Sanna Vuorensyrjä oli tyttärensä Sofia Vuorenvirran kanssa keräämässä roskia heille tärkeän Kahtoilammen alueelta Hämeenlinnassa. Vuorensyrjän huomio kiinnittyi tavallista vanhemman näköiseen roskaan, joka löytyi aivan pitkospuiden läheltä.
Hän päätti tulla Kahtoilammelle metallinpaljastimen kanssa tutkimaan tarkemmin. Vuorensyrjän yllätykseksi metallinpaljastimen piippaukset paljastivat maan sisältä muun muassa hetekan rungon ja vanhoja peltipakkauksia.
Vuorensyrjä ryhtyi tuumasta toimeen ja alkoi keräämään vapaaehtoisia talkoolaisia Kahtoilammen alueen siivoamiseen. Siivoustalkoisiin osallistuneet henkilöt ovatkin viimeisen viikon aikana löytäneet valtavan määrän lasia, muovia, metallia sekä paristoja.
– Puhutaan paristakymmenestä jätesäkillisestä roskaa, sitä on paljon, Vuorensyrjä kertoo.
Hämeen ELY-keskuksen valvontapäällikkö Sinikka Koikkalainen kertoo, että valvontaviranomaisille tulee säännöllisesti ilmoituksia maan alle haudatuista roskista. Aiemmin omakotikiinteistöillä ei ollut velvoitetta liittyä jätteenkuljetukseen, joten monen kiinteistön omistajat hautasivat jätteensä maahan kaivettuun kuoppaan.
Kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin välittömästi
Hämeenlinnan kaupungin edustajat kävivät katsomassa tilannetta paikan päällä ensimmäistä kertaa keskiviikkona. Selväksi kävi, että kaivettaessa roskia tulee esille jatkuvasti. Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntapäällikkö Mikko Keräsen mukaan roskat näyttävät kotitalousjätteiltä.
– Kuulin, että tuossa on saattanut olla joskus omakotitalo, joka on jo aikaa sitten purettu. Sieltä jäte saattaa olla peräisin, Keränen sanoo.
Hän sanoo, että kaupunki ryhtyy välittömästi selvittämään tarkemmin, mitä maaperästä löytyy. Sen perusteella luodaan suuntaviivoja tuleville toimenpiteille. Keränen uskoo, että maan reunaa täytyy kaivaa auki, jotta roskien määrän laajuus voidaan selvittää.
– Pienimmillään prosessi ei ole iso juttu, mutta pahimmillaan roskaa voi olla paljonkin. Sitten täytyy miettiä miten toimitaan. Varmasti lähiviikkoina päästään tässä jo töihin, Keränen sanoo.
Vielä ei ole varmuutta siitä, kuinka paljon vaarallista jätettä maaperästä löytyy. Huonoimmassa tapauksessa ympäristölle vaarallinen jäte vaikuttaisi myös Kahtoilampeen.
– Vaarallisia jätteitä on muun muassa kemikaalijäte, paristot ja öljyt, Hämeenlinnan kaupungin ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen kertoo.
Ongelma on tuttu kaupungin ympäristötarkastajalle. Vanhoja jätteitä löytyy silloin tällöin esimerkiksi asuntokauppojen yhteydessä.
– Mitään ei näy päälle päin, mutta kun aletaan kuokkimaan, niin jätteitä alkaa löytymään, Sirpa Viholainen kertoo.
Jätelain mukaan roskaaja on vastuussa jätteistään, mutta nyt, kun talo on purettu ja roskat ovat kaupungin maalla, Hämeenlinnan kaupunki huolehtii alueen siistimisestä.
Maasta löytyi asbestia
Talkoisiin osallistunut Merituuli Stenberg löysi maasta palan levyä ja päätti lähettää sen asbestilaboratorioon. Laboratoriosta tuli vastaus, jossa kerrottiin palan sisältävän asbestia, krysotiilia ja krokidoliittia.
Asbestin käyttö rakennusmateriaalina oli erityisen suosittua 60–70-luvuilla. Sinisen asbestin, eli krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976 ja kokonaan asbestin käyttö kiellettiin rakennusmateriaalina vuonna 1994.
ELYn valvontapäällikkö Sinikka Koikkalainen muistuttaa asbestin olevan terveydelle vaarallinen aine ja asbestityöt tulisi jättää ammattilaisille. Hän ei suosittele maaperän tonkimista, sillä asbesti saattaa murentua koskettaessa ja irtoavat asbestikuidut kulkeutua keuhkoihin.
Asbestipöly ei poistu elimistöstä sinne jouduttuaan. Pöly voi elimistöön kulkeutuessa aiheuttaa muun muassa syöpää.
Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen onkin ilmoittanut Stenbergille, että talkoolaiset eivät saa enää kaivaa Kahtoilammen rannan jätteitä asbestivaaran takia. Hämeenlinnan kaupunki on saanut asiassa jo ohjeistusta Hämeen ELY-keskukselta ja hoitaa asiaa.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan kello 23:een saakka.