Toimittaja Johanna Vehkoo kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa natsipelleksi ja rasistiksi. Hän sai sakkotuomion kunnianloukkauksesta. Tapaus on erittäin poikkeuksellinen. Tuomio piti hovissa ja menee nyt korkeimpaan oikeuteen.
Nyt syytteen on saanut myös Iltalehden toimittaja Tommi Parkkonen twiiteistään. Parkkonen nimitteli samaista Lokkaa. Loppukaneetiksi hän lähetti terveisiä Oulun käräjäoikeudelle, joka oli käsitellyt Vehkoon tapauksen.
Vehkoon ja Parkkosen tapaukset ovat täysin erilaisia, eikä niitä voi niputtaa yhteen. Yhteistä on kuitenkin se, että kaksi toimittajaa käy nyt oikeustaistoa.
Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson toteaa ykskantaan, että kyse on etenkin Vehkoon kohdalla vainosta, jota Junes Lokka harjoittaa.
Petterssonin mukaan Vehkoon tapauksessa on kyse laajasta, kansainvälisesti tunnetusta ilmiöstä, jossa toimittajaa yritetään vaientaa ja estää tekemästä työtään tehtailemalla erilaisia oikeusjuttuja. Sitä harjoittavat maailmalla yritykset ja poliitikot, jotka eivät halua, että toimittaja penkoo niiden tekemisiä.
– Tarkoitus on estää toimittajaa tekemästä työtään. Tavoite saavutetaan, vaikka tapaus olisi kesken.
Tuli lopulta tuomio tai ei, jo prosessi vaikeuttaa toimittajan elämää ja työntekoa. Oikeudenkäynti on kallista ja stressaavaa.
Nyt ilmiö on Petterssonin mukaan myös Suomessa. Esimerkiksi yhdysvalloissa Anti-slapp.org -sivusto seuraa aiheettomina pitämiään oikeudenkäyntejä mediaa vastaan.
Maria Pettersson ja sananvapauteen erikoistunut juristi **Jussi Kari **ovat vieraina Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa, jonka voi katsoa tästä alta tai tästä linkistä.
Juristi: Jos Vehkoon tuomio pysyy, se on huolestuttavaa
Jussi Kari sanoo, ettei ole huolissaan sananvapaudesta, koska asian käsittely on kesken. Asia saattaa hänen mukaansa mennä korkeimman oikeuden lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Jos Johanna Vehkoon tuomio pysyisi korkeimmassa oikeudessa, Kari pitäisi sitä huolestuttavana.
– Henkilö ajaa äärioikeistolaista politiikkaa, kutsuu itseään natsiksi ja nimittää itseään rasistiksi. Jos siitä, että joku muu nimittää häntä natsiksi ja rasistiksi, tulee kunnianloukkaustuomio korkeimmasta oikeudesta asti, niin silloin on erikoinen tilanne käsillä, Kari sanoo.
Junes Lokka on oululainen kaupunginvaltuutettu ja poliittinen aktivisti, joka tunnetaan laajamittaisesta häiriköinnistä. Hänet on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja hän on parhaillaankin syytteessä kunnianloukkauksesta. Kaleva-lehden mukaan Lokka ilakoi lasten kuolemilla, huorittelee.
– Hänellä on harrastus ja tapa nostaa kunnianloukkaussyytteitä niitä henkilöitä kohtaan, joista hän ei pidä, koska hän on itse sanonut, että ei usko kunnianloukkaussyytteeseen. Hän ei siis koe, että hänen kunniaansa olisi loukattu, vaan haluaa poliittisen projektinsa takia kiusata ihmisiä, Pettersson sanoo.
Oikeuslaitos on päätynyt poliitikon julkisuus- ja kostovälineeksi
– Olemme tilanteessa, jossa suomalainen oikeuslaitos ei tunnista tai ei pysty estämään sitä, että ihmiset käyttävät sitä hyväkseen kaventaakseen lehdistönvapautta, Maria Pettersson toteaa.
