Psykiatrisista syistä avohoitoa saavien nuorten määrä on kasvanut eri puolilla maata selvästi viime vuosien aikana, käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä.
Yle kysyi viideltä suurelta sairaanhoitopiiriltä, paljonko niillä on potilaita nuorisopsykiatrisessa avohoidossa ja millainen tilanne oli kymmenen vuotta sitten.
Kasvu on ollut paikoin rajua.
- Helsingin yliopistollisessa sairaalassa oli viime vuonna avohoidossa yhteensä 6 888 nuorta potilasta. Kymmenen vuoden takaista lukua ei ole, mutta esimerkiksi vuodesta 2014 kasvua avohoidon potilaissa on ollut 11,5 prosenttia.
- Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoitoa sai viime vuonna 2 826 nuorta. Turun kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikka liitettiin alueen sairaanhoitopiiriin vuoden 2018 alussa, minkä vuoksi vertailulukuja ei ole suoraan saatavilla. Joka tapauksessa potilaita on satoja enemmän kuin vuonna 2011.
- Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualueella oli viime vuonna avohoidossa hieman yli 1 400 potilasta. Samoin kuin HUSissa, kymmenen vuoden takaista tietoa ei teknisistä syistä ole. Vuonna 2014 avohoitopotilaita oli runsaat 800.
- Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrisella poliklinikalla oli viime vuonna 928 potilasta. Vuonna 2011 potilaita oli alle 600.
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että vuonna 2010 nuorisopsykiatrian vastaanottopalveluissa Jyväskylässä oli 369 potilasta. Viime vuonna heitä oli 975.
Nuorisopsykiatrian palvelut on tarkoitettu 13 vuotta täyttäneille nuorille. Muista suurista sairaanhoitopiireistä poiketen Pohjois-Pohjanmaalla myös 18–22-vuotiaat potilaat ovat nuorisopsykiatrian poliklinikan vastuulla.
Avohoito tarkoittaa, että nuori käy poliklinikalla säännöllisesti, mutta ei ole osastolla ympärivuorokautisesti, toisin kuin osastohoidossa.
Yle uutisoi viikko sitten, että nuorisopsykiatrian osastoilla on osassa Suomea enemmän potilaita kuin varsinaisia potilaspaikkoja.
Tilanne ei ole helppo avohoidonkaan puolella.
Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja, ylilääkäri Kim Kronström toteaa, että nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito on ollut pitkään ruuhkautunut Varsinais-Suomessa, mutta koronavuosi on lisännyt oireilua ja hoitoon hakeutumista entisestään.
Suurin lisäys on ylilääkärin mukaan havaittu masennus- ja ahdistuneisuusoireissa sekä syömishäiriöissä.
Kronström sanoo, että tilanne on johtanut jo aiemmin ylikuormittuneen hoitojärjestelmän kriisiytymiseen ja hoidon tason laskuun.
Monille vaikeasti oireileville ja itsetuhoisille nuorille pystytään tarjoamaan hoitokäyntejä tällä hetkellä noin kerran kuukaudessa.
Myös pienet lapset oireilevat
Ruuhkaa on myös nuoremmassa ikäluokassa eli lastenpsykiatriassa, kertoo lastenpsykiatrian professori ja ylilääkäri Kaija Puura Tampereen yliopistosta ja yliopistollisesta sairaalasta.
Kuten nuorilla, myös lapsilla on ollut huolia ilman koronapandemiaakin. Puura toteaa, että lähetemäärän voimakkaaseen kasvuun havahduttiin kertarysäyksellä vuonna 2015.
Eikä korona-aika kaikkine rajoituksineen ja erityistoimineen ole ainakaan helpottanut lasten pahoinvointia.
Oireilun lisääntymiselle voi professorin mukaan olla useita syitä. Ensinnäkin yhteiskunnasta on tehty entistä haastavampi lapsille ja nuorille: esimerkkinä Puura mainitsee koulujen opetussuunnitelmat, jotka edellyttävät oppilailta itseohjautuvuutta.
Toisekseen lapsiperheiden köyhyys on ollut Suomessa selvässä kasvussa. Puura vertaa vanhempien kokemia talousvaikeuksia siihen, että vanhempi olisi koko ajan kiinni ahdistavissa ja masentavissa ajatuksissa eikä siten jaksaisi olla läsnä lapsensa arjessa ja elämässä.
