Luomuviljelijä Tommi Hasusta tulee päästökauppias.
Valkealassa Kymijoen varrella sijaitsevilla pelloilla viljellään säännöllisin väliajoin nurmea, joka on itsessään jo hiilinielu. Tämä kuitenkaan ei ole vielä kelvollista kauppatavaraa. Parantaakseen maan kuohkeutta ja viljavuutta pelloilla käytetään maanparannusainetta, mikä on tehnyt pellosta hiilinielun, joka voidaan todentaa.
– Ensisijainen pyrkimys on, että maa voi hyvin. Se on toiminut hyvin näillä meidän savisilla pelloilla. Multavuutta ja pieneliötoimintaa on tullut lisää, kertoo Hasu.
Kotimaisen Soilfoodin jalostama maanparannusaine valmistetaan metsäteollisuuden sivutuotteista eli käytännössä jätteestä. Pääosin puuperäinen massa sisältää yli puolet hiiltä.
– Osin se hajoaa maassa, mutta hiilestä merkittävä osa pysyy pellossa keskimäärin 50 vuoden ajan, selventää Soilfoodin maatalousmyynnin johtaja Sampo Järnefelt.
Juuri tämä hiilinielu on kelvollista kauppatavaraa. Riippumattomat tahot ovat varmistaneet laskelmat ja mallinnukset, jotta päästökauppaan laitettavat kreditit todella pitävät paikkansa. Laskelmissa on otettu huomioon myös kaikki kuljetuksista ja jalostuksesta aiheutuvat päästöt.
Viljelijä voi saada takaisin jopa maanparannusaineen ostohinnan
Maanparannusainetta viime vuonna käyttäneiden viljelijöiden hiilinielut kerätään yhteen ja laitetaan myyntiin kansainvälisille hiilinielumarkkinoille Puro.earth-markkinapaikkaan. Sieltä yritykset voivat ostaa niitä hyvittääkseen vapaaehtoisesti päästöjään.
Myynnistä saatu tulo jaetaan tasan kolmeen osaan: viljelijälle, teollisuudelle ja maanparannuskuituja valmistavan ja myynnistä huolehtivalle Soilfoodille.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun viljelijälle maksetaan markkinaehtoisesti niistä toimenpiteistä, joilla hän sitoo peltoihin hiiltä, sanoo Soilfoodin maatalousmyynnin johtaja Sampo Järnefelt.
Tommi Hasu on yksi vajaasta 200 viljelijästä, joka on käyttänyt maanparannuskuitua viime vuonna ja pääsee osallistumaan päästökauppaan. Odotukset eivät vielä ensimmäisellä kierroksella ole korkealla.
– Jos saan osan kustannuksista maksettua, niin hyvä on. Katsotaan miten kauppa käy. Ei vielä käydä henkseleitä paukuttelemaan, tuumaa Hasu.
Viljelijän saama osuus voisi olla noin 50 euroa hehtaarilta. Hasu laskee, että vuosittain päästökaupasta saattaisi palautua hänelle noin 2 000 euroa. Tällä summalla hän saisi kuitattua maanparannusaineen ostokustannukset ja jopa osan levityksestä aiheutuvista työkustannuksista.
Raaka-aineet tulevat lähiseudulta
Suurin osa Soilfoodin maanparannuskuitua käyttävistä pelloista on Kaakkois-Suomessa. Tämä johtuu siitä, että myös tehtaat ja sen myötä raaka-aineet ovat lähellä.
Toistaiseksi vain noin kymmenesosa soveltuvasta raaka-aineesta päätyy peltoon. Suurin osa metsäteollisuuden sivuvirroista poltetaan, josta syntyy hiilidioksidia ilmaan.
Päästökaupan tavoitteena on tehdä sivuvirtojen hyödyntämisestä maataloudelle ja teollisuudelle kannattavampaa ja nopeuttaa kiertotalouteen siirtymistä.