Viime vuonna HS selvitti, millaisia puheita poliisi on jättänyt käsittelemättä ja syyttäjä syyttämättä ja oikeus rankaisematta. Myös Yle teki vastaavan jutun.
HS:n selvityksestä kävi ilmi, että kunnianloukkausten seuraukset vaikuttavat hyvin sattumanvaraisilta. Esimerkiksi natsiksi tai rasistiksi kutsuminen voi johtaa tuomioon tai siihen, että esitutkinta lopetetaan.
Sananvapauteen erikoistunut juristi Jussi Kari ihmettelee tutkinnan ja tuomioiden sattumanvaraisuutta.
– Kunnianloukkausjutut menevät noppaa heittämällä, Kari sanoo. Hänen mukaansa poliisi jättää tutkimatta ja syyttäjä syyttämättä miten sattuu. Tuomioistuin taas tuomitsee melko linjakkaasti.
Maria Pettersson pitää tilannetta kummallisena, koska esimerkiksi poliisien rasistinen Facebook-keskustelu ei johtanut syytteisiin, kun taas Vehkoon tapaus johti. Taannoin paljastui poliisien Facebook-ryhmä, jossa oli avoimen rasistisia ja henkilöön meneviäkin kirjoituksia. Syytteitä ei nostettu. Yksi poliisi sai huomautuksen ja viisi muuta sai työnjohdollista ohjausta.
Kyse on Petterssonin mukaan tasa-arvosta. Esimerkiksi Vehkoo analysoi Lokan toimintaa suljetulla Facebook-seinällä parille sadalle ihmiselle. Poliisien keskustelussa oli luokkauksia ja solvaavaa kieltä, jolla oli tuhansia lukijoita.
– Keskustelun tutkimatta jättämistä perusteltiin sillä, että keskustelua ei tarkoitettu julkiseksi. Jos sama teko tutkitaan tai jätetään syyttämättä eri tavalla eri puolilla Suomea, se rapauttaa uskoa oikeuslaitokseen, Pettersson sanoo.
Kari on samoilla linjoilla.
– Onhan se yhteiskunnan kannalta iso ongelma, jos se, että saako oikeutta jostain jutusta, on sattumankauppaa!
Oulussa syyttäjä Kirsi Männikkö totesi, että syyttäjä ei voi jättää nostamatta syytettä siksi, että joku tavoittelee syytteellä julkisuutta tai esimerkiksi poliittista hyötyä.
– Jos poliitikko puhuu rasistisia asioita, saako häntä sanoa rasistiksi? Vai ollaanko tässä luomassa oikeusjärjestelmää, jossa on jonkinlainen kiellettyjen sanojen listaa? Sanoja, joita poliittisista toimijoista ei voisi käyttää riippumatta siitä, ovatko ne totta vai eivät, Pettersson ihmettelee.
Junes Lokka sanoo puhelimessa, että hän teki rikosilmoitukset, koska oikeusministeriö kehottaa videoillaan tekemään niin.
– Oikeusministeriön mukaan vihapuhe on Suomen vakavin ongelma, ja siitä tulee tehdä ilmoitus poliisille, Lokka sanoo.
Hän siteeraa itsestään tehtyä haastattelua Kansalainen-verkkojulkaisusta:
– Sieltä [Iltalehdestä] tulee joka päivä jokin juttu vihapuheesta tai muusta ja kuinka se on Suomen ykkösongelma. Sitten he itse ovat näissä viharikoksissa yliedustettuina. Juttujensa perusteella suomalaiset toimittajat vaikuttavat epärehellisiltä. Juuri tällä viikolla tuli NATOn osaamiskeskukselta raportti, jossa todetaan että Twitterissä solvataan poliitikkoja. Itselläni ei ole edes Twitter-tiliä, Lokka sanoo.
Lokan mukaan Yleisradio pyrkii jutuillaan vaikuttamaan Vehkoon oikeudenkäyntiin.