Helsingin kaupungin koronakartoilla virusta on tyypillisesti esiintynyt eniten Itä-Helsingissä, eikä tilanne ole sen suhteen muuttunut.
Nyt kuitenkin viruksen painopiste on yllättäen vaihtanut paikkaansa Roihuvuoren postinumeroalueelle, jossa on todettu 49 tapausta. Se on kaksi vähemmän kuin edellisessä tilastossa. Uusimmat luvut ovat ajalta 7.–20. huhtikuuta.
– Tartunnan saaneista moni asuu alueen isoissa taloyhtiöissä. Tarkkaa syytä siihen, miksi tartunnat osuvat näin, ei ole tiedossa. Syitä voi olla monia, kuten yhteiset leikkipaikat tai sosiaalitilat. Sitä kautta on voinut tullut kohtaamisia, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen pohtii.
Kokonaisuudessaan ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen on kuitenkin vähentynyt Roihuvuoressa.
"Sosiaalinen kohtaaminen kasvokkain on jäänyt täysin"
Yhteisöllisyydestään ja tapahtumistaan tunnettu Roihuvuori on hiljentynyt koronavuoden aikana, kertoo lähiössä 15 vuotta asunut Maria Karikoski.
Hän on ollut aktiivisesti mukana Roihuvuori-seuran toiminnassa ja muun muassa alueen kylätalon perustamisessa.
– Täällä on ollut hiljaista. Yhteisöllisyys on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, jossa yhteistä ajatusvirtaa on nostettu esiin, mutta kaikki sosiaalinen kohtaaminen kasvokkain on jäänyt täysin. Se varmasti aiheuttaa ihmisissä myös ikäviä tunteita ja kaipuuta yhteisöllisyyteen, mitä ei nyt luontaisesti ole tullut.
Aiemmin juuri asukkaiden aktiivisuus on nostanut alueen imagoa.
Roihuvuoressa on vahva identiteetti
Roihuvuori on palkittu vuoden kaupunginosana kahdesti. Vuonna 2010 tunnustus tuli Suomen Kotiseutuliitolta ja vuonna 2019 Uudenmaan maakuntahallitukselta. Perusteluina olivat aktiivinen asukastoiminta ja vahva paikallinen identiteetti.
Monien roihuvuorelaisten tapaan Karikoski on ylpeä omasta lähiöstään.
– Täällä on loistava ilmapiiri. Silloin kun sai järjestää yhteisiä tapahtumia, niihin osallistui ihmisiä, mutta toisaalta kenenkään ei ole pakko osallistua. Siinä mielessä Roihuvuori on mahtava paikka asua, että saa olla omillaan ja yksikseen, mutta on myös mahdollisuus halutessaan osallistua yhteisiin tapahtumiin.
Hanamia ei järjestetä, mutta kirsikkapuiden kukkia voi silti ihailla
Karikoski kokee, että yhteisöllisyys luo alueelle turvallisuuden tuntua. Ennen pandemiaa Roihuvuoren vuosi rakentui monien juhlien ja tapahtumien ympärille.
Keväisin on vietetty Hanami-juhlaa, kun Roihuvuoren kirsikkapuiston ja Japanilaistyylisen puutarhan yli kolmesataa kirsikkapuuta puhkeavat kukkaan. Syksyisin on pidetty kyläjuhlia. Myös kirjamessut ja paikallisen Kahvila Roihuvuoren Rion pienet kulttuuritapahtumat ovat olleet tärkeitä asukkaille.
Nyt kaikki nämä riennot odottavat parempia aikoja.
– Toki se vetää haikeaksi.
Hanami oli tauolla jo viime keväänä. Puistoihin kerääntyi kuitenkin runsaasti ihmisiä ihailemaan kirsikkapuiden kukkia, vaikka tapahtumaa ei virallisesti järjestetty.
Karikoski uskoo, että näin tapahtuu myös tänä keväänä.
– Jokaisen omalla vastuulla on pitää huolta hygieniasta ja turvaväleistä.
Nyt Roihuvuoressa on Helsingin korkein yksittäinen ilmaantuvuusluku eli 600 koronavirustartuntaa 100 000:ta asukasta kohden viimeisten 14 vuorokauden aikana.
Eniten tartuntoja perhepiirissä
Helsingin aiemman, maalis-huhtikuun vaihteen tilaston mukaan virusta esiintyi eniten Itäkeskus-Marjaniemen alueella.
Painotuksen siirtyminen Roihuvuoreen on huomattu myös Helsingin kaupungin epidemiologisessa toiminnassa.
– Päällimmäinen syy tähän on, että kaksi kolmasosaa tartunnoista on tullut perheen sisäisistä tartunnoista. Siellä on isoja perheitä, joissa kaikki ovat sairastuneet, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo.
Hänen mukaansa noin puolessa Roihuvuoren 49:stä tartunnasta alkuperäisenä lähteenä on mahdollisesti koulussa saatu tartunta, joka on levinnyt perheenjäseniin.
– Nyt ollaan hiipuvassa vaiheessa, ja jos viimeiset tartuntaketjut osuvat isoihin perheisiin, kestää hetken, ennen kuin koko perhe sairastaa koronan, joka tarttuu hyvin herkästi perhepiirissä.
Virusmuunnos on yleisin virustyyppi Helsingissä
Roihuvuoren uusista tapauksista vähän yli puolet on virusmuunnosta. Vielä ei tiedetä, onko kyseessä brittimuunnos, sillä analysointi on kesken. Näytteiden valmistuminen vie pari viikkoa.
Onko roihuvuorelaisten syytä olla tilanteesta huolissaan?
– Roihuvuorelaisena en erityisemmin tästä pelästyisi. Tilanne on kuitenkin se, että kaikki meidän tilastoissa olevat on tunnistettu ja laitettu karanteeniin. Sitä kautta tilanne on rauhoittumassa, Lukkarinen selventää.
Brittimuunnos on nyt koko Helsingissä yleisempi kuin alkuperäinen koronavirus, josta epidemia lähti käyntiin.
Noin 60 prosenttia Helsingin tapauksista on nykyään juuri brittimuunnosta Lukkarisen mukaan.
Koko Helsingin keskimääräinen ilmaantuvuusluku on joka tapauksessa laskenut reippaasti. Nyt se on 130, kun kahtena edeltävänä viikkona se oli 300.
Lukkarinen huomauttaa, kaikkien helsinkiläisten on silti syytä pysytellä varovaisina arjessaan, koska koronaa on edelleen paljon liikkeellä. Helsinki on vieläkin leviämisvaiheessa.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 25.4. klo 23.00 saakka.
Lue myös: