Ratkaisun hetket lähestyvät Euroopan unionin massiivisesta elvytyspaketista Suomessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ratkaissee huomenna tiistaina, riittääkö kansanedustajien yksinkertainen enemmistö elvytyspaketin hyväksymiseen vai tarvitaanko kahden kolmasosan enemmistö.
Mutta mitä tapahtuisi, jos Suomi hylkäisi paketin?
Valtioneuvoston kanslia eli pääministerin ministeriö on arvioinut millaisia seurauksia olisi, jos Suomi tai jokin muu jäsenmaa hylkäisi EU:n elvytyspaketin. Suomi on myös kysynyt luottamuksellisesti näkemystä Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelusta.
Vastaus on tyrmäävä.
Ylen tietojen mukaan neuvoston oikeuspalvelun yksi johtava virkahenkilö vastasi viikko sitten, että elvytyspaketin hylkääminen jossakin jäsenmaassa johtaisi ennennäkemättömään mainehaittaan ja poliittiseen paineeseen kyseiselle jäsenmaalle. Käytännössä elvytyspakettia varten luotu rakennelma romahtaisi.
Tällainen mainehaitta voisi merkitä esimerkiksi sitä, että Suomen vaikutusmahdollisuudet tuleviin EU-päätöksiin heikkenisivät vuosiksi.
Ja juuri poliittisia vaikutusmahdollisuuksia Suomi pian kaipaa esimerkiksi EU-johtajien toukokuun huippukokouksessa, jossa käsitellään ilmastopolitiikkaa ja Suomen metsäpolitiikkaan vaikuttavia asioita.
Elvytyspaketille ei ole varasuunnitelmaa
EU-komissiolla tai jäsenmailla ei oikeuspalvelun tiedon perusteella ole mitään varasuunnitelmaa sen varalta, että joku jäsenmaa hylkäisi elvytyspaketin.
Suomen pitäisi taikuroida varsinainen hokkus-pokkus-temppu, jos eduskunta hylkäisi elvytyspaketin. Pitäisi esittää uusi vaihtoehto, joka kelpaisi muille jäsenmaille. Sellaista ei ole ollut ainakaan julkisessa keskustelussa.
Elvytyspaketin hylkääminen kaataisi myös EU:n seitsemän vuoden budjettisovun. Siinä Suomi sai lisärahoitusta maatalouden kehittämisrahoihin 400 miljoonaa euroa sekä Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille 100 miljoonaa, yhteensä 500 miljoonaa euroa koko kaudelle.
Viimeinen oljenkorsi voisi olla poliittinen lausuma
EU:n oikeuspalvelun näkemyksen mukaan muutosten aikaansaaminen elvytyspakettiin on äärimmäisen epätodennäköistä. Käytännössä päätöksenteko niin EU:ssa kuin jäsenvaltioissakin pitäisi aloittaa liki alusta, ja hyväksymispäätökset pitäisi tehdä uudelleen.
Yksi mahdollisuus olisi Euroopan valtioiden keskinäinen sopimus elvytyspaketista ilman EU:ta, komissiota ja EU-parlamenttia. Oikeuspalvelu arvioi tämänkin vaihtoehdon teoreettiseksi ja ongelmalliseksi.
Viimeisenä oljenkortena Suomi voisi ehkä yrittää saada aikaan poliittista lausumaa, joka muuttaisi Suomen asemaa edullisemmaksi. Lausuma edellyttäisi muiden jäsenmaiden hyväksyntää. Tosin poliittinen lausumakaan tuskin auttaisi, jos elvytyspaketin hyväksymisessä on jossakin jäsenmaassa perustuslaillisia esteitä.
Vaikka EU:n oikeuspalvelun vastaus on tyrmäävä, jotain alkaisi tapahtua, jos jokin jäsenmaa elvytyspaketin kaataisi. Hylkäys olisi EU-päätöksenteossa katastrofi, mutta todennäköisesti komissio yrittäisi rakentaa korvaavia esityksiä.
Mutta: jokainen uusi yritys vaatisi edelleen yhteistä poliittista tahtoa jäsenmailta.
Saksan päätös vauhdittaa elvytyspakettia
Elvytyspaketin toteutuminen vaatii siis jokaisen jäsenmaan hyväksymisen. Viikko sitten reilussa puolessa tusinassa jäsenmaista hyväksymisprosessi oli kesken.
EU:n oikeuspalvelussa uskotaan, että loppujen jäsenmaiden hyväksyntää vauhdittaa Saksan perustuslakituomioistuimen väliratkaisu. Ratkaisun mukaan Saksa voi hyväksyä paketin, vaikka maan perustuslakituomioistuin ei antanut vielä lopullista päätöstään.
Tiistaina ehkä ratkeaa, tarvitaanko Suomessa määräenemmistöä
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viimeistelemässä lausuntoaan elvytyspaketista lähipäivinä. Ehkä jo huomenna tiistaina ratkeaa, voiko eduskunta hyväksyä elvytyspaketin äänten yksinkertaisella enemmistöllä vai vaatiiko hyväksyntä kahden kolmasosan määräenemmistön.
Ennakko-odotusten perusteella perustuslakivaliokunnan ratkaisu on täpärä. Todennäköisesti keskustan edustajien näkemys valiokunnassa kääntää vaa’ankielen jompaan kumpaan suuntaan.
Jos hyväksyntään tarvitaan annettujen äänten määräenemmistö, hallituksen kansanedustajat eivät päätökseen yksin riitä. Silloin hallitus tarvitsee ainakin osan kokoomuksen kansanedustajista elvytyspaketin tueksi. Perussuomalaiset vastustaa elvytyspaketin hyväksymistä.
Oppositiossa kokoomus on arvostellut elvytyspakettia valuvioista, mutta ei ole vielä eduskuntaryhmänä ilmoittanut lopullista kantaansa, puoltaako se vai vastustaako se esitystä.
Jos elvytyspaketin hyväksymiseen tarvitaan kokoomusedustajien tuki, EU-myönteinen puolue joutuu hankalaan tilanteeseen. Tukeako hallituksen esitystä ja varmistaa elvytyspaketin hyväksyminen vai vastustaako hyväksymistä, kaataa elvytyspaketti ja selitellä ratkaisuaan aatekumppaneille muissa EU-maissa.
Voit keskustella EU:n elvytyspaketista tiistaihin 27.4.2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun lopussa.
Lue lisää: