Metsähallitus valmistelee mahdollisia muutoksia Perämeren kansallispuiston vesialueisiin ja kalastuskäytäntöihin. Tämän vuoden aikana tehtävän Perämeren hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä tarkastellaan Huiturin vesialueen liittämistä kansallispuistoon, johon kuuluvat jo alueen saaret.
Se mahdollistaisi kalastuskäytäntöjen muuttamisen alueella, jossa Metsähallitus haluaa suojella uhanalaista meritaimenta ja erittäin uhanalaista meriharjusta. Alueilla harjoitetaan sekä ammattimaista että vapaa-ajan kalastusta.
Nykyisellään Metsähallitus ei pysty vaikuttamaan kansallispuiston alueella tapahtuvaan kalastukseen millään tavalla. Sen sijaan Huiturin vesillä metsähallitus voi säädellä kalastusta.
Huiturin vesialueiden liittäminen Perämeren kansallispuistoon vaikuttaisi toisaalta myös hylkeenpyyntiin alueella. Metsästys on kansallispuistossa kielletty, mutta Huiturin vesialueella se on sallittua.
– Metsähallituksen tavoitteena on turvata sekä kaupallinen että vapaa-ajan kalastus alueella, mutta muutosten myötä kalastukseen voisi tulla rajoituksia, sanoo erikoissuunnittelija Eevamaria Harala Metsähallituksen luontopalveluista.
Vaatisi kansallispuiston perustamissäädöksen avaamista
Jos Huiturin vesialueet liitetään kansallispuistoon, on Perämeren kansallispuiston perustamisäädös avattava, sillä alueen käyttö muuttuu merkittävästi. Jos säädös avataan, mietittäväksi tulee sekin, miten hylkeenmetsästys alueella järjestettäisiin.
Metsähallitus näkee metsästykselle kaksi vaihtoehtoa.
– Yksi olisi Lapin alueella yleinen "paikallinen metsästysoikeus". Toinen vaihtoehto olisi hylkeiden vähentäminen poikkeusluvan nojalla, jolloin luonnonsuojelualueen ulkopuolelta saisi poistaa taloudellisia vahinkoja aiheuttavia yksilöitä, sanoo Eevamaria Harala.
Metsähallituksen suunnitelmat huolestuttavat kalastajia ja hylkeenpyytäjiä, jotka eivät luota siihen, että lupia hylkeenpyyntiin enää heruisi, jos ne olisivat Metsähallituksen päätettävissä.
Pitkän linjan hylkeenpyytäjä Jouni Heinikoskien mielestä tärkeintä on, että jos kansallispuiston perustamissäännös avataan ja otetaan uudelleen tarkasteluun, oikeus hylkeenpyyntiin on kirjattava lainsäädäntöön eikä jättää poikkeusluvan varaan.
– Täällä pitäisi ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet ja myös norpan pyynti pitäisi sallia. Ne pitää kirjata sinne lakiin ja asetuksiin. Jos ne jäävät Metsähallituksen "voidaan myöntää lupia" -kategoriaan niin se tarkoittaa että voidaan myös olla myöntämättä, hän puuskahtaa.
Mallia Selkämeren kansallispuistosta?
Kalastuksen mahdollinen rajoittaminen mietityttää sekin monia ja toiveena onkin, ettei elannon hankkimista hankaloittaviin rajoituksiin päädyttäisi.
– Toive on, että tämä vapaa kalastusoikeus säilyisi. Esimerkiksi Selkämeren kansallispuistossa on vapaa kalastus ja metsästys, toteaa ammattikalastaja Kari Heinikoski.
Meritaimenen ja meriharjuksen suojelulle kalastajilta heruu ymmärrystä, mutta heidän mielestään nykyiset rauhoituskeinot ovat riittäviä, joskin osin myöhässä.
– Luonnovarainen meritaimen on jo nyt rauhoitettu. Harjushan on täysin kadonnut, nämä vedet ovat ilmeisesti rehevöityneet niin paljon, että harjus ei lisäänny. Kalastusrajoituksilla tuskin päästään enää harjusta pelastamaan, Kari Heinikoski sanoo.
Jouni Heinikosken mielestä metsästyksen loppuminen Tornion vesillä tuhoaisi hylkeenpyyntikulttuurin, mutta veisi myös kalastusmahdollisuudet.
– Ne muutamat pyydykset ovat suuressa vaarassa, kun hyljevahinkoja ei voisi enää torjua. Jos harmaahylje pitää leiriä kivikossa, ei kalastajalla tule mieleen siihen kiinteää pyydystä laittaa. Ne tulevat ja repivät ne kappaleiksi.
Metsähallitus on jo järjestänyt kalastajille tiedotus- ja kuulemistilaisuuden suunnitelmistaan. Erikoissuunnittelija Eevamaria Haralan mukaan kalastajia on tarkoitus kuulla myös jatkossa. Myös metsästäjille järjestetään oma tilaisuus.
Metsähallituksen tarkoituksena on saada Perämeren kansallispuistoa koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma sekä Huiturin vesialueita koskeva esitys valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Sen jälkeen asia etenee Ympäristöministeriön valmisteltavaksi.