Närpiöläinen mansikkatilallinen Maria Berg on turhautunut. Ensimmäiset kausityöntekijät ovat jo saapuneet tilalle, mutta heistä vain muutama on töissä. Osa odottelee, että 14 vuorokauden karanteeni on ohi.
Svenska Ylen haastattelema Berg ihmettelee, miksi Pohjanmaalla, Vaasan sairaanhoitopiirin alueella, karanteenissa on oltava kaksi viikkoa, kun kymmenen kilometrin päässä Etelä-Pohjanmaan Teuvalla riittää kolme vuorokautta. Teuvalla työskentelee esimerkiksi ulkomailta tulevia tuulivoimatyöntekijöitä.
Miksi karanteenikäytännöt voivat olla niin erilaisia?
Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta kertoo, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut karanteeniajoista tietyt minimit. Paikalliset tartuntatautiviranomaiset voivat itse päättää, mikä on paikallisen tautitilanteen kannalta järkevin karanteeniaika.
– Närpiössä on ollut paljon maahantulijoilla todettuja virustartuntoja, ja on päätetty, että omaehtoinen karanteeni on 14 vuorokautta, Kaukoranta kuittaa.
Taustalla on myös pelko muuntoviruksista.
– Meidän on valvottava, etteivät muuntovirukset saa meillä jalansijaa ennen kuin väestömme on saanut riittävän rokotuskattavuuden, ja siitä ollaan vielä kaukana, sanoo Kaukoranta.
Mennään ehkä kyllä kirjan mukaan, mutta ei välttämättä hengen mukaan.
Ylilääkäri Heikki Kaukoranta
Naapurimaakunnassa on päädytty lyhyempään karanteeniin, vaikka eteläpohjalaisilta tuulivoimatyömailta on lähtenyt tartuntaketjuja.
Niiden hillitsemiseksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto määräsi pakollisen terveystarkastuksen Vestas Oy:n tuulivoimatyöntekijöille. Huhtikuun 2021 aikana tapahtuvat tarkastukset koskevat Teuvan, Kurikan ja ja Kauhajoen kuntien alueilla olevia tuulivoimalatyömaita.
– Jos suostuu kahteen koronatestiin eli ennen ja jälkeen, ja saa niistä negatiivisen tuloksen, 72 tuntia on katsottu riittäväksi karanteeniksi. Se on myös oikeastaan ainoa mahdollisuus, että tuulityömailla työt onnistuvat, koska työntekijät ovat kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa kotona, perustelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Matti Rekiaro.
Huolena kikkailu majoitusjärjestelyillä
Alkutuotannon kausityöntekijät tulevat Suomeen pääsääntöisesti maista, joissa on korkea koronaviruksen esiintyvyys. On olemassa riski, että heillä on jo saapuessaan koronatartunta.
Kaukorannan korviin on kantautunut, että ulkomailta saapuneiden työntekijöiden karanteenipäiviä on Suomessa saatu lyhyemmäksi, kun heille on vuokrattu majoitustilat alueilta, joissa karanteeniksi vaaditaan esimerkiksi 72 tuntia.
– Siellä on muutaman yrityksen nimi noussut esiin. Siinä toimitaan toisen maakunnan sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Mennään ehkä kyllä kirjan mukaan, mutta ei välttämättä hengen mukaan. En lähtisi tällaisen syyn takia tekemään keinotekoista asumisen siirtoa toiselle paikkakunnalle, Kaukoranta sanoo.
Maria Bergin mukaan työvoimaa on ollut nyt helpompi saada Suomeen kuin keväällä 2020, mutta pitkä karanteeni vaikeuttaa toimintaa. Hänen tilallaan työskentelee yleensä 12 kausityöntekijää.
Ukrainasta 18. huhtikuuta mansikkatilalle saapunut Oksana Lytovets kuvailee Svenska Ylen haastattelussa omaa ja samoihin aikoihin saapuneiden kollegojen arkea:
– Istumme asunnossamme, syömme ja katsomme televisiota.
Omaehtoinen karanteeni voidaan muuttaa määräykseksi
Omaehtoinen karanteeni on vahva suositus. Paikallisella tartuntatautiviranomaisella on oikeus määrätä myös virallinen karanteeni. Sen rikkomisesta voi seurauksena olla rikoslain perusteella sakko- tai enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus terveydensuojelurikkomuksesta.
– Lähdemme kuitenkin omaehtoisuudesta ja siitä, että ihmiset ja yritykset toimivat vastuullisesti, Kaukoranta toteaa.
Närpiöläistä Maria Bergiä harmittaa myös, että kahden viikon karanteeni lasketaan kausityöntekijöiden 90 päivän oleskelulupaan.
Myös johtava ylilääkäri Heikki Kaukorannan mukaan olisi oikeudenmukaisempaa, että oleskelulupa olisi 90 vuorokautta ja karanteeniaika laskettaisiin sen päälle.
Lue lisää: Tuulivoimatyöntekijät määrättiin pakolliseen terveystarkastukseen Etelä-Pohjanmaalla