Kuuntele, kun Kaija Puura pohtii koronapandemian vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ja miksi nuorten arki on nyt raskaampaa kuin esimerkiksi vielä 1960- ja 1970-luvuilla:
Joka viidennellä mielenterveyden häiriöitä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.
Puura sanoo, että osalla lapsista ja nuorista on käyttäytymisen sääntelyyn liittyviä pulmia, toisilla taas tunne-elämän sääntelyyn liittyviä, esimerkiksi ahdistusta ja masennusta.
Joukkoon luetaan myös neuropsykiatriset häiriöt.
Jotta ongelmat eivät kärjistyisi myöhemmin, tärkeää olisi puuttua niihin lapsuudessa.
– Jos palvelujärjestelmä toimisi niin kuin sen pitäisi, lapset ja nuoret saisivat apua häiriöihin kasvu- ja kehitysaikanaan ja oppisivat käyttämään palveluja silloin, kun tunnistavat niitä tarvitsevansa. Mutta valitettavasti hoitoonpääsy on tällä hetkellä vaikeaa, Puura toteaa.
Jo nyt mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy sille, miksi nuori, alle 30-vuotias ihminen jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Nyt kun potilasmäärät nuorisopsykiatriassa kasvavat ja osassa sairaanhoitopiirejä heitä on yli osastopaikkojen, millainen sukupolvi Suomessa on kasvamassa?
Puura kertoo olevansa huolissaan etenkin niistä nuorista, joilla on vakavia itsetuhoisia oireita, vakavaa masentuneisuutta ja yleistä näköalattomuutta.
– Jos me emme saa autettua näitä vaikeimmin oireilevia lapsia ja nuoria, voi olla, että syrjäytyneiden ja toistuvasti mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten määrä lisääntyy.
Hän sanoo, ettei lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluista kannattaisi nykytilanteessa säästää.
– Aiempien lama-aikojen vaikutuksista tiedämme, että ne ovat aina lisänneet lasten ja nuorten pahoinvointia ja sairastavuutta. Voi olla, että maksamme yhä osin edellisen laman velkaa, koska hoidon tarve on ryöpsähtänyt tällä tavalla.
Sairaanhoitopiirit äärirajoilla
Millaisia aikoja sairaanhoitopiireissä ennakoidaan koronakriisin seurauksena?
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Hanna Kakkonen sanoo nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon olevan ruuhkautunut sekä avo- että osastohoidon suhteen nykyiselläänkin.
Hänen mukaansa työvoima ei riitä vastaamaan tarpeeseen ja siksi hoitotakuun toteuttaminen on uhattuna.
Lisäresursseja on pyydetty, mutta toistaiseksi tuloksetta, Kakkonen kertoo. Edellisen kerran lisätyöntekijöitä on saatu yli kymmenen vuotta sitten.
Tähän asti Keski-Suomessa on kyetty vastaamaan alati lisääntyneisiin lähete-, potilas- ja käyntimääriin.
– Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa käyntimääriä ei enää pystytä kasvattamaan, Kakkonen sanoo.
Helsingin ja Uudenmaan alueella koronavuosi ei ole toistaiseksi näkynyt piikkinä lähetteiden ja hoidettujen potilaiden määrässä, kertoo HUSin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Laura Häkkinen.
Kuitenkin esimerkiksi kouluterveydenhuollossa ja muissa perustason palveluissa hän on kuullut potilasmäärien kasvaneen.
Häkkinen toteaa, että kansainvälisissä tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että koronavuosi olisi lisännyt lievää ja keskivaikeaa ahdistus- ja masennusoireilua.
– Tällä hetkellä noin joka kymmenes uusimaalainen nuori on nuorisopsykiatrian potilaana. Työskentelemme kapasiteettimme äärirajoilla. Jos potilasmäärä lisääntyy merkittävästi, emme nähdäkseni kykene enää tarjoamaan vaikuttavaa erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa kaikille sitä tarvitseville.
Hiljaisista signaaleista puhuu myös Oulun yliopistollisesta sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualueesta tällä hetkellä vastaava johtaja Juha T. Karvonen.
Hänen mukaansa nuorilta potilailta itseltään on alkanut tulla sensuuntaista viestiä, että hoidon tarve on suurempi kuin aiemmin. Huoli on yltynyt juuri koronavuoden aikana.
Pystytäänkö Pohjois-Pohjanmaalla vastaamaan mahdollisesti kasvavaan kysyntään ja tarpeeseen?
– Pakkohan se on, Karvonen toteaa.
Lisäkäsiä kaivattaisiin muiden tavoin myös Oulussa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 29. huhtikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: