Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tiedätkö, mitä yhteistä on näillä henkilöillä?
Joukkoon kuuluu pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Teslan perustaja Elon Musk, Facebookin perustaja Mark Zuckerberg ja Alibaban perustaja Jack Ma.
Saman ryhmän jäseniin lukeutuu myös julkkiksia kuten Bollywood-näyttelijä Deepika Padukone ja CNN-kanavan tähtiankkuri Anderson Cooper.
He kaikki kuuluvat nuorten johtajien The Forum of Young Global Leaders -verkostoon eli YGL:ään. Talousmedia Bloomberg on kuvaillut sitä “maailman eklusiivisimmaksi yksityiseksi sosiaaliseksi verkostoksi”.
Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että demokratian kannalta voi olla ongelmallista, jos poliitikkojen jäsenyydestä vaikutusvaltaisten ihmisten verkostossa ei kerrota riittävän avoimesti. Äänestäjät eivät tiedä, mitä heidän valitsemansa edustajat tekevät YGL:ssä.
Tämän jutun avulla pääset perille, mistä nuorten johtajien verkostossa on oikein kyse.
1. Mikä ihmeen YGL?
Young Global Leaders -verkosto eli YGL sanoo kouluttavansa vastuullisia johtajia. Tavoitteena on lisätä heidän vaikutustaan verkostoitumisen avulla.
Maailman talousfoorumin WEF:n puheenjohtaja Klaus Schwab perusti YGL:n vuonna 2004. Sitä ennen WEF:n alaisuudessa toimi samantyyppinen yhteisö Global Leaders for Tomorrow, joka oli perustettu vuonna 1992.
Sveitsistä käsin toimiva WEF on puolestaan järjestö, joka ajaa globalisaatiota, vapaakauppaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Toimintaa rahoittavat suuryhtiöt.
Järjestön tunnetuin tapahtuma on vuosittainen Davosin kokous, jonne saapuu suurvaltojen johtajia, yritysjohtajia, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen edustajia ja julkisuuden henkilöitä.
Davosissa keskustellaan maailmanlaajuisista kysymyksistä, mutta siellä ei tehdä virallisia päätöksiä.
Nuorten johtajien YGL-verkosto on osa Maailman talousfoorumin toiminnan kasvua, arvioi maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.
– Monilla instituutioilla on ollut tällaisia alle nelikymppisten johtajuutta korostavia hankkeita. Se on luonteva osa Davosin laajenemista yhä useampia työryhmiä ja eri haaroja sisältäväksi globaalin hallinnan kentäksi, Teivainen sanoo.
YGL-verkostoon kuuluu yhteensä yli 1 400 nykyistä jäsentä ja alumnijäsentä. Alla muutamia heistä.
YGL kutsuu vuosittain yli sata alle 40-vuotiasta johtajaa, asiantuntijaa ja muuta merkkihenkilöä viisi vuotta kestävään koulutusohjelmaan. Verkoston tavoitteena on, että nuoret johtajat syventyvät yhdessä globaaleihin kysymyksiin ja pystyisivät siten lisäämään vaikuttavuuttaan.
Nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) aloitti vuoden 2019 kurssilla ja pääministeri Sanna Marin (sd.) on mukana vuoden 2020 ryhmässä.
YGL:n vanhoja jäseniä ovat entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) sekä ex-pääministeri ja entinen EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.), joka valittiin alunperin Global Leaders for Tomorrow -yhteisöön.
Myös kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kuuluu verkoston nykyisiin koulutettaviin.
The Forum of Young Global Leadersin johtaja Mariah Levin kertoo Ylelle videohaastattelussa, että he järjestävät jäsenille vuosittain oman kokouksen ja keskimäärin 3-4 kurssia, jotka toteutetaan yhteistyössä Harvardin, Stanfordin ja Oxfordin kaltaisten huippuyliopistojen kanssa
Koronan takia viime vuoden kokous ja kursseja on järjestetty etänä netissä. Koulutusohjelmaan sisältyi ennen pandemiaa myös kenttämatkoja.
– Yritämme kehittää osallistujien syvempää ymmärrystä vastuullisesta johtajuudesta. Tai keskitymme johonkin tiettyyn aiheeseen kuten vihreään energiaan sekä kestävämpien elämäntapojen ja yhteiskuntajärjestelmien edistämiseen planeetallamme, Levin kuvailee koulutuksen sisältöä.
Levin kertoo, että YGL pyrkii myös yhdistämään verkoston laajemmin Maailman talousfoorumiin liittyviin organisaatioihin ja vaikuttajiin. YGL:n jäsenet esimerkiksi saavat osallistua Davosin kokoukseen.
2. Millainen merkitys YGL-jäsenyydellä voi olla poliitikolle?
Huippujohtajien verkoston kautta poliitikot voivat saada uutta potkua uralleen. Tutkijoiden mukaan jäsenyyteen voi liittyä myös riskejä.
Young Global Leaders -jäsenyys antaa nuorille johtajille mahdollisuuden verkostoitua muiden äärimmäisen menestyneiden ihmisten kanssa, mutta jäsenyys voi altistaa myös vaikutusyrityksille.
Näin arvioi esimerkiksi Tampereen yliopiston tutkija, joka on perehtynyt vallankäytön muotoihin ja käynyt tutkimustaan varten myös Davosin kokouksessa.
– En näe jäsenyyttä täysin negatiivisena asiana. Tärkeää on, että toimija säilyttää oman kriittisyytensä tällaisia instituutioita kohtaan, väitöskirjatutkija Julia Bethwaite sanoo.
Kärkevimmät tutkijat ovat syyttäneet Maailman talousfoorumin toimintaa superrikkaiden epädemokraattiseksi eliittikerhoksi.
Edesmennyt Harvardin yliopiston politiikan tutkija Samuel P. Huntington määritteli jo vuonna 2004, että Davosissa kokoontuvat vaikuttajat edustavat nousevaa ylikansallista eliittiluokkaa. Hänen mukaansa nämä henkilöt näkevät valtioiden rajat esteinä ja kansalliset hallitukset menneisyyden jäänteinä, joiden ainoa hyödyllinen tehtävä on edistää eliitin globaaleja toimia.
Tampereen yliopiston Bethwaite ei näe johtajien kokoontumisissa yhtä isoa ongelmaa. Hän sanoo, että ministerien YGL-jäsenyys herättää kuitenkin kysymyksiä.
– Verkosto on sanonut, että heillä on tietty agenda, joka on yhteneväinen Maailman talousfoorumin agendan kanssa. Minua kiinnostaa, mikä on jokaisen yksilön vastuu ja missä määrin he tulevat tätä agendaa toteuttamaan omassa toiminnassaan, Bethwaite sanoo.
Myös kolmas tutkija näkee korkean tason verkostoitumisessa mahdollisia riskejä. Voi syntyä pyöröovi-ilmiö politiikan ja suuryritysten välillä, eivätkä monet nykyajan nuorista päättäjistä näe siinä mitään pahaa.
– Heille on täysin luonnollinen ajatus, että osa urasta vietetään yksityisellä sektorilla ja osa julkisella. Välillä ollaan edunvalvojina ja välillä hypätään sääntelijän tai lainsäätäjän penkille. Siinä ei osata edes nähdä mitään eturistiriitoja tai muita ongelmia, tutkijatohtori Markus Ojala sanoo.
Hän työskentelee Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa. Väitöskirjassaan Ojala tutki muun muassa sitä, millaista vuorovaikutusta Maailman talousfoorumissa tapahtuu talouden ja politiikan johtajien välillä.
Ojalan mukaan Maailman talousfoorumissa pohditaan globaalisti tärkeitä kysymyksiä. Kokouksissa on tilaa visioinnille ja pitkäaikaisille näkymille tulevaisuuteen, mitkä puuttuvat ajankohtaisesta poliittisesta keskustelusta.
Kaikki eivät kuitenkaan pääse mukaan keskusteluihin ilman maksua.
WEF:n jäsenyhtiöt maksavat porrastetun vuosimaksun, jonka suuruus riippuu siitä, kuinka tiiviisti yritys osallistuu foorumin toimintaan. Poliitikkojen ei tarvitse maksaa YGL-jäsenyydestä, mutta yritysten edustajien pitää.
Ojalan mukaan Maailman talousfoorumin alaista verkostoitumista voi tulkita niin, että suuryritykset maksavat siitä, että ne saavat pääsyn poliitikkojen ja muiden toimijoiden pakeille.
3. Miten poliitikon pitäisi sitten kertoa YGL-toiminnastaan? Tutkijalla on ehdotus
Perustuslakiasiantuntija katsoo, että ministerien tulisi kertoa YGL-jäsenyydestä sidonnaisuusilmoituksessa.
Perustuslain mukaan ministerin pitää antaa selvitys virkatoimiinsa kuulumattomista tehtävistä tai muista sidonnaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa hänen työhönsä. Myös kansanedustajilla on samanlainen velvoite.
Ministerit Sanna Marin ja Annika Saarikko eivät ole kertoneet YGL-jäsenyydestään valtioneuvoston sidonnaisuusilmoituksessa.
Myöskään kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen ei ole tehnyt vastaavaa ilmoitusta.
Ministeriöt tosin julkaisivat aikoinaan tiedotteet Saarikon ja silloisen opetusministeri Grahn-Laasosen kutsuista YGL:n jäseniksi. Valtioneuvoston kanslia ei tiedottanut Marinin jäsenyydestä.
Valtioneuvoston kanslian viestintäosasto vastasi Ylelle sähköpostitse, että itsenäisen YGL-verkoston toiminnasta viestiminen ei ole ole valtioneuvoston kanslian tehtävä, vaan YGL vastaa omasta viestinnästään. Verkosto tiedotti aikoinaan Marinin jäsenyydestä.
Pääministerin erityisavustaja Iida Vallin kertoo, että he ovat konsultoineet oikeuskansleria ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista sidonnaisuuksista.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vahvistaa sähköpostitse, että häntä on Marinin esikunnasta suullisesti konsultoitu siitä, pitäisikö YGL:n jäsenyys ilmoittaa sidonnaisuutena.
Hän katsoo, että kyse on enemmän yhdistyksen jäsenyyteen rinnastuvasta asiasta, eikä näyttäisi olevan perustuslain säännöksessä tarkoitettu luottamustehtävä.
– Siten jäsenyys Young Global Leaders -foorumissa ei olisi ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva sidonnaisuus, Pöysti sanoo.
Perustuslakiasiantuntija on tiukemmalla linjalla.
Marinin ja Saarikon olisi ollut aiheellista ilmoittaa YGL-jäsenyydestään, arvioi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa kysymyksessä on sidonnaisuus, jolla voi olla merkitystä, kun arvioidaan ministerien toimintaa.
– En pidä tätä erityisen suurena kupruna. Joka tapauksessa katson, ettei tämä horjuta luottamusta valtioneuvoston jäsenten toiminnan asianmukaisuutta kohtaan, Ojanen sanoo puhelimitse.
Ojasen mielestä YGL-jäsenyys on pikemminkin myönteinen saavutus, joka ansaitsisi tulla mainituksi.
Yleisesti ottaen Ojanen katsoo, että ministerien ja kansanedustajien tulisi kertoa sidonnaisuusilmoituksissaan mieluummin liikaa kuin liian vähän.
Tampereen yliopiston Julia Bethwaite arvioi, että YGL-verkosto yrittää ehkä esittäytyä poliittisesti puolueettomana.
– Mutta siihen kuuluminen voi mahdollistaa erilaiset vaikutusyritykset. Mielestäni olisi hyvä pohtia laajemmassa keskustelussa, pitäisikö ministerien ilmoittaa jäsenyydestä sidonnaisuusilmoituksessa, Bethwaite sanoo.
Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko kieltäytyivät kommentoimasta YGL-jäsenyyttään Ylelle.
Valtioneuvoston kanslian mukaan Marin ei ole osallistunut verkoston tilaisuuksiin tai tapaamisiin.
YGL tarjosi Marinille alkuvuodesta 2021 mahdollisuutta julkaista artikkeli vapaavalintaisesta teemasta artikkelisarjassa, jossa nuorilta vaikuttajilta pyydettiin vuoteen 2030 katsovia tulevaisuudenvisioita, valtioneuvoston kanslian viestinnästä kerrotaan sähköpostitse.
Marinin artikkeli käsitteli uusien teknologioiden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se julkaistiin toukokuussa Maailman talousfoorumin verkkosivulla.
Valtiovarainministerin erityisavustaja Silja Silvasti kertoo, että Saarikko on kutsuttu mukaan verkostoon, mutta hän ei ole osallistunut sen toimintaan. Silvastin mukaan asiasta ei ole tämän enempää kommentoitavaa.
4. YGL kannattaa “Suurta nollausta”, joka mullistaisi maailmaa. Mikä se on?
Maailman talousfoorumi haluaa uudistaa talousjärjestelmän ja YGL:n johto on ilmoittanut kannattavansa asiaa. Professori Teivo Teivaisen mukaan osa ehdotetuista muutoksista saattaa olla ongelmallisia demokratian kannalta.
”Pandemia edustaa harvinaista mutta lyhytkestoista mahdollisuutta pohtia, kuvitella uudelleen ja nollata maailmamme”.
Näin Maailman talousfoorumin puheenjohtaja Klaus Schwab sanoi vuosi sitten kesällä, kun hän esitteli laajan uudistusaloitteen nimeltä The Great Reset eli vapaasti suomennettuna “Suuri nollaus”.
YGL-verkoston johtaja Mariah Levin on ilmoittanut Forbes-lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, että YGL tukee nollausta.
Se on hanke, jonka tavoitteena on rakentaa koko maailman yhteiskunta- ja talousjärjestelmä kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi koronapandemian jälkeen.
Schwabin keskeinen ajatus on, että maailman hallintajärjestelmät ovat rikki, koska ne eivät pysty ratkomaan pandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisia suuria ongelmia.
Siksi Schwabin mielestä pitäisi valita uusi polku ja kaikki teollisuudenalat energiasta teknologiaan tulisi “nollata” ja keksiä uudelleen.
Suuri nollaus perustuu kolmeen osa-alueeseen.
Ensiksi hallitusten koronaelvytysvaroja ja yksityisiä sijoituksia pitäisi suunnata uuden tasa-arvoisemman ja kestävämmän talousjärjestelmän rakentamiseen. Schwabin mukaan Euroopan komission 750 miljardin euron elpymispaketti on esimerkki tällaisesta toiminnasta.
Toiseksi taloudessa pitäisi hyödyntää laajasti uusia teknologioita, joita Maailman talousfoorumi kutsuu ”neljännen teollisen vallankumouksen” teknologioiksi.
Niitä ovat esimerkiksi tekoäly ja robotiikka, 3D-tulostus, bioteknologia sekä aivojen ja tietoisuuden toimintaan liittyvä neuroteknologia. Innovaatioita käytettäisiin muun muassa teollisuuden automatisointiin, palvelujen digitalisointiin sekä yhteiskunnallisten ja terveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.
Kolmanneksi eri maiden pitäisi lisätä yhteistyötä esimerkiksi verotuksessa ja sääntelyssä. Näin markkinoita ohjattaisiin reilummiksi.
Rikkinäisen talousjärjestelmän korjaamiseksi Schwab tarjoaa siirtymistä voittojen maksimointiin tähtäävästä ”omistajakapitalismista” kestävään kasvuun perustuvaan ”sidosryhmäkapitalismiin”.
Sidosryhmäkapitalismissa yritysten katsotaan olevan velvollisia huomioimaan kaikki sidosryhmät ja tuottamaan hyvää koko yhteiskunnalle huomioiden tulevat sukupolvet, kuvailee rahoituksen professori Elias Rantapuska Aalto-yliopistosta.
