Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sotkamolaisen kansalaisopiston aikuisten harrastajateatteriryhmän uudessa näytelmässä valkoihoinen näyttelijä esittää mustaa ja tämän kasvot on värjätty tummaksi. Näytelmä ei ole vielä saanut ensi-iltaa, ja näytelmän ohjaaja Iina Korhonen miettii, tuleeko se ikinä saamaankaan.
Syynä on näytelmään liittyvä blackface-ilmiö.
Blackface tarkoittaa sitä, kun valkoihoinen maalaa kasvonsa tummaksi ja esittää tummaihoista. Se on rasistinen perinne, joka juurtaa juurensa 1800-luvun New Yorkiin, jossa valkoiset näyttelijät mustasivat kasvonsa näytelläkseen mustia orjia.
– Näyttelijät matkivat mustien orjien puhetapaa, ulkonäköä, tanssia ja laulua ja viihteellistivät orjuuden. Samalla vähäteltiin sitä kärsimystä, mitä orjuuteen liittyy, Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessori Lena Näre kertoo.
Suomessa blackface-ilmiö on näkynyt Näreen mukaan muun muassa 1920-luvun kuplettiperinteessä, Pekka ja Pätkä -elokuvien hahmoissa sekä Musta Pekka -pelikorteissa ja lakukäärepapereissa.
– Blackface-ilmiö edustaa hyvin stereotyyppistä tapaa esittää mustaa kulttuuria.
"Yllätti, että pelkästään mustat kasvot valkoihoisella on rasistista"
Sotkamon harrastajateatterin ohjaaja Iina Korhonen kertoo, että tummaihoista esittävä hahmo haluttiin näytelmään, koska se osoittaa että rakkaus ei katso ihonväriä tai muitakaan ulkoisia tekijöitä.
Työryhmä kävi Korhosen mukaan keskustelua siitä, voiko joku kokea hahmon loukkaavaksi. He tulivat siihen lopputulokseen, että näytelmän nähtyään ihmiset ymmärtävät näytelmän pointin, eikä kenellekään jää loukkaantunut olo.
– Tuntuu hieman epäreilulta, että näytelmä teilataan jo ennen kuin se on saanut näkyä.
Korhonen kertoo, että hän on tietoinen blackface-ilmiöstä ja siitä keskusteltiin työryhmän kanssa paljon näytelmän edetessä. Hän kuitenkin kokee, etteivät he ole syyllistyneet rasistiseen toimintaan.
– Se yllätti, että pelkästään mustat kasvot valkoihoisella on rasistista.
Korhonen ymmärtää, että blackface voidaan kokea rasistiseksi. Hän kuitenkin ajattelee, että on tärkeää ottaa huomioon konteksti, jossa asia esitetään.
– Emme ladanneet ihonväriin mitään funktioita. Halusimme, että hahmo on jollain tapaa erilainen kuin päähahmona oleva suomalainen mies. Mielestäni ihonvärin pitäisi olla täysin neutraali asia 2020-luvulla.
Harrastajateatteri miettii näytelmän esittämättä jättämistä
Vaikka valkoisen ihmisen esiintyminen mustana ei olisi näyttelijästä itsestään rasistista tai tarkoituksena ei ole loukata ketään, ei se Lena Näreen mukaan poista sitä, että blackface on loukkaava.
– Vaikka tarkoitusperät ovat viattomia, se ei poista sitä historiallista ja kulttuurillista lataumaa, mikä blackface-ilmiöön liittyy. Se on yhtä lailla halventavaa kuin rasistiset vitsit.
Näreen mukaan kaikki eivät vieläkään ymmärrä blackface-ilmiön rasistisuutta ja siihen liittyvää historiaa. Siksi asia vaatii hänen mielestä edelleen yhteiskunnallista keskustelua.
– Uskon, että keskustelun avulla asiat muuttuvat.
Sosiaalinen media toimii Näreen mukaan myös hyvänä alustana tietoisuuden levittämisessä ja keskustelun herättäjänä – somessa asioihin reagoidaan nopeasti ja myös korjausliikkeiden tekeminen onnistuu nopeasti.
Sotkamon harrastajateatterin ohjaaja Iina Korhonen kertoo, että he aikovat miettiä näyttelijöiden kanssa sitä, muokkaavatko he näytelmää jollain tapaa. Tai jääkö se jopa kokonaan esittämättä.
– En tiedä onko aikaa tehdä muutoksia. Meillä on enää yhdet harjoitukset ennen oletettua ensi-iltaa.
Korhonen korostaa, että näytelmän työryhmä ei halua loukata ketään.
– Näytelmän pointti ei ole ihonvärin tai minkään ulkoisen piirteen esiintuominen vaan nimenomaan se, että niillä ei ole väliä. Pitää miettiä voidaanko tuoda se esiin jollain muulla tavalla.
Lue myös:
Hoo, jos minä olen musta! – Tiernapoikien murjaani on osa alentavaa blackface-perinnettä