Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koronavirukseen on kuollut Uudellamaalla myös rokotteen saaneita ihmisiä.
– Tiedossamme on yksittäisiä hoivalaitoksissa menehtyneitä ikääntyneitä rokotettuja asukkaita. Tarkkaa lukua en pysty sanomaan, mutta puhumme alle kymmenestä henkilöstä, kertoo infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista.
Tautiin menehtyneiden rokotettujen ihmisten määrää ei tunnu itse asiassa tietävän tarkasti kukaan. Maan suurimpien kaupunkien Helsingin, Espoon ja Vantaan tartuntataudeista vastaavat lääkärit toteavat sähköpostilla Ylelle kuin yhdestä suusta, ettei heillä ole yksityiskohtaisia tietoja rokotetuista sairastuneista tai menehtyneistä ja kehottavat kysymään asiaa THL:stä.
Esimerkiksi Vantaan tartuntatautiylilääkäri Kirsi Valtonen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan mahdollisista menehtyneistä näin: "Emme ole tätä tilastoineet ja vaikka olisimme, niin määrät olisivat niin pieniä, että niitä ei ehkä kuntakohtaisesti olisi järkevää raportoida. Lisäksi on hyvä huomioida, että toistaiseksi rokotetuista valtaosa on ikääntyneitä ja välillä sen arviointi, onko iäkkään hoivakotipotilaan kohdalla kyse koronaan liittyvästä kuolemasta vai muusta syystä, voi olla tosi vaikeaa."
Myöskään THL:stä ei vahvisteta, että koronavirukseen olisi kuollut rokotettuja ihmisiä. Viestintäpäällikkö Piritta Rautavuori vastaa sähköpostilla, että: "rokotetuista ja koronaan liittyvistä kuolemista on kerätty tietoa, mutta sen analysointi on edelleen kesken. Toistaiseksi ei ole antaa arviota siitä, kuinka moni rokotteen saanut on mahdollisesti kuollut koronaan", hän kirjoittaa.
"Tietoja koronaan liittyvistä kuolemista ja rokotetuista yhdistellään eri tietolähteistä, mikä vaatii aikaa. Analyysin valmistumisen ajankohta on vielä auki", Rautavuori toteaa.
Rokotteiden antama suoja ei ole täydellinen
HUSin apulaisylilääkäri Ruotsalainen ei pidä rokotettujen mahdollisia kuolemantapauksia odottamattomina, vaikka rokotteiden kerrotaan suojaavan erityisesti vakavalta tautimuodolta.
– Ei se ole yllättävää, koska tiedämme, että rokote ei anna täydellistä suojaa, hän sanoo.
Yksi syy rokotettujen ikäihmisten koronakuolemiin voi olla myös se, että rokotteen antama suojateho ei ole ehtinyt muodostua ennen tartunnan saamista, pohtii osastonylilääkäri Mari Kanerva HUSista.
– Varsinkin rokotusten alussa tuli tietoja, että joillakin hoivakodeissa kuolleilla oli kulunut rokotteesta vasta vähän aikaa, esimerkiksi viikko tai kaksi. Vaikuttaa siltä, ettei rokote ollut vielä tehonnut. Immuniteetin käynnistyminen kestää rokotteen jälkeen vähintään pari viikkoa, sanoo osastonylilääkäri Kanerva HUSista.
Vakavalta taudilta rokotteet eivät suojaa ikäihmisiä yhtä hyvin kuin nuoria
Rokotettujen koronainfektioon sairastumisiin on syynä Ruotsalaisen mukaan erityisesti se, että rokotteiden teho on ylipäätään alhaisempi ikäihmisillä kuin esimerkiksi nuoremmilla työssäkäyvillä.
– On valitettavaa, että menehtymisiäkin voi tapahtua, mutta ikään ja taustasairauksiin liittyen rokotteen teho on hiukan matalampi vakavaa tautia kohtaa, Ruotsalainen sanoo.
Kiistatonta kuitenkin on, että rokotuksista on valtavan suuri hyöty juuri vanhimmalle väestön osalle. THL:n tekemän tutkimuksen mukaan rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa tautimuotoa ikääntyneillä 74 prosenttia ja riskiryhmiin kuuluvilla 84 prosenttia.
– Siitä me voimme kaikki olla tyytyväisiä, että ikääntyneiden rokotukset ja peräti yli 85 prosentin rokotuspeittävyys yli 70-vuotiaissa on vähentänyt sairaalahoitoon joutumista ja kuolemia, toteaa Ruotsalainen.
Rokotteiden läpi sairastuneiden osuus hyvin pieni
Rokotukset ovat estäneet tilastojen mukaan uusia tartuntoja ja sairastumisia tautiin erittäin hyvin. Suomessa on rokotettu yli 1,5 miljoonaa ihmistä ja THL:n tietoon on tullut kaikkiaan vain 781 rokotettua ihmistä, joilla on rokotuksen saamisen jälkeen todettu koronavirusinfektio. Heistä sairaalaan taudin vuoksi on joutunut 45 ihmistä ja teho-osastolle 4 henkeä.
Pahimmalla pandemia-alueella Uudellamaalla rokotuksen jälkeen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on sairastunut HUSin mukaan yhteensä 347 ihmistä. Heistä yhden annoksen rokotetta oli saanut 323 henkilöä. Toisen annoksen jälkeen on sairastunut 24 ihmistä.
– Rokotteiden läpi sairastuneiden osuus on rokotettujen määrään nähden hyvin pieni. Yhden annoksen saaneista osuus on 0,08 prosenttia ja kahden annoksen jälkeen on sairastunut koronaan 0,06 prosenttia, kertoo apulaisylilääkäri Ruotsalainen.
Maskia on syytä käyttää toisen annoksen jälkeenkin
Turvaohjeita on Ruotsalaisen mukaan syytä jatkaa myös rokotteen saamisen jälkeen, koska Uusimaa on edelleen leviämisvaiheessa ja virusta liikkuu kaikkialla.
– Varotoimet ovat erittäin tärkeitä alueen epidemiatilanteen takia. Ohjeistamme rokotettuja käyttämään kasvomaskia entiseen tapaan sisätiloissa ja lähikontakteissa, pitämään turvavälejä sekä jatkamaan hyvää käsihygieniaa. Niitä ei voi unohtaa, vaikka olisi saanut kaksikin rokotetta, sillä meillä on vielä reilusti matkaa rokotuksin saatavaan väestön 70–80 prosentin laumasuojaan.
Uudellamaalla oli rokotettu tähän mennessä yhteensä noin 477 000 ihmistä. Heistä yhden annoksen rokotetta on saanut noin 436 000 ihmistä, joka on vasta noin 25,5 prosenttia alueen väestöstä. Kaksi pistosta on annettu vajaalle 41 000 henkilölle.