Rantapuskan mukaan sidosryhmäkapitalismi on noussut tapetille, koska bisnesjohtajat ymmärtävät, että luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen ja ilmaston lämpeneminen ovat asioita, joille pitää tehdä jotakin.
Täysin ongelmattomana Rantapuska ei näe suuntausta.
– Jos pitää huomioida kaikkien näkemykset, niin koskaan ei voida huomioida joka ikistä näkemystä tasapuolisesti. Aika monesti ne näkemykset ovat ristiriidassa, Rantapuska sanoo.
Rantapuskan mielestä nollausaloitteeseen liittyy kannatettavia asioita kuten maapallon säilyttäminen elinkelpoisena ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin huomioiminen.
Se on kuitenkin jäänyt hänelle avoimeksi, millaisia konkreettisia toimia aloitteeseen liittyy.
Rantapuska pohtii, aikooko jokin maa esimerkiksi muuttaa osakeyhtiölakia ja todeta, että osakeyhtiön tarkoituksena ei ole pääasiallisesti tuottaa voittoa omistajilleen.
Tällainen päätös voisi vaikuttaa ihmisten haluun toimia yrittäjinä.
– Voi olla, että meillä ei olisi niin montaa yritystä, jos yrittäjä laittaa ensin verta, hikeä ja pääomaa ja sitten joku muu tulee ja sanoo, että liiketoiminnalla pitäisi tehdä jotain ihan muuta kuin voittoa yrittäjälle, Rantapuska arvioi.
Maailman talousfoorumin puheenjohtaja Klaus Schwab katsoo, että maailmanlaajuisten ongelmien ratkaiseminen vaatii myös jonkinlaista tehokasta globaalin hallinnan muotoa osana niin sanottua Suurta nollausta.
Kyseessä ei ole pyrkimys maailmanhallituksen perustamiseksi, vaan käytännössä valtaa keskitettäisiin aiempaa enemmän suuryhtiöille, pääoman omistajille ja heidän säätiöilleen, tulkitsee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivanen.
Hänen mukaansa tällaisessa tilanteessa entistä useampi maailmanlaajuisia kysymyksiä koskeva päätös tehtäisiin epävirallisissa tapaamisissa.
– Se saattaa joka tapauksessa tarkoittaa sitä, että globaalien keskusteluteemojen esiin nostaminen ja osittain myös niistä päättäminen siirtyy aiempaa enemmän elimille, jotka eivät ole ihmisten demokraattisesti valitsemia. Siinä on silloin selkeä ongelma demokratian kannalta, Teivainen sanoo.
5. Suuresta nollauksesta ja YGL-verkostosta on tullut salaliittoteorioiden kohde. Miksi?
Sosiaalisessa mediassa Maailman talousfoorumiin ja sen ajamiin uudistuksiin kohdistuu hurjia väitteitä ja salaliittoteorioita. Tutkijoiden mukaan niitä levittävät erityisesti kansallismieliset toimijat, jotka vastustavat globalisaatiota.
Valtaapitävät ovat kokoontuneet pohtimaan ajankohtaisia kysymyksiä erilaisille suljetuille foorumeille kautta aikojen. Aiemmin huomiota ovat herättäneet esimerkiksi Bilderberg-kokous ja Trilateraalinen komissio, joiden keskusteluista ei kerrota julkisuuteen.
Bilderberg-kokouksessa länsimaiset poliitikot, yritysjohtajat ja erilaisten instituutioiden edustajat keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Trilateraalinen komissio puolestaan on amerikkalaisen pankkiirin David Rockefellerin perustama keskusteluryhmä, jonka tavoitteena on edistää Länsi-Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin yhteistyötä.
Nämä korkean tason kokoukset ovat olleet vastustuksen ja salaliittoteorioiden kohteina jo vuosikausia. Viime aikoina samoin on käynyt Maailman talousfoorumin The Great Reset -aloitteelle.
Suomeksi salaliittoteorioita levittävät tahot ovat liittäneet Marinin ja Saarikon YGL-jäsenyyden osaksi väitteitään.
Salaliittoteoreetikot ja osa kärkevimmistä kriitikoista väittävät, että globaali eliitti hävittää pienyritykset koronapandemian ja sulkutoimien varjolla. Radikaaleimmissa väitteissä maalataan kuvaa dystooppisen, maailmanlaajuisen valvontayhteiskunnan perustamisesta “Suuren nollauksen” kautta.
Väitteet pohjautuvat siihen, että esimerkiksi koronapassi, kansalaisille luotava digitaalinen identiteetti, keskuspankkien digivaluutat sekä esineiden internet, tekoäly ja aivojen toimintaan vaikuttavat neuroteknologiat mahdollistaisivat ihmisten kontrollin ennennäkemättömällä tavalla.
Tutkijat arvioivat, että salaliittoteorioiden taustalla on entistä kirjavampien ryhmien ryhtyminen globalisaation arvostelijoiksi.
Aiemmin vallinnut vasemmistolainen globalisaatiokritiikki kohdistui pääoman valtaan.
– Nyt kritiikkiin saattaa sisältyä, että kasvissyönti ja transsukupuolisten ihmisten oikeudet ovat osa samaa globalismia kuin suuryritysten vallankäyttö. Siellä on paljon mukana ei-tieteelliseen ajatteluun perustuvaa argumentaatiota, jota voi joskus oikeutetusti sanoa hörhömeiningiksi, professori Teivo Teivainen sanoo.
Teivaisen mukaan näkyvin globalisaation arvostelu kumpuaa nykyisin kansallismielisestä uusoikeistosta.
Hän sanoo, että käynnissä on suuri ideologinen uudelleenmäärittely suhteessa globalismiin. Uusoikeistolaisessa puheessa korostetaan kansallista itsemääräämisoikeutta ja kammoksutaan vieraita vaikutteita.
Salaliittoteoriakeskustelussa usein ohitetaan se, että länsimaissa monet ovat menettäneet luottamuksensa viranomaisiin ja tiedotusvälineisiin, arvioi tutkija Markus Ojala.
– He ovat pettyneet liberaaliin demokratiaan ja melko eliittivetoiseen järjestelmään, jossa on pitkään harjoitettu yhden vaihtoehdon politiikkaa, Ojala sanoo.
Hänen mukaansa siksi myös Maailman talousfoorumi sekä sen agenda ja verkostot ovat kohteita, joita radikaalit kansallismieliset toimijat vastustavat.
Maailman talousfoorumi on havahtunut salaliittoteorioiden leviämiseen. Järjestö myöntää tammikuussa julkaistulla videolla, että The Great Reset ei ole toiminut hyvin iskulauseena.
WEF vakuuttaa videolla, että kyse ei ole maailmanvalloitussuunnitelmasta, vaan tilaisuudesta rakentaa parempi maailma.
YGL:n johtaja Mariah Levin arvioi Ylelle, että koronapandemia ja pelko tulevasta edistävät salaliittoteorioiden leviämistä.
– Meidän kaikkien on pidettävä mieli avoimena erilaisille ajattelutavoille. Kunhan nämä ajattelutavat eivät kehota väkivaltaan, niin meidän pitää tarkastella faktoja ja puuttua pelon ja epäkohtien juurisyihin, Levin sanoo.
Hänen mukaansa WEF on aina ollut valmis keskustelemaan aloitteistaan.
Juttua varten on haastateltu myös Liikenne- ja viestintäministeriön tietoliikenneyksikön johtaja Maria Rautavirtaa sekä EU:n elpymispakettia ja The Great Reset -aloitetta vastustavaa Helsingin yliopiston dosenttia, taloustieteilijä Tuomas Malista.
Lisäksi lähteenä on käytetty Klaus Schwabin ja Thierry Malleretin kirjaa COVID-19: The Great Reset sekä Klaus Schwabin ja Nicholas Davisin teosta Shaping the Future of the Fourth Industrial Revolution.
Lue lisää:
Ulkolinja: Davosin foorumin kulisseissa – eettistä diplomatiaa vai talouseliitin tapahtuma?