Nykykotitaloudessa saattaa olla useita kymmeniä litiumakkuja. Kännyköiden virtalähteinä on superohuita akkuja, kannettavissa tietokoneissa, akkuporakoneissa ja sähköavusteisissa polkupyörissä isompia.
Mikäli litiumakku vioittuu ja syttyy palamaan, on sen sammuttaminen hyvin haastavaa. Kännykän tai akkuporakoneen akkupalo saadaan haltuun litiumsammuttimella, sähköauton sammutukseen tarvitaan järeämpää kalustoa.
Palaessaan litiumakun lämpötila nousee nopeasti yli tuhanteen asteeseen ja akku jäähtyy hitaasti. Vaikka palo saataisiinkin sammumaan, se syttyy helposti uudestaan. Litiumsammutin tekee kalvon, josta liekit eivät pääse läpi, kertoo huoltopäällikkö Toni Eriksson Suomen Sammutinpalvelusta.
– Litiumsammuttimessa on osana vermikuliittia eli lämpökäsiteltyä savimineraalia. Lisänä on tislattua vettä, jotta aine on saatu liuosmaiseksi. Vermikuliitti on äärimmäisen hyvä paloeriste. Kun palo saadaan sammutettua ja vuorattua vermikuliitilla, ei palo pääse syttymään uudestaan.
Eri valmistajien litiumakkusammuttimissa käytetään sammutusaineena myös muuta kuin vermikuliittia. Jauhesammuttimella litiumakkupaloa ei saada sammumaan, sanoo Eriksson.
– Vaahtonestesammuttimissa ja vesisammuttimissa jäähdytysteho ei riitä. Samoin on hiilidioksidisammuttimien laita. Vaikka sammutusaine niissä onkin yli 70 pakkasastetta, ei senkään teho riitä jäähdyttämiseen, vaan palo syttyy uudelleen.
Toni Eriksson kertoo, että litiumsammuttimilla pystytään sammuttamaan myös isohkoja akkupaloja, kuten teollisuuden trukkeja.
Ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta kertoo, että Tukes on testannut kolmea eri litiumioniakkupaloon tarkoitettua sammutinta. Yksi testatuista sammuttimista on vermikuliittiliuosta sisältävä Housegardin AVD-sammutin. Meurmanin mukaan hankkeen loppuraportti on viimeisteltävänä.
Litiumakun lataamisessa piilee aina riski
Aluepalopäällikkö Sebastian Holm Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta muistuttaa, että litiumakkujen lataamiseen liittyy aina riskejä.
– Tiedän tapauksia, joissa kännykkä on ollut latauksessa ja lähtenyt siitä palamaan. Pitää muistaa, että kännykkääkin tulee aina ladata valvotusti. Sitä ei saa jättää lataukseen koko yöksi, koska silloin saattaa herätä palovaroittimen ääneen, kun palo jo roihuaa.
Suomen Sammutinpalvelun Erikssonin mukaan litiumakkupalo voi alkaa näennäisesti hyvinkin harmittomasta tapahtumasta.
– Kännykkä voi tippua lattialle tai kuumana päivänä jäädä auton kojelaudalle. Akkukennolla alkaa tapahtua prosesseja hyvin nopeasti. Jos edetään palovaiheeseen, nousee lämpötila yli tuhanteen asteeseen.
Litiumsammuttimet ovat paloautoissa harvinaisia
Paloautoissa litiumsammuttimet ovat vielä harvinaisia. Turkulaisen Kaarinan VPK:n sammutusautoon on hiljattain asennettu kuusi litiumsammutinta alkusammutusta varten.
– Yleisemmin litiumsammuttimia ei paloautoissa ainakaan vielä ole käytössä. Niissä on sellaisia ainesosia, jotka sopivat paremmin nimenomaan litiumakun alkusammutukseen, sanoo Holm.
Jos kokonainen sähköauto syttyy tuleen, tarvitaan erityiskeinoja. Lahdessa sähköauto voidaan upottaa vettä täynnä olevaan konttiin. Vastaava aiotaan hankkia myös Lounais-Suomeen.
– Tässä meidän alueella ei vielä sattunut sellaista, että sähköauto olisi syttynyt palamaan. Koska akusto on yleensä auton alarungossa, on käytännössä ainoa sammutuskeino upottaa koko auto veteen. Muutoin saamme kyllä palon sammumaan, mutta se saattaa syttyä uudestaan.
Otsikkoa muutettu 27.4.2021 kello 18.30 ja samalla lisätty Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurmanin kommentit.
Lue myös:
Latauksessa ollut kännykkä syttyi tuleen Lappeenrannassa
Kännykän akku syttyi palamaan – 700 oppilaan koulu tyhjennettiin Rovaniemellä