Korkein hallinto-oikeus ilmoitti viime viikolla hyväksyneensä 37 uutta henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Juristi Oula-Antti Labba arvioi, että Suomen korkein hallinto-oikeus ei ole kunnioittanut saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, kuten YK:n kansainväliset ihmisoikeussopimukset vaativat.
– On todella huolestuttavaa, että alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta. Tänä vuonna myös Ruotsissa lääninhallitus hyväksyi lähes sata henkilöä vaaliluetteloon, Labba kertoo.
Labba työskentelee Saamelaisneuvoston ihmisoikeusosastolla juristina.
Saamelaiskäräjälain mukaan vaalilautakunnan päätöksestä on mahdollista valittaa ja hakea muutosta ulkopuoliselta taholta, joka Suomessa on korkein hallinto-oikeus. Saamelaiskäräjillä ja korkeimmalla hallinto-oikeudella on ollut jo vuosia suuria näkemyseroja saamelaismääritelmän tulkinnassa.
Labba: "Jos sopimuksia ei kunnioita, ei mielestäni silloin kunnioita myöskään ihmisoikeuksia"
YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi vuonna 2019, että Suomi rikkoi YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, kun KHO hyväksyi vuonna 2015 yhteensä 93 henkilöä Saamelaiskäräjien näkemysten vastaisesti vaaliluetteloon.
Ensimmäisen kerran KHO hyväksyi vaaliluetteloon ihmisiä vuonna 2011 saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti. Perjantaina annetuilla päätöksillä KHO jatkaa tällä linjalla.
Oula-Antti Labban mukaan KHO:n viime viikolla julkaistuissa vuosikirjapäätöksissä on kuitenkin jossain määrin otettu huomioon ihmisoikeuskomitean vuoden 2019 päätökset, mutta ei vielä sellaisella tasolla, kuin kansainvälinen oikeus vaatisi.
Lapin yliopiston lehtori, oikeustieteiden tohtori Markku Kiikeri on analysoinut saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän tulkintaa ja KHO:n ennen vuotta 2021 tehtyjä ratkaisuja. Analyysissään hän toteaa, että korkein hallinto-oikeus on ottanut käyttöönsä laajentavan tulkinnan saamelaismääritelmästä ja hyväksynyt lain tulkintaan mukaan epätarkkoja perusteita, kuten saamelaisen elämäntavan tai identifioitumisen saamelaiskulttuuriin.
Suomen tavoitteena on päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Asiaa on kyseenalaistettu saamelaisten keskuudessa YK:n ihmisoikeuskomitean Suomea koskevien ratkaisujen valossa. Oula-Antti Labba ei usko jäsenyyden olevan mahdollista, jos Suomi ei korjaa ihmisoikeusloukkauksia, jotka koskevat saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
– Nämä ovat ihmisoikeussopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut ja jotka se on ratifioinut. Ne ovat meidän ihmisoikeusjärjestelmämme pohja. Jos sopimuksia ei kunnioita, ei mielestäni silloin kunnioita myöskään ihmisoikeuksia, Labba toteaa.
YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi vastikään huhtikuun alkupuolella uudet päätelmänsä ja suosituksensa, jotka koskevat esimerkiksi saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmää ja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien kunnioittamista.
Yhdistys auttoi vaaliluettelosta hylättyjä muutoksenhaussa
Saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari on iloinen niiden henkilöiden puolesta, jotka KHO hyväksyi vaaliluetteloon. Hän näkee hyvänä asiana sen, että viimeinen päätäntävalta vaaliluetteloon hyväksymisessä on korkeimmalla hallinto-oikeudella.
Avaskarin johtama Inarinsaamelaiset-yhdistys auttoi saamelaiskäräjien vaaliluettelosta hylkäämiä ihmisiä valitusten tekemisessä. Hän kertoo, että jotkut valituksen tekijöistä valittivat jo toistamiseen.
KHO:lle toimitettiin yhteensä 171 valitusta, joista 10 hylättiin suoraan myöhästymisen vuoksi. KHO käsitteli lopulta 161 valitusta.
Juuso: "Pysyvä ratkaisu saavutetaan vain muuttamalla saamelaiskäräjälakia"
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mukaan YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen asettamat velvoitteet eivät vieläkään toteudu, vaikka KHO on ottanut huomioon ihmisoikeuskomitean näkökannat tulkintaperiaatteissaan.
Juuson mukaan on myös nähtävillä, että lain tulkinnoissa on kuitenkin tapahtunut mahdollisesti merkittävääkin muutosta samelaisten itsemäärämisoikeuden suuntaan.
– Korkeimman hallinto-oikeuden uudet päätökset osoittavat sen, että pysyvä ratkaisu saavutetaan vain muuttamalla saamelaiskäräjälakia, sanoo Juuso saamelaiskäräjien tiedotteessa.
Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan työ on käynnissä ja toimikausi päättyy toukokuun 15. päivä.