Kahden vuorokauden ajan elänyt jalkapallon 12 suurseuran Superliiga herätti Jälkihiessä ihmetystä. Raati ymmärsi, että suurseurojen on tehtävä jotain rahatilanteensa parantamiseksi. Juha Valvio muistutti, että seuroilla on velkaa yhteensä lähes kahdeksan miljardia euroa ja pelaajapalkkiot ovat valtava kuluerä.
Laura Raitio ei kuitenkaan voinyt ymmärtää, miten seurojen omistajat ja hallitukset ovat voineet olla niin ymmärtämättömiä suunnitelmiensa saamasta vastaanotosta.
– Miten he voivat olla niin pihalla. He eivät yhtään osanneet arvata, mitä fanit ja suuri yleisö tulevat asiasta ajattelemaan.
Myös Valvio kummasteli seurapomojen ymmärtämättömyyttä. Hän peilasi tilannetta siihen, jalkapallofanit ovat reagoineet vahvasti jo Mestarien liigan sääntöuudistukseen, joka astuu voimaan parin vuoden kuluttua.
Tero Tiitu ymmärsi, miksi pelaajien reagointi Superliigaan oli maltillista, vaikka soraääniä kuului pelaajienkin suunnasta. Palkanmaksajaa ei liian kovasanaisesti lähdetä arvostelemaan. Enemmän Tiitu olikin kiinnittänyt huomiota virkavallan kommentointi asiaan.
– (Boris) Johnson ja (Emmanuel) Macron ilmoittivat vahvan kantansa ja tosiaan ihmetytti, eikö tätä tosiaan osattu haistaa etukäteen. Mietin myös, että oliko tarkoitus lopulta se, ettei Superliiga aiota oikeasti aloittaa. Mutta koska taustalla on tauloudellisia haasteita, niin tehdään riittävän vakava aloite, että päästään muuttamaan rahanjakoa.
Kolmikko oli yhtä mieltä siitä, että rahanjaosta on syytä puhua. Superliigaa he eivät kuitenkaan nähneet jalkapalloilun kehityksen kannalta hyvänä suuntana. Pelaajapolku ruohonjuuritasolta huipulle voisi mutkistua.
– Tuosta noin vain töpseli irti vetäisemällä edes se pyramidin huippu ei pidemmän päälle toimisi, Tiitu pohti.
Jälkihien penkeillä oltiin yksimielisiä siitä, että osa suurseuroista haaveilee edelleen Superliigan kaltaisesta sarjasta. Valvio näki saagassa myös jotain positiivista. Hän arvelee, että tapaus on voinut lähentää Euroopan jalkapalloliitto Uefaa ja faneja, jotka ovat olleet eripuraisia muun muassa Mestarien liigaan suunnitelluista muutoksista.
Olympiavalinnat kirvoittivat keskustelua kriteerien läpinäkyvyydestä
Purjehduksen Nacra 17 -luokan olympiavalinnat kirvoittivat Jälkihiessä keskustelua yleisesti lajiliittojen säännöistä valintatilanteissa. Taitoluisteluliittoa luotsannut Raitio on pohtinut asiaa sen julkitulosta lähtien.
– Mietin heti, mitähän niissä valintakriteereissä nyt lukee ja minkä perusteella valintaa voidaan tehdä. Ajattelin, että kyllä tästä riitaisa tapaus tulee.
– Kaikkien lajiliittojen täytyy tehdä hirvittävästi työtä, että saadaan kaikki toimijat sitoutumaan eettisiin sääntöihin. Kriteerit, joilla arvokisavalintoja tehdään, täytyy kestää kaikki läpinäkyvyys, Raitio jatkoi.
Hän sanoi vielä, että tällaisten kriteerien ja sääntöjen tekemisessä on kova työ, jotta ne ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Tiitu jatkoi, että nyt puhutaan ennakkotapauksesta. Hän muistutti, että valinnassa puhuttiin vain urheilullisista perusteista.
– En tunne lajia, enkä tunne kriteerejä, mutta kyllähän siellä mainittiin nousujohteinen ura. Se oli sellainen tietty peruste, jolla päädyttiin tiettyyn valintaan. En voi välttää sitä ajatusta , että se oli vähän hakemalla haettu perustelu. Alkuperäinen tiimi hajoitettiin ja toisaalta tässä Nacra 17 -luokassa maailman huipulla voi olla yli 50-vuotiaanakin.
Onko ylivoima urheilun suola?
Jälkihien kynsiin päätyi myös keskustelu naisten Korisliigasta. Kotkan Peli-Karhut voitti mestaruuden ylivoimaisella esityksellä. Joukkue hävisi kauden aikana vain kaksi ottelua, finaalivastus Tapiolan Honka nujersi mestarit kerran runkosarjassa ja kerran finaaleissa. Raatilaisilla oli eriäviä näkemyksiä siitä, onko ylivoima urheilussa hyväksi vai pahaksi.
– Urheilijan näkökulmasta on kiehtovaa olla mukana tuollaisessa joukkueessa, joka on pitkään ollut kasassa. Siellä on laadukas 24/7 -tekeminen, siellä on ystävyyttä ja nähdään niiden tulosten taakse. Yritetään olla niin yksilöinä kuin joukkueena mahdollisimman hyviä. Ylivoimaisuus on mielestäni kiehtovaa, Tiitu summasi.
– Kaikki kunnia voitolle ja pitkälle menestykselle, mutta urheilussa toivoisi selaista draaman kaarta ja taistelua. Sitä, ettei ole niin selvää, Raitio vastasi.
Juha Valvio kallistui Tiitun puolelle siinä, että ylivoimassa on jotain kiehtovaa.
– Se kuuluu kilpaurheiluun, silloin sinä olet se, joka halutaan voittaa. Sellainen asetelma on todella herkullinen.
MM-kisojen järjestelyyn kaivattiin varasuunnitelmaa
Keskustelijoilta ei riittänyt ymmärrystä Kanadan viranomaisille, jotka peruivat jääkiekon naisten MM-kisat vain muutama viikko ennen suunniteltua alkamisaikaa. Vaikka korona-aikana perumisia ja muutoksia on ollut runsaasti, olisi järjestäjillä raatilaisten mielestä ollut mahdollisuus perua kisat jo aiemmin. Lisäksi he peräänkuuluttivat varasuunnitelmaa, jota jääkiekkoliitolla ei ollut.
– Olisiko miesten osalta mahdollisesti toimittu samalla tavalla? Toivottavasti Kanadassa olisi toimittu samoin, jos olisi ollut miesten kisat kyseessä. Toisaalta siellä pelataan kyllä NHL:ää. Siinä mielessä asetelma on mielenkiintoinen, Valvio pohti.
Lue myös:
Atletico Madrid, Inter ja AC Milan tekivät seuraa englantilaisjoukkueille, vetäytyivät Superliigasta