 1980-luvulta lähtien, Keskisarja manaa.
– Emme voi mitään ajatuksettomalle konsulttikulttuurille, kansainvälistymiskiimalle tai sille, että iso osa aikalaisistamme häpeää äidinkieltään ja myös impivaaralaista isänmaataan.
Mitä Keskisarja ajatteli, kun hän ensimmäisen kerran kuuli uutisen Turku Centeristä?
– Jollakin tavalla siedän nimenmuutoksia Helsingissä. Mutta Turku, Suomen historiallisin kaupunki, jonka asukkaita pidän kotipaikkaylpeinä – hekin alentuvat tuollaiseen irvokkaaseen pelleilyyn.
Akateemikko Kaisa Häkkinen: "Suomalaiset tekevät sen itse"
Miltä brändinimi Turku Center kuulostaa, akateemikko, suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen?
– Surkuhupaisalta. Jos itse olisin asiakas, joka on maksanut isot rahat ja tulos olisi tämä, kyllä harmittaisi. Minusta se kuulostaa kirpputorilta.
Siinä missä Janne Saarikivi kirjoittaa, että asioiden nimeäminen uudestaan englanniksi on valtaamista ja miehittämistä, Kaisa Häkkinen kääntää katseen peiliin.
– Ei englanti tänne väkisin vyöry. Suomalaiset tekevät sen ihan itse. Haluamme epätoivoisesti apinoida suuren maailman nimioppeja. Tässä Turunkin tapauksessa kuvitellaan, että asia muuttuu kansainväliseksi pelkästään sillä, että annetaan kansainvälinen nimi.
Häkkinen muistuttaa, että onhan meillä aina ollut monikielisyyttä. Ulkomaalaisille voi hyvin sanoa asiat toisella kielellä, mutta miksi suomalaisille ei sanota suomeksi.
Kun kohu Turun keskustan kaupallisesta markkinointinimestä nousi, kaupunki muistutti useaan kertaan, että Turun keskustaa ei ole nimetty uudestaan. Kyse on kauppiaiden ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen käyttöön tulevasta nimestä, jota nähdään ilmoituksissa, kampanjoinnissa ja tapahtumissa.
Vaikka ei kaupallisesta brändinimestä koskaan tulisikaan kansan suussa paikannimeä, voi sillä silti olla vaikutusta paikan identiteettiin ja imagoon. Kaisa Häkkinen nostaa esimerkiksi Turun keskustan kauppakeskuksen nimen Hansakortteli.
– Turku on ollut ihan oikeasti Hansan piirissä, vaikka ei olekaan varsinainen hansakaupunki. Kaikki ymmärtävät heti, mistä on kysymys.
Tietokirjailija Tiina Raevaara: Ajattelin, että onpa taas hajutonta ja mautonta
Suomen kielen lautakunnan kannanotossa todetaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää kansalliskielten suomen ja ruotsin asemaan tieteen kielinä ja niiden käyttöön opetuksen välineenä koulutuksen kaikilla tasoilla. Äidinkielen rooli ymmärtämisen ja tiedon tuottamisen välineenä on lautakunnan mukaan korvaamaton.
Tietokirjailija Tiina Raevaara huomasi heti yliopisto-opintojensa alussa, että tiedettä voidaan suomen sijaan tehdä kokonaisvaltaisesti englanniksi.
– Lähdin opiskelemaan biologiaa heti lukion jälkeen. Kaikki oppikirjat, kurssikirjat ja suuri osa luentomateriaalista – kaikki oli englanniksi. Kyllä se iski sillä tavalla päin kasvoja aika nopeasti.
Ensin hänelle tuli pakokauhu laajan erityissanaston vuoksi, ja sitten alkoi harmittaa.
– Ajattelin, että suomen kieli pysyy elävänä, kun uusi tieto muuttuu eläväksi suomeksi.
Sittemmin Raevaara on kirjoittanut tietokirjan siitä, miten tieteentekijä voi yleistajuistaa omaa tutkimustaan. Suomessa se tapahtuu usein suomeksi, joten käännöstyötä riittää, jos opinnot ja tutkimus tehdään englanniksi.
Raevaaran mukaan tiedemaailman ja tavallisten ihmisten välille muodostuukin railo, jos kaikki uusi tieto syntyy englanniksi.
– Sitten tarvitaan ihmisiä, jotka luovat siltoja railon päälle. Pitää vakiinnuttaa termejä ja nimetä ilmiöitä suomeksi, jotta ilmiöistä voidaan puhua arjessa.
Tiedepolitiikka ohjaa Raevaaran mukaan tekemään tutkimusta yhä laaja-alaisemmin englanniksi. Ilmiö on siirtynyt luonnontieteistä myös ihmistieteisiin, kuten historiantutkimukseen.
Samalla Raevaara vakuuttaa, etteivät tieteentekijät purematta niele muotivirtauksia.
– On olemassa tavallaan tieteentekijöiden kansanliike, joka tukee perustutkimusta ja haluaa tehdä tutkimusta suomeksi.
Entä mitä mietteitä Raevaaralle heräsi taannoisesta Turku Center -uutisesta?
– Ajattelin, että onpa taas hajutonta ja mautonta. Hämmästelin sitä latteutta.
Huoli suomen kielen asemasta on kantautunut päättäjille saakka. Hallitus valmistelee kielipoliittista uudistusta, jonka tarkoitus on vastata Kotimaisten kielten keskuksen huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä.
22.4. klo 19.41 lisätty jutun ensimmäiseen virkkeeseen kaupallisen-sana.